sellaisena kuin niistä on 35 §:n 3 momentti
laissa 1271/2001, sekä
15 §
Yliopiston yksiköiden hallinto
Tiedekunnan tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun
yksikön toimintaa johtaa dekaani tai muu johtaja. Lisäksi
yksikössä on monijäseninen hallintoelin.
Hallintoelimen kokoonpanon osalta on voimassa, mitä 12 §:n
1 ja 2 momentissa säädetään
hallituksesta.
Yksikön jäsenten kokonaismäärästä ja
12 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden
lukumäärästä päätetään
johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan
myös päättää, että yksikön
jäsenistä enintään kolmannes
voidaan valita henkilöistä, jotka eivät
ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita.
Professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämistä varten
voidaan kuitenkin määrätä lisäjäseniä siten
kuin johtosäännöllä tarkemmin
määrätään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 d §
Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset
suorittamisajat
Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika
on:
1) kuvataiteen kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa
kolme ja puoli lukuvuotta; ja
2) muuhun alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa
koulutuksessa kolme lukuvuotta.
Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen
suorittamisaika on:
1) eläinlääketieteen lisensiaatin
tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta;
2) lääketieteen lisensiaatin tutkintoon
johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu
alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi vuotta, kun koulutukseen ei
kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;
3) hammaslääketieteen lisensiaatin
tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta, kun koulutukseen
kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja viisi lukuvuotta, kun koulutukseen
ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;
4) musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoon
johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta; ja
5) muuhun tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi
lukuvuotta.
Yliopiston tulee järjestää opetus
ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista
suorittaa päätoimisesti opiskellen tässä säädetyssä ajassa.
18 e §
Opiskeluoikeus
Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään
korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja
opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla.
Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa
opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot
viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua
18 d §:n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.
Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan
otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään
yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.
Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan
otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään
kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu
vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta
taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä.
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään
neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija
on ilmoittautunut poissaolevaksi 18 c §:n mukaisesti.
Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta,
jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa.
18 f §
Opiskeluoikeuden jatkaminen
Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle,
joka ei ole suorittanut opintojaan 18 e §:ssä säädetyssä ajassa,
lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija
esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen
suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan
tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu
tutkinnon loppuun saattamiselle.
Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen
hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa
määrä ja laajuus sekä aikaisemmat
päätökset lisäajan myöntämisestä,
on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa.
Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään
ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne.
Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 18 e §:ssä säädetyssä ajassa
tai 1 momentin mukaisessa lisäajassa samoin kuin opiskelija,
jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen,
menettää opiskeluoikeutensa.
Jos opiskeluoikeuden menettänyt henkilö haluaa
myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava
yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.
33 §
Oikaisumenettely
Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta
kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen.
Opiskelija saa hakea oikaisua opintosuorituksen arvosteluun ja eräisiin
muihin opintoja koskeviin päätöksiin, joista
säädetään asetuksella.
Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden
menettämistä koskevaan päätökseen
14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon
saatuaan.
Oikaisumenettelystä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
säädetään tarkemmin asetuksella.
35 §
Valituskiellot
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka
koskee 18 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi
ottamista, 18 f §:ssä tarkoitettua
opiskeluoikeuden menettämistä tai 19 §:ssä tarkoitettua
opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen
kerran lukuvuonna 2005—2006 opintonsa aloittaviin opiskelijoihin.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.