Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Ehdotettujen säädösten pääasiallisena tavoitteena on luoda oikeudelliset puitteet, joilla säädellään SIS II -tietojärjestelmää. Tietojärjestelmä on tarpeellinen korkean turvallisuuden säilyttämiseksi alueella, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia. SIS II -tietojärjestelmän lainsäädäntöpohjan vahvistaminen ja uuden järjestelmän teknisten edellytysten valmistuminen vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että uudet jäsenvaltiot voivat soveltaa täysimääräisesti Schengenin säännöstöä ja niiden kansalaiset hyötyä kaikista eduista, joita vapaan liikkuvuuden alue tarjoaa. Lisäksi ehdotettujen säännösten tavoitteena on yhdenmukaistaa SIS II -tietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö paremmin Euroopan unionin oikeuden kanssa ja laajentaa tietojärjestelmän käyttöä.

Schengenin säännöstö -työryhmä keskusteli komission lainsäädäntöehdotuksista (KOM (2005 230 ja 236 lopullinen, 31.5.2005) Ison-Britannian puheenjohtajakaudella vuoden 2005 toisella puoliskolla. Lainsäädäntöehdotusten kirjoittamistapa sai osakseen runsaasti kritiikkiä, ja keskustelu eteni hitaasti. Itävallan johtopäätös tilanteesta oli, ettei keskustelua voitu enää jatkaa komission esitysten pohjalta. Itävalta esitti puheenjohtajakautensa aluksi muokatut ehdotukset SIS II -lainsäädäntöaloitteista. Itävallan muokkaamissa ehdotuksissa noudatetaan hyvin pitkälle Schengenin yleissopimuksen kirjoittamistapaa. Tietyt kysymykset, kuten tietosuoja ja komitologia, on jätetty ehdotuksissa vähemmälle huomiolle. Puheenjohtaja aikoo keskustella näistä kysymyksistä erikseen, kun lainsäädäntöehdotukset alkavat muuten olla valmiit.

Jäsenvaltioiden kannat poikkeavat edelleen toisistaan eräissä keskeisissä kysymyksissä. Näistä voidaan mainita:

— Harmonisoinnin aste asetusehdotuksessa (yhdenmukaiset säännöt maahantulokieltojen sisällyttämiselle SIS II -järjestelmään).

— Komitologiasäännökset sekä päätöksessä että asetuksessa, mutta erityisesti päätöksessä, koska se on III pilarin instrumentti.

— SIS II -keskusjärjestelmän operatiivisen hallinnoinnin järjestäminen.

— Tietosuojamääräysten tehokas ja koherentti soveltaminen, koska useasta oikeusperustaltaan erilaisesta lainsäädäntöinstrumentista huolimatta SIS II muodostaa yhden yhtenäisen tietojärjestelmän.

Myös Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota edellä mainittuihin seikkoihin. Lisäksi parlamentti on ollut huolissaan biometriikan (valokuva ja sormenjäljet) käyttöönotosta hakukriteerinä SIS II:ssa. Parlamentti on myös esittänyt kritiikkiä mahdollisuudesta ottaa jäsenvaltioissa käyttöön keskusjärjestelmää vastaavat kansalliset kopiot.

Oikeus- ja sisäasiain neuvoston on tarkoitus keskustella SIS II -järjestelmän pitkän aikavälin operatiivisesta hallinnoinnista 1.—2.6.2006.

Valtioneuvoston kanta

Itävalta totesi puheenjohtajakautensa aluksi, ettei keskustelua työryhmässä ollut mahdollista jatkaa komission lainsäädäntöaloitteiden pohjalta. Puheenjohtaja esitti uudet luonnokset asetukseksi ja päätökseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä. Suomi hyväksyy puheenjohtajan lähestymistavan ja sen, että keskustelua jatketaan uusien asiakirjojen pohjalta.

Suomi lähtee säädösehdotusten käsittelyssä siitä, että tietojärjestelmä säilyy tehokkaana turvallisuusviranomaisten yhteistyövälineenä. Suomi pitää tärkeänä SIS II -tietojärjestelmän oikeudellisen perustan vahvistamista hyvissä ajoin vuonna 2006, jotta järjestelmä voidaan ottaa suunnitellussa aikataulussa käyttöön vuonna 2007. Suomi osallistuu työryhmässä aktiivisesti keskusteluun säädösehdotusten sisällöstä ja ottaa huomioon eduskunnan linjaukset (HaVL 37/2005 vp — U 47/2005 vp).

Puheenjohtajan päätösluonnosta koskevassa ehdotuksessa ei oteta kantaa komitologiamenettelyyn. Suomi toivoo, että keskustelu komitologiamenettelyn käyttämisestä voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian.

Suomella ei ole asetus- tai päätösluonnoksen suhteen merkittäviä ongelmia. Suomi kannattaa valokuvien ja sormenjälkien käyttöönottoa myös hakukriteerinä, mahdollisesti siirtymäajan jälkeen vuonna 2009. Tavoitteena on, että toimivaltainen viranomainen pystyy mahdollisimman tarkasti selvittämään asetuksessa tai päätöksessä tarkoitetuissa tapauksissa henkilön henkilöllisyyden ja mahdollisesti ryhtymään toimenpiteisiin todettuaan, onko juuri kyseisestä henkilöstä tallennettu kuulutus järjestelmään. Virheetön tunnistaminen on erittäin tärkeätä myös haun kohteena olevan henkilön oikeusturvan ja toisen henkilön henkilöllisyyden väärinkäytön estämisen kannalta.

Asetusluonnoksen osalta Suomi olisi kannattanut yhdenmukaisempia sääntöjä maahantulokieltojen sisällyttämiselle SIS II -järjestelmään, mutta voi tyytyä saavutettuun kompromissiin. Mikäli asia nostetaan myöhemmin uudestaan keskusteluun, tullaan tähän kiinnittämään huomiota.

Suomi on alustavasti kannattanut erillisen tietohallintoviraston perustamista SIS II -järjestelmän hallinnointia varten. Ennen tietohallintoviraston perustamista komissio huolehtisi keskusjärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista. Tarkoituksena kuitenkin on, että komissio delegoisi hallinnointitehtävät toistaiseksi Ranskalle ja Itävallalle, jotka tällä hetkellä huolehtivat keskusjärjestelmän hallinnoinnista. Suomi on valmis keskustelemaan tietoverkon hallinnointiin liittyvien tiettyjen tehtävien jättämisestä komissiolle.

Säädösehdotusten suomenkieliset tekstit on tarkastettava.