Valtioneuvoston kanta
Joulukuun Eurooppa-neuvostossa hyväksytty Tukholman
ohjelma vastaa pitkälti valtioneuvoston tavoitteita. Komission
nyt julkaisema toimintaohjelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi
on hyvin kunnianhimoinen ja merkittävä. Sen toteuttaminen
suunnitellussa aikataulussa vaatii kaikilta unionin toimielimiltä ja
jäsenvaltioilta paljon työtä ja resursseja.
Ensisijaisen tärkeää on, että nyt
käynnistyvä uudistustyö ei hidasta jo
hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että Tukholman
ohjelmaan on kirjattu, että toimintasuunnitelman tulee
sisältää aikataulu entisen III pilarin
instrumenttien muuntamiseksi uusien oikeusperustojen mukaiseksi.
Komission tiedonannossa on mainintoja yksittäisten instrumenttien
uudistamisesta tai päivittämisestä. Kokonaisvaltainen
esitys siitä, mitä entisen III pilarin instrumentteja
on tarkoitus muuntaa unionin tavanomaisiksi säädösinstrumenteiksi
viiden vuoden siirtymäkaudella, puuttuu. Olisikin tärkeää kuulla
komission näkemys oikeus- ja sisäasioita koskevan
siirtymäkauden toimenpiteiden (Lissabonin sopimukseen liitetty
julistus nro 50) toteuttamisesta.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä,
että Tukholman ohjelma ja muut unionin strategiaprosessit
ovat linjassa keskenään. Tukholman ohjelman linjauksia
esim. sopimusoikeuden kehittämislinjoista tulee seurata
myös Eurooppa 2020 -strategiassa. Tukholman toimintasuunnitelmalla
on yhtymäkohtia myös valmisteltavaan EU:n digitaaliagendaan.
Toimintaohjelma sisältää myös
muiden politiikkasektoreiden, kuten viestintäalan, hankkeita.
Valtioneuvosto korostaa yhteensovittamisen ja työnjaon
selkeyden merkitystä.
Valtioneuvoston yleiset prioriteetit Tukholman ohjelman toteuttamisessa
oikeusalalla vuosina 2010—2014 ovat:
- perus- ja ihmisoikeussuojan vahvistaminen ja henkilötietojen
suojaa koskevan sääntelyn uudistaminen
- uhrin, epäillyn ja syytetyn oikeuksia koskevan EU-lainsäädännön
hyväksyminen
- vastavuoroiseen tunnustamiseen nojaava EU:n rikosoikeudellinen
yhteistyö
- kansalaisten välisiä oikeussuhteita ja sisämarkkinoiden
toimintaa tukeva eurooppalainen yksityisoikeus
- yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä:
yksi yhteinen, tehokas ja oikeusturvan takaava turvapaikkamenettely,
yhteiset kansainvälisen suojelun myöntämisperusteet
ja yksi yhtenäinen kansainvälinen suojeluasema;
- operatiivisen lainvalvontaviranomaisyhteistyön tiivistäminen;
- EU:n rajaturvallisuuden edelleen kehittäminen: rajaturvallisuusvirasto
Frontexin toimintakyvyn ja jäsenvaltioiden välisen
rajaturvallisuuden alan yhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen ja
tehostaminen;
- lainvalvontaviranomaisten sujuva tiedonvaihto: tiedonvaihdon
kehittäminen edellyttää riittävää oikeudellista
kehystä ja tiedonvaihdon teknistä toimivuutta.
Perusoikeudet
Valtioneuvosto pitää hyvänä vahvaa
sitoutumista perusoikeusulottuvuuden vahvistamiseen ja perusoikeuskirjan
toteutumisen seuraamiseen. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen
on toteutettava mahdollisimman pian ja mahdollisimman laajasti.
EU:n perusoikeusvirastolla tulee olla vahva rooli. Valtioneuvosto pitää tärkeänä myös
komission vuosittaista raportointia perusoikeuskirjan mukaisten
oikeuksien toteutumisesta unionissa. Menetelmiä, joilla
valvotaan lainsäädäntöehdotusten
perusoikeuksien mukaisuutta, tulee vahvistaa. Nämä kaikki
toimenpiteet on kirjattu komission esitykseen toimintaohjelmaksi.
Myös EU:n tietosuojalainsäädännön
uudistaminen on yksi valtioneuvoston prioriteetteja oikeusasioissa.
Lainvalvontayhteistyön tehostaminen ja järjestäytyneen
rikollisuuden torjunta
Valtioneuvosto katsoo, että toimintasuunnitelman operatiivisen
poliisiyhteistyön tehostamista koskevat toimenpiteet tulisi
eritellä tarkemmin selkeiksi osatoiminnoiksi, jotka kukin
aikataulutetaan erikseen. Erittely on tarpeen, koska osa toimintasuunnitelmassa
ehdotetuista toimenpiteistä on jo meneillään.
Tukholman ohjelmassa pidetään tärkeänä, että jäsenvaltioiden
johtavien virkamiesten yhteydenpitoa oikeus- ja sisäasioihin
kuuluvilla aloilla edistetään mahdollisimman paljon
käyttämällä olemassa olevia
rakenteita, esimerkiksi Europolia, Eurojustia ja Frontexia. Verkostoja voisivat
kansallisista rakenteista riippuen muodostaa johtavat poliisipäälliköt
tai syyttäjät, koulutuslaitosten johtajat, vankeinhoitolaitosten
johtajat ja tullihallintojen pääjohtajat.
Valtioneuvosto kannattaa Tukholman ohjelman mukaisesti johtavien
poliisipäälliköiden verkoston perustamista.
Verkosto voisi toimia esimerkiksi siten, että puheenjohtajamaa
tai Europol kutsuu poliisipäälliköiden
verkoston koolle kaksi kertaa vuodessa.
Myös EU:n ja Venäjän lainvalvonta-alan
korkeiden johtajien verkostoja tulisi vahvistaa. Yhteisiä tapaamisia
voisi järjestää esimerkiksi puheenjohtajakausittain/puolivuosittain
Europolin tai COSI:n yhteydessä.
Tukholman ohjelmassa neuvostoa ja komissiota kehotetaan laatimaan
järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva
strategia osana sisäisen turvallisuuden strategiaa. Valtioneuvosto
pitää tärkeänä, että järjestäytyneen
rikollisuuden torjuntaan liittyvät toimenpiteet näkyvät
riittävän painavasti sisäisen turvallisuuden
strategiaa koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa.
Täytäntöönpanosuunnitelman tulisi
käsitellä kaikkia järjestäytyneen
rikollisuuden torjuntaan liittyviä elementtejä,
kuten rikosten ennalta ehkäisemistä, rikosten
paljastamista, lainvalvontaviranomaisten yhteistoimintaa sekä syyttäjien
ja rikosoikeusjärjestelmän toimintaa.
Lisäksi valtioneuvosto korostaa lainvalvontaviranomaisten
ja oikeusviranomaisten yhteistyötä rikosvastuun
tehokkaaksi toteuttamiseksi sekä yhteistyötä EU:n
virastojen Europolin ja Eurojustin välillä.
Valtioneuvoston mielestä EU:n ja jäsenvaltioiden
lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten tiedonvaihdon ja operatiivisen
yhteistyön kehittämiseen kolmansien maiden, erityisesti
EU:n strategisten kumppaneiden, kuten Länsi-Balkanin, Euroopan
naapuruuspolitiikan maiden, Venäjän, Yhdysvaltojen,
Kiinan ja Intian, kanssa on tarpeen kiinnittää nykyistä vahvemmin
huomiota.
Ulkorajavalvonta
Valtioneuvosto pitää tärkeänä,
että rajanylitystietojärjestelmää (entry/exit)
sekä rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa (RTP)
koskevat asetusehdotukset annetaan mahdollisimman pian / vuoden
2010 aikana. Erityisesti rajanylitystietojärjestelmää koskeva
asetus on tarpeen mm. valmistautumisessa tuleviin viisumihelpotuksiin.
Uusia teknologioita tulee hyödyntää mahdollisimman
tehokkaasti rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin,
ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Tämä tarkoittaa
muun muassa biometriikan säännönmukaista
käyttöä ja nykyisten sekä tulevien
tietojärjestelmien (VIS, SIS II, Entry/Exit, EURODAC)
yhteiskäyttöä. Biometriikan käytön,
uusien ja nykyisten tietojärjestelmien sekä lainvalvontaviranomaisten
yhteistyön kehittämisessä tulee löytää toimiva
tasapaino yksityisyyden suojan ja lainvalvontaviranomaisten tehokkaan
tietojen vaihdon välillä. On tärkeää,
että lainvalvontaviranomaisten yhteistyöhön
kytketään mukaan kaikki relevantit lainvalvontaviranomaiset.
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat
Valtioneuvosto katsoo, että Tukholman ohjelman toimeenpanossa
on priorisoitava ennen kaikkea toimenpiteitä yhteisen suojelun
alueen luomiseksi. Jo hyväksyttyjen säädösten
vaikutukset on arvioitava ja pyrittävä nykyistä yhdenmukaisempaan
ja korkealaatuisempaan lainsäädäntöön.
Valtioneuvosto toivookin komission resursoivan riittävästi
Tukholman ohjelmassa tältä osin sovittujen toimien
ja selvitysten valmisteluun, koska tavoitteena tulee olla saada
aikaan toteuttamiskelpoisia uusia ideoita.
Valtioneuvosto on johdonmukaisesti korostanut tarvetta turvapaikkapolitiikan
ulkoisen ulottuvuuden vahvistamiselle. Valtioneuvosto pitääkin
erityisen myönteisenä, että Tukholman
ohjelmassa on esitetty kattavasti tulevien vuosien aikana tarvittavia
toimenpiteitä turvapaikkapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden
vahvistamiseksi. Valtioneuvosto pitää tärkeänä,
että tämä sitoumus ulkoisen solidaarisuuden
vahvistamiseen heijastuu myös Tukholman toimintasuunnitelmassa.
Asiakokonaisuuteen liittyy EU:n uudelleensijoittamisohjelman kehittämisen
ohella strategisen kumppanuuden rakentaminen UNHCR:n kanssa
sekä uusien lähestymistapojen tutkiminen koskien
pääsyä turvapaikkamenettelyn piiriin
kauttakulkumaissa.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä,
että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ulkoista ulottuvuutta
(ns. Global Approach) kehitetään edelleen, tavoitteena
EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden lisääminen
ja lähestymistavan tasapainoinen temaattinen ja maantieteellinen
täytäntöönpano. Yhteistyötä maahanmuutto-
ja turvapaikkakysymyksissä on Tukholman ohjelman mukaisesti
tiivistettävä Afrikan ohella myös itäisten
kumppanien kanssa.