KIRJALLINEN KYSYMYS 596/2012 vp
         KK 596/2012 vp - Annika Saarikko /kesk 
         
         Tarkistettu versio 2.0
         Varhaiskasvatuslain säätäminen
            ja siitä käytävä yhteiskunnallinen
            keskustelu
         
       
      
      
         
Eduskunnan puhemiehelle
      
      
      
         
         Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa luvataan
            säätää laki varhaiskasvatuksesta.
            Uudistukselle on suuri tilaus. Lasten päivähoitoa
            koskevista pykälistä varhaisimmat on laadittu
            heti sotien jälkeen. Oikeastaan meiltä puuttuu
            kokonaan laki varhaiskasvatuksesta. Vuosikymmenissä niin
            yhteiskunta, vanhempien työelämä kuin käsityksemme
            hyvästä kasvatuksestakin ovat muokkautuneet suuresti.
            Lain valmistelu on tärkeydestään huolimatta
            kuitenkin ilmeisesti lähtökuopissaan, sillä asian
            ympärillä on vallinnut syvä hiljaisuus.
            Mikäli toimeen ei ryhdytä pian, on ilmeisenä vaarana,
            että lakia ei enää ennätetä säätämään
            kuluvalla vaalikaudella tai vaihtoehtoisesti valmistelu joudutaan
            tekemään turhan kiireellisesti.
         
         
         Lain valmistelun ympärille kaivataan laajaa yhteiskunnallista
            keskustelua. Siihen tarvitaan vahva ääni vanhemmilta,
            alan työntekijöiltä sekä ennen
            muuta lapsilta itseltään. Pohdittavana on isoja
            kysymyksiä: Millaista on hyvä päivähoito, mitä kaikkea
            on varhaiskasvatus? Tarvitsemme ratkaisun esimerkiksi päivähoitomaksuihin
            eri tuloluokissa, alan työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksiin
            ja ryhmäkokoihin.
         
         
         Lainsäädännön on syytä huomioida
            myös aikuisten muuttunut työelämä.
            Päivähoidon on yhä paremmin vastattava
            yö- ja vuorotyöläisten ammattien aikatauluhaasteisiin.
            Niin ikään maksujärjestelmän
            tulisi kannustaa yhä paremmin osapäivähoitoon
            ja siten osittaiseen työhön lasten ollessa pieniä. 
         
         
         Oma tärkeä osansa on myös perhepäivähoidon
            vaihtoehdolla, joka on päästetty monin paikoin
            maatumaan palkkakuoppaansa. Moni perhe haluaisi valita
            pienen ryhmän perhepäivähoitajalla lapsensa
            hoitopaikaksi, mutta yhä harvemmalla on siihen mahdollisuus.
         
         
         Taloustilanne on tiukka niin kunnissa kuin valtiollakin. Silloin
            keskustelu vyöryy herkästi subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.
            Tämän keskustelun rinnalle on hyvä tuoda
            esiin muissa maissa toteutettuja vaihtoehtoja. Esimerkiksi Ruotsin
            malli subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen yli 3-vuotiaille
            lapsille on pohdinnan arvoinen. Lapselle kuuluu oikeus maksuttomaan
            varhaiskasvatukseen kolme tuntia päivässä — tämän
            ylittävä aika on maksullista. Ruotsissa tämä on
            osa koululainsäädäntöä.
         
         
         Mallin sovelluksessa olisi kuitenkin tärkeää painottaa
            päivähoidon merkitystä myös
            lapsen hoivaympäristönä. Päivähoito
            ei ole pelkästään koulun esivaihe ja
            oppimisen ensimmäinen yksikkö.
         
         
         On ehdottoman tärkeää, että varhaiskasvatuksen
            lainsäädäntö nojaa ensisijaisesti
            lapsen etuun. Päivähoidon lähtökohtana
            tulee olla lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen, huolehtiviin aikuisiin,
            leikkiin ja kasvurauhaan.
         
         
       
      
      
         
         
         Edellä olevan perusteella ja
            eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
            viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
            kysymyksen:
         
         
         Millä aikataululla hallitus tulee tekemään
            esityksen varhaiskasvatuslain säätämisestä, 
         
         
         miten hallitus aikoo kuulla lainvalmistelun yhteydessä lasten
            vanhempia, lasten parissa toimivia työntekijöitä ja
            lapsia itseään, 
         
         
         aikooko hallitus lainvalmistelun yhteydessä parantaa
            yli 3-vuotiaiden oikeutta maksuttomaan varhaiskasvatukseen, 
         
         
         aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin perhepäivähoitopaikkojen
            määrän lisäämiseksi
            ja 
         
         
         tuleeko hallitus pitämään kiinni
            hallitusohjelmassa antamastaan lupauksesta kehittämällä perheille
            mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön
            sekä tukemalla pienten lasten vanhempien mahdollisuutta
            perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen? 
         
         
         
       
      
      
         Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta
            2012
         
         
       
      
    
   
   
      
      
         
Eduskunnan puhemiehelle
      
      
      
      
         Eduskunnan työjärjestyksen
         27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
         Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
         kansanedustaja Annika Saarikon /kesk näin kuuluvan
         kirjallisen kysymyksen KK 596/2012 vp:
         
         
Millä aikataululla hallitus tulee tekemään
            esityksen varhaiskasvatuslain säätämisestä,
         
         
         miten hallitus aikoo kuulla lainvalmistelun yhteydessä lasten
            vanhempia, lasten parissa toimivia työntekijöitä ja
            lapsia itseään,
         
         
         aikooko hallitus lainvalmistelun yhteydessä parantaa
            yli 3-vuotiaiden oikeutta maksuttomaan varhaiskasvatukseen,
         
         
         aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin perhepäivähoitopaikkojen
            määrän lisäämiseksi
            ja
         
         
         tuleeko hallitus pitämään kiinni
            hallitusohjelmassa antamastaan lupauksesta kehittämällä perheille
            mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön
            sekä tukemalla pienten lasten vanhempien mahdollisuutta
            perheen ja työn joustavampaan yhdistämiseen?
         
         
      Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
      
      Varhaiskasvatuksella luodaan perusta lapsen elinikäiselle
         oppimiselle, tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille
         ja terveydelle. Varhaiskasvatus rakentuu hoidon, kasvatuksen ja
         opetuksen kokonaisuudesta. Hallitusohjelman mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva
         varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle.
         Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön
         valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus-
         ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen
         yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa
         tiivistetään.
      
      
      Varhaiskasvatuslain valmistelu käynnistetään vuoden
         2012 aikana työryhmän asettamisella. Lain valmistelu
         tullaan toteuttamaan lain valmistelua koskevien säännösten
         ja ohjeiden mukaisesti varmistamalla säädösvalmistelun
         avoimuus ja hyvä laatu.Työryhmässä tulevat
         olemaan edustettuina molempien ministeriöiden lisäksi
         keskeiset varhaiskasvatuksen sidosryhmät ja asiantuntijat.
         Myös palveluiden käyttäjiä tullaan
         kuulemaan. Valmistelussa pyritään avoimeen ja
         rakentavaan vuorovaikutukseen valmistelijoiden ja sidosryhmien välillä.
         Aikataulullisesti työ etenee siten, että uusi
         varhaiskasvatuslaki voidaan hyväksyä tämän
         hallituskauden aikana. Työskentely alkaa analyysilla varhaiskasvatusjärjestelmän nykytilasta
         sekä suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuusnäkymistä lapsen
         ja lapsiperheiden kannalta. Tämän selvityksen
         jatkona voidaan toteuttaa varsinaisen lain valmistelu.
      
      
      Päivähoito säilyy subjektiivisena
         oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehitetään
         tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon
         joustavampaan käyttöön. Lasten päivähoidon
         turvallisuus ja korkea laatu varmistetaan. Päivähoitoa syrjäytymistä ennalta
         ehkäisevänä palveluna kehitetään.
         Päivähoito säilytetään
         maksuttomana pienituloisille perheille, eivätkä maksut
         muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien
         asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy,
         vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa.
      
      
      Varhaiskasvatuksen pedagogian kehittäminen ja lasten
         oppimispolun huomioiminen helpottavat varhaista puuttumista oppimisvaikeuksiin sekä
         koulutuksellisen
         tasa-arvon tavoitteiden toteutumista.Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksella
         luodaan entistä vahvempaa perustaa lapsen persoonallisuuden
         sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle
         ja kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille
         ja terveydelle. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen
         kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana.
         Olennaista on, että jo varhaiskasvatuksessa pystytään
         varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kaikille tukemalla
         monipuolisin toimin erityistä tukea tarvitsevia sekä syrjäytymisvaarassa
         olevia lapsia.
      
      
      Muilta osin vastauksena kysymykseen viitataan kansanedustaja
         Raija Vahasalon kirjallisiin kysymyksiin KK 56/2011 vp
         ja KK 87/2011 vp, kansanedustaja Sari Sarkomaan kirjalliseen
         kysymykseen KK 89/2011 vp sekä kansanedustaja Outi
         Alanko-Kahiluodon kirjalliseen kysymykseen KK 91/2011 vp
         annettuun vastaukseen.
      
      
      
      
         
         Helsingissä 7 päivänä elokuuta
            2012
         
         
         Opetusministeri Jukka Gustafsson
         
       
      
    
   
   
      
      
         
Till
            riksdagens talman
         
      
      
      
      
         I det syfte som anges i 27 § i
         riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
         som saken gäller översänt följande
         skriftliga spörsmål SS 596/2012 rd undertecknat
         av riksdagsledamot Annika Saarikko /cent:
         
         
Enligt vilken tidsplan kommer regeringen att lägga
            fram ett förslag till stiftandet av en lag om småbarnsfostran,
         
         
         på vilket sätt ämnar regeringen
            i samband med lagberedningen höra föräldrar,
            anställda som arbetar med barn och barn själva,
         
         
         har regeringen för avsikt att i samband med lagberedningen
            förbättra rätten till avgiftsfri småbarnsfostran
            för barn som är över tre år,
         
         
         har regeringen för avsikt att vidta åtgärder
            för att öka antalet familjedagvårdsplatser
            och
         
         
         kommer regeringen att hålla fast vid det löfte
            som den gav i regeringsprogrammet genom att utveckla dagvårdssystemet
            så att familjerna tillhandahålls möjligheter
            att använda systemet flexiblare och genom att stödja
            småbarnsföräldrarnas möjligheter
            att flexibelt förena familjeliv och arbete?
         
         
      Som svar på detta spörsmål
         anför jag följande:
      
      
      Genom småbarnsfostran skapar man en grund för barnets
         livslånga lärande, en harmonisk uppväxt samt
         för välfärd och hälsa. Småbarnsfostran
         bygger på en helhet som består av vård,
         fostran och undervisning. Enligt regeringsprogrammet garanteras
         tillgänglig småbarnsfostran och förskoleundervisning
         av god kvalitet hela åldersklassen. Beredningen av lagstiftningen
         om småbarnsfostran och dagvårdstjänster,
         liksom förvaltningen och styrningen av desamma överförs
         till undervisnings- och kulturministeriet. Samarbetet med social-
         och hälsovården stärks i fråga
         om småbarnsfostran.
      
      
      Beredningen av en lag om småbarnsfostran inleds 2012
         genom att en arbetsgrupp tillsätts. Beredningen av lagen
         kommer att genomföras i enlighet med de bestämmelser
         och anvisningar som gäller för lagberedningen
         och man kommer att säkerställa insynen i lagberedningen
         och att den är av god kvalitet. I arbetsgruppen kommer
         det att finnas företrädare för såväl
         de båda ministerierna som för centrala intressentgrupper
         och sakkunniga. Man kommer också att höra dem
         som brukar tjänsterna. Vid beredningen strävar
         man efter en öppen och konstruktiv växelverkan
         mellan beredarna och intressentgrupperna. Tidsmässigt avancerar
         arbetet på så vis att den nya lagen om småbarnsfostran
         kan godkännas under den här regeringsperioden.
         Arbetet inleds med en analys av dagsläget inom systemet
         med småbarnsfostran och läget i fråga
         om det finländska samhället och framtidsutsikterna
         med tanke på barnen och barnfamiljerna. Som en fortsättning på den
         här utredningen kan man inleda beredningen i egentlig mening
         av lagen.
      
      
      Den subjektiva rätten till barndagvård bevaras.
         Dagvårdssystemet utvecklas så att familjerna erbjuds
         möjligheter till flexiblare användning av barndagvården.
         Barndagvårdens trygghet och höga kvalitet garanteras.
         Barndagvården utvecklas i egenskap av en tjänst
         som förebygger utslagning. Barndagvården förblir
         avgiftsfri för familjer med låga inkomster och
         avgifterna utgör inte en sysselsättningströskel.
         Ensamstående föräldrars ställning
         beaktas särskilt. Barnet ska även framöver
         ha rätt till samma dagvårdsplats efter en period
         av hemvård.
      
      
      Utveckling av småbarnspedagogiken och beaktande
         av barnets läroväg främjar ett tidigt
         ingripande i inlärningssvårigheter samt att målen för
         den utbildningsmässiga jämlikheten uppnås. Målet är
         att genom småbarnsfostran ge en ännu starkare
         grund för en balanserad tillväxt och utveckling
         i fråga om barnets personlighet samt färdigheter,
         förmågor och värdegrund, för
         barnets livslånga lärande och för barnets
         välmående och hälsa. Småbarnsfostran
         har en viktig roll som inkörsport till det sociala livet
         och som utjämnare av sociala utgångspunkter. Det
         väsentliga är att man redan inom småbarnsfostran
         kan trygga goda förutsättningar för tillväxt
         och utveckling för alla genom att barn som behöver
         särskilt stöd och barn som riskerar utslagning
         stöds med olika åtgärder.
      
      
      Som svar på det skriftliga spörsmålet
         hänvisas till övriga delar till svaret som anfördes
         på riksdagsledamot Raija Vahasalos skriftliga spörsmål SS
         56/2011 rd och SS KK 87/2011 rd, riksdagsledamot
         Sari Sarkomaas skriftliga spörsmål SS 89/2011
         rd och riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluotos skriftliga spörsmål
         SS 91/2011 rd.
      
      
      
      
         
         Helsingfors den 7 augusti
            2012
         
         
         Undervisningsminister Jukka Gustafsson