Yleisperustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan siirtymistä kaksiportaiseen perustutkintorakenteeseen vuonna 2005 syyslukukauden alusta sekä yliopistojen tehtäviä ja hallintoa koskevien säännösten tarkentamista. Valiokunta pitää ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Sen vuoksi valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yliopistojen tehtävät ovat monipuolistuneet ja laajentuneet ja samalla toimintaympäristön vaatimukset kasvaneet. Hallituksen esitys edesauttaa osaltaan Suomen yliopistojen mahdollisuutta vastata tuleviin vaatimuksiin korkeimman opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan eturintamassa. Innovaatiojärjestelmä vaatii yhä dynaamisempaa toimintakykyä ja valmiutta toimia joustavasti monien erilaisten osapuolten muodostamissa tietoa tuottavissa ja innovaatioita hyödyntävissä verkostoissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että suomalaiset yliopistot olisivat dynaamisia sivistysyliopistoja. Toisaalta muutos vaatii nopeata reagointiherkkyyttä ja kykyä vastata kilpailuun, toisaalta yliopistojen tulee toimia kansallisen sivistyksemme perustana ja keskeisinä kulttuurilaitoksina.

Yliopistojen tehtävät

Yliopistojen yhteiskunnallisen roolin vahvistamiseksi hallitus esittää yliopistojen velvoittamista nykyistä selvemmin toimimaan vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistämään tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Valiokunta painottaa sitä, että yliopistojen perustehtävinä ovat edelleenkin tieteellinen tutkimus ja taiteellinen toiminta sekä niihin perustuva korkein opetus ja opiskelijoiden kasvattaminen palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Nyt lakiin kirjattava yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen ovat näiden perustehtävien integroitu osa eikä niistä irrallinen lisätehtävä. Yliopistojen niin sanotun kolmannen tehtävän kirjaaminen lakiin vastaa suurelta osin jo yliopistojen nykyistä käytäntöä. Valiokunta korostaa sitä, että ympäröivän yhteiskunnan huomioiminen ei tarkoita vain aluekehittämistä ja elinkeinoelämän yhteistyötä vaan kattaa kokonaisvaltaisesti vuorovaikutuksen koko ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Aikuiskoulutuksella on keskeinen rooli yliopistolakiin nyt kirjattavan vuorovaikutustehtävän toteuttamisessa. Yliopistojen täydennyskoulutuksen asema työelämän ja siellä käytössä olevien työprosessien uudistajana ja siten työelämän kilpailukyvyn kehittäjänä ja uusien työpaikkojen synnyttäjänä on merkittävä. Aikuiskoulutustehtävä kuuluu yliopistojen vakiintuneeseen toimintaan. Tästä syystä valiokunnan kuulemisessa on esitetty aikuiskoulutustehtävän kirjaamista yliopistolakiin. Valiokunta katsoo, että asiaa on syytä selvittää osana yliopistolain muita muutostarpeita. Samalla tulee selvittää myös aikuiskoulutustehtävän lakiin kirjaamisen taloudelliset vaikutukset. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Valiokunta korostaa myös sitä, että yliopistokeskukset ovat omilla paikkakunnillaan tärkeänä osana toteuttamassa yliopistoille nyt lakiin kirjattavaa vuorovaikutustehtävää.

Tutkintorakenne

Hallituksen esittämä kaksiportainen tutkintorakenne ja tutkintokieliä koskeva väljennys ovat osa niin sanottua Bolognan prosessia, jota yliopistot tällä hetkellä vahvasti edistävät. Valiokunnan mielestä esitys jäntevöittää tutkintorakennetta. Hallitus on arvioinut, että eri alojen opintojen yhdistäminen ja siirtyminen koulutusalalta toiselle olisi nykyistä joustavampaa, jos tutkintojärjestelmä rakentuisi itsenäisestä alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Tällaiset monitieteiset tutkinnot tuottaisivat uutta osaamista työelämän tarpeisiin. Kansainvälisten vertailujen valossa näyttäisi myös siltä, että kaksiportainen tutkintorakenne lyhentäisi opiskeluaikoja, mikä on Suomessa yleisesti tavoitteena.

Muuta

Taloudellinen autonomia.

Valiokunnan kuulemisessa on noussut esille kysymys yliopistojen taloudellisesta autonomiasta. Yliopistot ovat toivoneet taloudellista itsenäisyyttä. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella esitetyn kaltaista taloudellista autonomiaa ei voida yliopistoille myöntää budjettivastuun vuoksi ja siitä syystä, että valtiolla tulee olla riittävä ohjausinstrumentti koulutuspolitiikan suuntaamisessa. Tarve yliopistojen taloudellisen liikkumavaran lisäämiseen on kuitenkin olemassa, ja asiaa tulee selvittää nykyisen budjettimenettelyn puitteissa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tarvittavat muutosesitykset annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian.

Tutkintoasetus.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että sosiaalityö erottuu yliopistossa omana tutkimus- ja opetusalanaan, johon perustuen maisterintutkintoon johtavaa koulutusta toteutetaan. Tärkeää on alakohtainen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus. Sosiaalityön maisterikoulutus on ainoa alan kokonaisosaamista sisältävä ylempi korkeakoulututkinto. Valiokunta pitää tärkeänä, että opetusministeriö vielä selvittää, millä tasolla on tarkoituksenmukaisinta säätää sosiaalityön koulutuksesta. Samalla tulee selvittää tarve tarkistaa sosiaalityön yliopistokoulutuksen koulutusalaluokitusta.

Valiokunta toteaa, että puolustusministeriön hallinnonalalla toimii Maanpuolustuskorkeakoulu ja siitä säädetään puolustusvoimia ja Maanpuolustuskorkeakoulua koskevassa lainsäädännössä. Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) mukaan Maanpuolustuskorkeakoulua koskevan asetuksen mukainen upseerintutkinto sekä upseerintutkinto, joka on suoritettu sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen mukaan, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerintutkinto vastaa alempaa korkeakoulututkintoa. Jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto sekä sotatieteiden tohtorin tutkinto. Valiokunta ehdottaa lausumaa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnoista (Valiokunnan lausumaehdotus 2).