Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus linjasi vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä Suomen liittymisestä Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2012. Samassa yhteydessä puolustusvoimille myönnettiin 200 miljoonan euron lisärahoitus korvaavien järjestelmien rahoittamiseen ja sovittiin, että puolustushallinto käyttää korvaushankkeeseen 100 miljoonaa euroa omia määrärahojaan. Linjaus sopimukseen liittymisestä vahvistettiin vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Eduskunta hyväksyi Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen liittymisen 25.11.2011. Sopimus astui Suomen osalta voimaan 1.7.2012.

Eduskunnan täysistunnossa 25.11.2011 hyväksyttiin myös ulkoasiainvaliokunnan mietintö, jossa todetaan, että valtioneuvosto toteuttaa jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseen tarkoitetut ohjelmat puolustusmenojen leikkaamisesta huolimatta ja edellytetään, että jalkaväkimiinojen korvausohjelman toteuttamisesta annetaan vuosittain selvitys eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnille.

Sopimukseen liittymistä edelsi puolustusvoimien kattava selvitys siitä, miten jalkaväkimiinat korvaava suorituskyky voidaan rakentaa. Selvityksen mukaisesti poistuva suorituskyky korvataan usean eri suorituskykyalueen kehittämisen kautta, joiden yhteisvaikutus lisää puolustusvoimien suorituskykyä kokonaisuutena. Puolustusministeriön vuonna 2004 antaman jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän raportin mukaan jalkaväkimiinoista luopumisen myötä menetettävä suorituskyky koostuu esteiden ja panssarimiinojen raivaamisen estämisestä, alueiden valvonnan ja vapaan käytön estämisestä, omien joukkojen ja kohteiden suojaamisesta sekä tappioiden tuottamisesta. Raportin mukaan näiden suorituskykyjen korvaamiseksi on modernisoitava panssarimiinoittaminen, hankittava tiedustelu-, valvonta- ja tulenjohtosensoreita sekä pimeätoimintakykyä ja viuhkapanoksia.

Jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamisen suunnittelu aloitettiin puolustusvoimissa heti valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon myötä vuonna 2004. Korvaavat hankinnat käynnistyivät vuonna 2009 ja ne saadaan kokonaisuudessaan toteutetuksi suunnitelman mukaisesti vuonna 2016. Monet hankkeen osakokonaisuuksista on voitu toteuttaa kotimaisina hankintoina. Suorituskyvyn korvaamisohjelmaan ei ole kohdistunut leikkauksia.

Puolustusvoimilla oli ennen Ottawan sopimukseen liittymistä yhteensä 1 029 763 kappaletta sopimuksen kieltämiä jalkaväkimiinoja. Jalkaväkimiinojen tuhoaminen aloitettiin välittömästi sopimukseen liittymisen jälkeen kesällä 2012. Puolustusvoimat on tuhonnut jo yli 90 prosenttia jalkaväkimiinoista. Tuhoaminen saatetaan loppuun vuoden 2015 loppuun mennessä.

Puolustushallinto on antanut vuosittain eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnille selvityksen jalkaväkimiinojen korvausohjelman toteuttamisen vaiheista.

Ottawan sopimus sallii jalkaväkimiinojen säilyttämisen miinanetsintä-, miinanraivaamis- tai miinantuhoamistekniikan kehittämistä ja koulutusta varten. Myös Suomi varastoi jalkaväkimiinoja miinanetsintä-, miinanraivaamis- ja miinantuhoamistekniikan kehittämistä ja niihin liittyvää koulutusta varten. Jäljelle jäävä miinojen lukumäärä riittää koulutustarpeisiin noin 20 vuoden ajaksi.

Suomi on Ottawan jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen osapuoli. Hallitus ei tule käynnistämään toimenpiteitä irtautuakseen sopimuksesta.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I samband med den säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen från år 2004 antog regeringen som strategi att Finland skulle ansluta sig till Ottawakonventionen som förbjuder infanteriminor år 2012. I samband med detta beviljades försvarsmakten tilläggsfinansiering på 200 miljoner euro för att finansiera kompenserande system och man kom överens om att försvarsförvaltningen använder 100 miljoner euro av sina egna anslag för det projekt som syftar till att ersätta minorna. Strategin om att konventionen skulle tillträdas bekräftades i den säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen från år 2009. Riksdagen godkände den 25 november 2011 anslutningen till Ottawakonventionen som förbjuder infanteriminor. För Finlands del trädde konventionen i kraft den 1 juli 2012.

Vid riksdagens sammanträde den 25 november 2011 godkändes också utrikesutskottets betänkande där det konstateras att statsrådet genomför programmen för att kompensera infanteriminornas prestanda trots trycket på att skära i försvarsutgifterna och förutsätts en årlig rapport till riksdagens utrikes- och försvarsutskott om programmet för att kompensera infanteriminorna.

Anslutningen till konventionen föregicks av försvarsmaktens täckande utredning av hur kapacitet som kompenserar infanteriminorna kan byggas. I enlighet med utredningen ersätts den utgående prestandan genom att flera kapacitetsområden utvecklas, och deras sammanlagda verkan ökar försvarsmaktens kapacitet totalt sett. Enligt en rapport från en av försvarsministeriet tillsatt arbetsgrupp, som utredde infanteriminor år 2004, består den kapacitet som går förlorad när man avstår från infanteriminor av möjligheten att förhindra att hinder och pansarminor röjs, att förhindra att områden övervakas och används fritt av fienden, att skydda egna trupper och objekt samt att orsaka förluster. Enligt rapporten måste man för att ersätta denna kapacitet modernisera pansarminutläggningen, skaffa spanings-, övervaknings- och eldledningssensorer samt mörkerutrustning och splitterladdningar.

Planeringen av ersättandet av infanteriminornas prestanda inleddes vid försvarsmakten genast när statsrådets säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse år 2004 blivit klar. De ersättande anskaffningarna inleddes år 2009 och de är i sin helhet genomförda år 2016 i enlighet med planerna. Ett flertal av projektets delhelheter har man kunnat genomföra med inhemska anskaffningar. Inga nedskärningar har gjorts i det program som gäller ersättande prestanda.

Innan tillträdet till Ottawakonventionen skedde hade försvarsmakten totalt 1 029 763 stycken infanteriminor som förbjuds i konventionen. Förstörandet av infanteriminorna inleddes omedelbart efter tillträdet till konventionen sommaren 2012. Försvarsmakten har redan förstört över 90 procent av infanteriminorna. Förstörandet slutförs före utgången av år 2015.

Försvarsförvaltningen har årligen gett riksdagens utrikes- och försvarsutskott en rapport om hur långt genomförandet av programmet för ersättande av infanteriminorna har framskridit.

Ottawakonventionen tillåter att infanteriminor bevaras för utvecklande av och utbildning i teknik för mindetektering, minröjning eller minförstöring. Också Finland har infanteriminor i lager för att kunna utveckla mindetekterings-, minröjnings- och minförstöringsteknikerna och för att kunna ge utbildning i dessa. Det kvarstående antalet minor räcker för utbildningsbehov i cirka 20 år.

Finland är part i Ottawakonventionen som förbjuder infanteriminor. Regeringen kommer inte att vidta några åtgärder för att säga upp konventionen.