Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki tullilain muuttamisesta
Virhemaksu.
Virhemaksu on Suomen tullilainsäädäntöön
vanhastaan kuulunut hallinnollinen seuraamus. Lakiehdotukseen sisältyvällä sääntelyllä
on
tarkoitus korjata se puute, ettei hallinnollisen lupapäätöksen
(esimerkiksi tullivarastolupa) ehtojen rikkomisesta voida nyttemmin omaksutun
tulkinnan mukaan määrätä lainkaan virhemaksua.
Tätä seuraamusta ei voida siten määrätä luvanhaltijalle,
ellei tullilakia muuteta, vaikka sitä pidettäisiin
tarkoituksenmukaisempana seuraamuksena kuin rangaistusmääräyksen
antamista luvanhaltijan palveluksessa olevalle henkilölle.
Virhemaksujärjestelmää koskevan sääntelyehdotuksen
perusteluissa olisi valiokunnan mielestä ollut syytä kokonaiskuvan
saamiseksi selvittää myös maksujärjestelmän
suhdetta tullirikoksiin ja -rikkomuksiin. Saadun selvityksen perusteella
hallinnollisen ja rikosoikeudellisen järjestelmän
välillä ei käytännössä synny
päällekkäisyyksiä, vaan tullihallinnossa
noudatetaan menettelyä, jonka mukaan vähäisimpiin
laiminlyönteihin sovelletaan virhemaksujärjestelmää ja
vakavampiin laiminlyönteihin rangaistuksia. Pääsääntöisesti
ensin tulee harkittavaksi virhemaksun määrääminen.
Jos rangaistukseen tuomitseminen kuitenkin tulisi virhemaksun määräämisen
jälkeen kysymykseen, tuomioistuin voi ottaa seuraamusten
mahdollisen kasautumisen huomioon kohtuullistamalla rangaistusta.
Lisäksi on huomattava, että käytännössä seuraamusten
kasautumiselta useimmiten vältytään tulliasioissa
sillä, että samassakin asiassa hallinnollinen
seuraamus kohdistuu oikeushenkilöön, yritykseen,
kun taas rikosoikeudellinen seuraamus kohdistuu luonnolliseen henkilöön.
2. Laki pakkokeinolain muuttamisesta
Pidättämiseen oikeutettu virkamies.
Pidättämiseen oikeutetut tullilaitoksen virkamiehet
ilmenevät pakkokeinolain 1 luvun 6 §:n 3 kohdasta. Kyseisen
toimivaltuuden käyttämiseen on nykyisin oikeutettu
vain tietyssä virka-asemassa oleva tullilaitoksen virkamies.
Tullilaitos on päättänyt muuttaa
virkanimikkeensä ja vähentää niiden
määrää. Virkamies olisi pääsääntöisesti
vastaisuudessa tullitarkastaja, tulliylitarkastaja, tullipäällikkö tai
tullijohtaja. Hallituksen esityksen mukaan tullilaitoksen uudet
virkanimikkeet eivät enää kuvastaisi toimivaltuuksien
käyttämisen kannalta riittävän täsmällisesti
tullimiehen virka-asemaa, tehtäviä ja toimivaltuuksia,
vaan ne määräytyisivät pääasiassa
tullilaitoksen palkkausjärjestelmän mukaisen tehtävän
vaativuustason perusteella. Tämän vuoksi hallituksen
esityksessä toimivaltuuksien käyttöön
oikeutetut virkamiehet ehdotetaan määriteltäväksi
virkanimikkeen sijasta maininnalla toimivaltuuden käyttöoikeuden
perusteesta.
Vaikka esityksen mukaan tarkoituksena ei ole muuttaa laissa
säädettyjen toimivaltuuksien käyttämiseen
oikeutettujen piiriä, valiokunta pitää pidättämiseen
oikeutetun tullimiehen määritelmää hallituksen
esityksessä oikeusturvasyistä liian väljänä siltä osin
kuin kysymys on "tutkinnanjohtajan tehtävään
määrätystä tullimiehestä".
Valiokunnan käsityksen mukaan etenkin ulkopuolisen on vaikea
arvioida, minkälaisen taustan ja koulutuksen omaava tullimies
voidaan määrätä tutkinnanjohtajan
tehtävään.
Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 luvun 6 §:n
3 kohdan muuttamista (tutkinnanjohtajan tehtävään
määrätty tullimies) edellä lausutun johdosta
siten, että pidättämiseen on oikeutettu "tulliylitarkastaja,
jonka Tullihallituksen valvontaosaston tai tullipiirin päällikkö on
määrännyt tutkinnanjohtajaksi". Määritelmässä toimivaltuus
on kytketty sekä virka-asemaan että nimettyjen
virkamiesten antamaan kirjalliseen pysyväisluonteiseen
määräykseen toimia tutkinnanjohtajan
tehtävässä. Määräyksen
antajalla on vastuu siitä, että pidättämiseen
oikeutetulla tulliylitarkastajalla on riittävä koulutus
ja muu pätevyys pakkokeinon käyttämiseen.