Perustelut

Käsiteltävänä olevassa väliarviossa tarkastellaan Lissabonin strategian toimeenpanemiseksi vuosille 2005—2008 laaditun Suomen kansallisen toimenpideohjelman toteutumista. Väliarvion mukaan toimenpideohjelma on toteutunut suunnitellusti ja Suomen talous- ja työllisyyskehitys on ollut EU-vertailussa vahvaa. Ohjelman painopistealueet ovat samat kuin vuonna 2005 laaditussa ohjelmassa. Tältä osin hallintovaliokunta viittaa lausuntoonsa HaVL 28/2005 vp.

Valiokunta pitää myönteisenä, että ohjelman tarkistuksessa painottuu entistä selkeämmin muun muassa kuntatalouden vahvistaminen, innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Ohjelman toteuttaminen on kytketty aikaisempaa tiiviimmin Suomen rakennerahastostrategiaan. Makrotaloudessa ohjelma kiinnittää erityistä huomiota kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen. Alueiden merkitys Lissabonin strategian toteuttamisen kannalta on ohjelmassa tunnistettu varsin hyvin.

Ohjelmassa tähdätään talouden kasvupotentiaalin parantamiseksi muun muassa osaamispohjan vahvistamiseen kehittämällä koulutusta ja lisäämällä tutkimuksen ja tuotekehityksen voimavaroja sekä parantamalla tutkimuksen ja sen tulosten taloudellista hyödyntämistä. Innovaatioiden merkitys kilpailukyvyn, kasvun ja tuottavuuden lähteenä kasvaa. Valiokunnan mielestä jatkossa on keskeistä, että uusi osaaminen ja tieto siirretään käytännön toimenpiteiksi. Myös osaamisprofiilin ja työmarkkinoiden kohtaantoon tulee kiinnittää huomiota.

Rakennerahastotoiminnalla on kiinteä yhteys Lissabonin strategian toteuttamiseen. Kauden 2000—2006 rakennerahasto-ohjelmien painotuksia ovat muun muassa alueiden kilpailukyvyn, työllisyyden ja osaamisen lisääminen ja vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Uudella ohjelmakaudella Lissabonin tavoitteiden toteuttamista painotetaan entistä voimakkaammin. Kaudella 2007—2013 vähintään 75 prosenttia rakennerahasto-ohjelmien varoista tulee suunnata kilpailukyvyn edistämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Suomen rakennerahastostrategian painopisteet ovat pitkälle yhteneviä kansallisen toimenpideohjelman painoalueiden kanssa. Tässä yhteydessä valiokunta toteaa, että kansallisia julkisia rahoitusosuuksia mitoitettaessa on tarpeen kiinnittää huomiota muiden seikkojen ohella siihen, minkälaisten hankkeiden rahoitukseen kunnat voivat toimivaltansa mukaan osallistua.

Valiokunta korostaa kansallisen toimenpideohjelman lähtökohtana talouden, työllisyyden ja sosiaalisen koheesion keskinäistä riippuvuutta. Hyvinvointipalveluiden, tasa-arvon, vahvan perusturvan ja turvallisuuden merkityksen voidaan arvioida tulevaisuudessa kasvavan, ja näistä huolehtiminen on jatkossakin Suomen kilpailukyvyn kannalta yksi keskeisistä tekijöistä.

Kansallisen toimenpideohjelman toimenpiteet koskevat monin tavoin kuntasektoria. Valiokunta korostaa valtion ja kuntasektorin keskusteluyhteyden ja yhteistyön merkitystä kansallisen toimenpideohjelman toteuttamisessa ja seurannassa. Tämä myös parantaa mahdollisuuksia nykyistä laaja-alaisempaan arviointiin julkisen sektorin roolista kilpailukykytavoitteiden toteuttamisessa.

Lopuksi valiokunta tähdentää lainsäädännön laadun ja ennakoitavuuden merkitystä yritysten toimintaedellytysten ja muun kehittämistoiminnan kannalta. EU:n lainsäädännön laadun parantaminen on yksi Lissabonin strategian välineistä. EU-lainsäädännön kansallisessa täytäntöönpanossa on valiokunnan mielestä tärkeää kiinnittää huomiota sääntelyn selkeyteen ja yhteensovittamiseen kansallisen oikeudellisen viitekehyksen kanssa.