YLEISPERUSTELUT

Palomiesten työ on sekä fyysisesti että henkisesti raskaampaa kuin useimpien muiden ammattiryhmien. Niin sisäasiainministeriö kuin Helsingin pelastuslaitos ovat selvittäneet palomiesten työkyvyn heikentymistä. Helsingin pelastuslaitoksen selvityksen perusteella on voitu havaita merkittäviä poikkeamia normaaliväestöön verrattuna. Keskeisiä havaintoja seurantakaudella oli, että palomiesten keskimääräinen elinikä on vain 65 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on palomiesten keskuudessa poikkeuksellisen suuri: 39,8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan miesten keskimääräinen elinikäodote on 75,8 vuotta.

Sisäasiainministeriön selvityksen mukaan pelastajien työkyky vastasi viisi vuotta vanhempien suomalaisten raskasta fyysistä työtä tekevien miesten työkykyä. Työkyvyn huononeminen alkoi selkeästi lisääntyä 41—50-vuotiaiden ikäryhmässä.

Vuosina 2000—2004 suurimmat eläkkeelle jääneiden palomiesten ikäryhmät olivat 56- ja 57-vuotiaat. Miehistöön kuuluvien palomiesten keskimääräinen eläkkeellejäämisikä oli noin 54 vuotta.

Huolimatta työn raskaudesta ja työkyvyttömyyden lisääntymisestä on palomiesten eläkeikää nostettu. Suomalaisten palomiesten eläkeikä on nykyisen lainsäädännön mukaan länsimaiden korkein. Aikaisemmin palomiesten eläkeikä oli 55 vuotta, mutta kunnallisen eläkejärjestelmän uudistamisen seurauksena kuntasektorilta poistui niin sanottu ammatillinen eläkeikä ja palomiesten eläkeikä on noussut portaittain 55 vuodesta 63—68 ikävuoteen.

Palomiesten 55 vuoden ammatillisesta eläkeiästä luopuminen oli virhe. Muun muassa Ruotsissa tehtiin vastaavanlainen virhe, mutta se korjattiin antamalla palomiehille mahdollisuus varhaisempaan eläkkeelle jäämiseen. Näin virkoihin pystyttiin palkkaamaan työkykyisiä palomiehiä vajaakuntoisten tilalle.

Palomiesten eläkeiän nousu on uhka myös kansalaisten turvallisuudelle. Palomiesliiton mukaan tälläkin hetkellä vain joka toinen 50 vuotta täyttäneistä palomiehistä pystyy pelastussukellustehtäviin, kuten loukkuun jääneen asukkaan pelastamiseen palavasta asunnosta savusukeltamalla. Ellei eläkeikää lasketa, vuonna 2015 kolmannes palomiehistä ei kykene pelastussukeltamaan.

Tilannetta ei pystytä korjaamaan sinällään tarpeellisella työkykytoiminnalla tai vippaskonsteilla. Hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemen esitys palomiesten uudelleensijoittamisesta kuntatyössä olisi käytännössä kallis ja vaikea toteuttaa nykyisten aluepelastuslaitosten puitteissa.

Aluepelastuslaitokset perustuvat vuonna 2002 voimaan tulleeseen lakiin pelastustoimen alueiden muodostamisesta, missä yhteydessä henkilöstöä luovuttavien kuntien oli päätettävä virkojen lakkauttamisesta ja palvelussuhteiden päättämisestä. Näin ollen palomiehiä ei voitaisi suoraan sijoittaa pelastustoimen alueiden kuntiin. Myöskään pelastuslaitoksilla ei ole resursseja sijoittaa työvahvuuteen laskettuja miehiä kevyempiin tehtäviin.

Palomiesten kouluttaminen uuteen työhön olisi kallista ja aiheuttaisi epäselvyyden siitä, lankeavatko kustannukset kunnalle vai valtiolle. Uuteen työhön siirtyvien, koulutuksessa olevien palomiesten tilalle pitäisi pelastuslaitokselle palkata joka tapauksessa uudet työntekijät.

Ainoa palomiesten ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevä ratkaisu on mahdollistaa palomiesten eläkkeelle siirtyminen 55-vuotiaana. Se olisi linjassa myös kansainvälisen työjärjestön ILO:n näkemyksen kanssa, että palomiesten tulisi olla oikeutettuja täyteen eläkkeeseen merkittävästi nuorempina kuin useiden muiden ammattien edustajien. Turvallisuustason säilyttämiseksi operatiivisiin tehtäviin tarvitaan nuorempia ja työkykyisiä ammattilaisia. Tätä varten olisi kunnallisen eläkelain 3 luvun 11 § muutettava lisäämällä siihen uusi 4 momentti.