Perustelut
Euroopan yhdentymiskehityksen tavoitteisiin kuuluu jäsenvaltioiden
välisten rajojen merkityksen vähentäminen.
Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa
liikkuvuus on hyödyttänyt ennen muuta yksityissektorin
toimintaa. Käsiteltävänä olevan
asiakokonaisuuden tavoitteena on helpottaa ja edistää EU:n
jäsenvaltioiden rajat ylittävää yhteistyötä sekä valtion
ja alueiden välistä yhteistyötä aluekehityksen
alalla. Esityksellä annetaan tarvittavat kansalliset säännökset
eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamiseksi Suomessa
(EY 1082/2006).
Lakiehdotus tarkoittaa sellaisten kansallisten säännösten
antamista, jotka täydentävät EU:n yhteistyöyhtymäasetusta.
Asetus on jäsenvaltioissa välittömästi
sovellettavaa oikeutta, eikä siitä voida poiketa
kansallisilla säännöksillä. Asetuksen
säännöksiä ei ole myöskään
lupa toistaa kansallisessa lainsäädännössä.
Kansallisen lainsäätäjän toimivalta
ulottuu siten vain EU-asetuksen avoimeksi jättämiin
kysymyksiin.
Yhteistyöyhtymäasetus on ollut sen valmistelun
eri vaiheissa eduskunnan arvioitavana. Hallintovaliokunta on ottanut
asiaan kantaa lausunnoissaan HaVL 39/2004 vp, HaVL
2/2005 vp, HaVL 34/2005 vp ja HaVL
4/2006 vp. Valiokunta on pitänyt rajat
ylittävän hallinnollisen yhteistyön mahdollisuuksien
lisäämistä sinänsä tervetulleena,
mutta esittänyt samalla erityisesti komission ensimmäisestä ehdotuksesta
myös kritiikkiä. Perustuslakivaliokunta on arvioinut komission
alkuperäistä yhtymäasetusehdotusta lausunnossaan PeVL
26/2005 vp. Asetusehdotuksen jatkokäsittelyssä eduskunnan
eri valiokuntien kannanotot on otettu huomioon.
Ehdotetulla lailla ei ole tarkoitus säätää yleisesti
julkisyhteisöjen rajat ylittävästä yhteistyöstä.
Näin ollen esimerkiksi sinänsä hyvin
toimivaa Tornion ja Haaparannan taikka Ylitornion ja Övertorneån
kunnallista rajakuntayhteistyötä Ruotsin ja Suomen
mainittujen kuntien välillä ei voida tulevaisuudessakaan
perustaa yhteistyöyhtymäasetukseen.
Lakiehdotuksen perusteella sellaisen yhtymän tehtävät,
joissa on suomalaisia jäseniä, rajoittuvat Euroopan
yhteisön Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahastosta osarahoittamien
alueellisen yhteistyön ohjelmien tai hankkeiden
täytäntöönpanoon. Ilman yhteisön
rahoitusta yhtymä voisi toteuttaa ainoastaan
EAKR-asetuksen 6 artiklassa lueteltuja yhteistyötoimia.
Koska vain yhtymällä, jossa on suomalaisia jäseniä,
voi olla kotipaikka Suomessa, rajoitus koskee kaikkia Suomessa rekisteröitäviä yhtymiä.
Yhteistyöyhtymä voisi toimia Euroopan alueellinen
yhteistyö -tavoitteen ohjelmissa hallintoviranomaisena
ja hoitaa yhteisen teknisen sihteeristön tehtäviä.
Nykyisellä rakennerahastojen ohjelmakaudella 2007—2013
ohjelmien hallintorakenteista on jo päästy sopimukseen. Sen
vuoksi ei ole todennäköistä, että hallintoviranomaistehtäviä siirtyisi
yhtymän hoidettavaksi meneillään olevalla
ohjelmakaudella. Suomalaisen yhtymän perustaminen ennen
vuotta 2013 voisikin tulla kyseeseen lähinnä joissakin
yksittäisissä alueellisen yhteistyön
hankkeissa.
Nähtäväksi jää,
täyttääkö uusi yhteistyömuoto
sille erityisesti Länsi-Euroopan vanhojen jäsenvaltioiden
aluehallintojen asettamat odotukset. Länsi-Euroopassa,
jossa työssäkäynti- ja asiointialueet
ovat jo pitkään ylittäneet jäsenvaltioiden
rajat, on tarpeita esimerkiksi kunnallisten palvelujen järjestämiseen
yhteistyössä.
Yhtymien tehtävät käytännössä rajoittuvat aluekehitykseen
liittyviin toimiin, minkä vuoksi toimivaltainen viranomainen
hyväksyttäessä suomalaisen yhteisön
liittyminen yhtymään on perustellusti työ-
ja elinkeinoministeriö. Kunnallisen itsehallinnon kannalta
on merkityksellistä, että yhtymän jäsenenä voi
olla myös kunta tai kuntayhtymä. Tällainen
valtion viranomaisen hyväksyminen rajoittaa kunnan sopimustoimivaltaa,
millä on merkitystä kunnallisen itsehallinnon
kannalta. Asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen perusteella
lakiehdotukseen sisältyvälle rajoitukselle on
kuitenkin hyväksyttävät ja painavat perusteet
Suomen täysivaltaisuutta ja viranomaisten sopimustoimivaltaa
koskevissa valtiosääntöisissä lähtökohdissa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.