Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vakuutetulla on viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) ja oikeuskäytännön nojalla oikeus saada tieto vakuutusyhtiössä hänen asiaansa käsitelleistä henkilöistä. Nämä tiedot ilmenevät asiakirjoista, jotka ovat julkisuuslain nojalla asianosaisjulkisia. Esimerkiksi tapauksessa KHO 2003:57 korkein hallinto-oikeus katsoi, että vakuutetulla oli asianosaisena oikeus saada tieto käsittelylehdillä hänestä esitettyjen, esittäjien nimikirjaimilla varmennettujen tietojen ja arvioiden antajien henkilöllisyydestä. Vakuutusyhtiön lääkäreiden henkilöllisyyttä ei siis salata, vaan vakuutettu saa tiedot pyytäessään.

On myös syytä huomata, että vakuutusyhtiön lääkäri ei tee korvausratkaisuja. Ratkaisuista ilmenee sen tekijä, ei lääkäri.

Hallintolaissa (434/2003), jota sovelletaan myös julkista valtaa käyttävään yksityiseen, säädetään esteellisyydestä muun muassa ns. intressijäävitapauksessa. Lain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen.

Vähäinen osakeomistus johtaa esteellisyyteen yleensä vain silloin, jos käsittelyllä voi olla osakeomistukseen erityisen tuntuvaa vaikutusta (KHO 2009:89). Edun tulee olla erityistä, tavanomaisesta poikkeavaa ja odotettavissa olevaa, eli sille on asetettu konkreettisuus- ja tietynasteinen välittömyysvaatimus. Edun luonne arvioidaan aina tapauksittain. (Kulla: Hallintomenettelyn perusteet, 2012, s. 184 ja Niemivuo - Keravuori-Rusanen - Kuusikko: Hallintolaki, 2010, s. 238).

Lähtökohtaisesti lääkäriä ei voida pitää esteellisenä, vaikka hän omistaisi yhtiön osakkeita. Esteellisyys ratkaistaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Esteellisyyttä koskevien ratkaisujen tekeminen ei kuulu oikeusministeriön toimivaltaan.

Vakuutusyhtiön lääkärien velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksia ei ole säädetty kuten on säädetty valtion ylimpien virkamiesten (valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, puolustusvoimien komentaja, valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö sekä näitä virka-asemaltaan vastaavat ministeriön virkamiehet, tietyt virastojen päälliköt ja ministerin erityisavustaja) sekä tuomarien sidonnaisuusilmoituksista. Ilmoitettavia varallisuustietoja ovat näiden virkamiesten osalta valtion virkamieslain (750/1994) esitöiden (HE 236/1996 vp) merkittävät omistukset kotimaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä sekä huomattavat taloudelliset vastuut. Sitä, milloin on kysymyksessä merkittävä omistus tai huomattava taloudellinen vastuu, ei ole tarkoituksenmukaista määritellä yleisellä tasolla yksiselitteisesti. Taloudelliset tiedot kuten osakkeenomistus eivät ole julkisia.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä hanke vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseksi. Tässä hankkeessa selvitetään myös vakuutusyhtiöitten lääkärien sidonnaisuuksia koskevat kysymykset.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Den försäkrade har med stöd av lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999, offentlighetslagen) rätt att få uppgift om de personer inom försäkringsbolaget som har behandlat hans eller hennes ärende. Dessa uppgifter framgår av handlingar som enligt offentlighetslagen är partsoffentliga. T.ex. ansåg högsta förvaltningsdomstolen i fallet HFD 2003:57 att den försäkrade som part hade rätt att få reda på identiteten för de personer som gett uppgifter och bedömningar om honom på handläggningsbladet. Uppgifterna och bedömningarna hade bekräftats med initialer. Ett försäkringsbolags läkares identitet hemlighålls alltså inte, utan den försäkrade får uppgifterna på begäran.

Det är också skäl att observera att ett försäkringsbolags läkare inte fattar ersättningsbeslut. Av avgörandet framgår den som fattat det, inte läkaren.

I förvaltningslagen (434/2003), som också tilllämpas på privata aktörer som utövar offentlig makt föreskrivs om jäv i bl.a. s.k. intressejävsfall. Enligt 28 § 1 mom. 3 punkten är en tjänsteman jävig, om avgörandet i ärendet kan medföra synnerlig nytta eller skada för tjänstemannen eller för en närstående till honom eller henne.

Ett mindre aktieägande leder till jäv i allmänhet enbart om behandlingen kan ha en särskilt kännbar inverkan på aktieägandet (HFD 2009:89). Förmånen ska vara särskild, avvikande från det sedvanliga och kunna förväntas, dvs. på den har ställts ett krav på att vara konkret och till en viss grad omedelbar. Förmånens karaktär bedöms alltid från fall till fall. (Kulla: Hallintomenettelyn perusteet 2012, s. 184 och Niemivuo - Keravuori-Rusanen - Kuusikko: Hallintolaki, 2010, s. 238).

Som utgångspunkt kan en läkare inte anses som jävig fastän han eller hon äger aktier i bolaget. Jävet avgörs dock alltid från fall till fall. Det hör inte till justitieministeriets behörighet att fatta beslut om jäv.

Det har inte föreskrivits om försäkringsläkares skyldighet att uppge bindningar så som det har föreskrivits om de högsta statstjänstemännens anmälningar om bindningar (justitiekanslern i statsrådet och justitiekansleradjointen, kommendören för försvarsmakten, statssekreterare, statsekreterare som kanslichef, kanslichef, understatssekreterare och avdelningschef samt ministerietjänstemän som till sin tjänsteställning motsvarar dessa, vissa chefer för ämbetsverk och ministerns specialmedarbetare) samt domare. De förmögenhetsuppgifter som ska uppges är för dessa tjänstemäns del enligt förarbetena (RP 236/1996 rp) till statstjänstemannalagen (750/1995) betydande ägande i inhemska och internationella företag samt betydande ekonomiska ansvar. Det är inte ändamålsenligt att på ett allmänt entydigt plan definiera när det är fråga om ett betydande ägande eller ett betydande ekonomiskt ansvar. Ekonomiska uppgifter såsom aktieägande är inte offentliga.

Vid social- och hälsovårdsministeriet är anhängigt ett projekt som syftar till att utveckla försäkringsläkarsystemet. I detta projekt utreds också frågorna kring försäkringsbolagens läkares bindningar.