Perustelut

Perussuomalaiset pitävät lääkekaton alentamista oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä toimena. Esityksessä ei ole riittävästi huomioitu muutoksen vaikutuksia pienituloisiin ihmisiin, joilla lääkekatto ei täyty, mutta lääkemenot ovat silti käytettävissä oleviin varoihin nähden huomattavan suuret. Kuten todettua, sairausvakuutuslain muutoksen myötä kalliit lääkkeet halpenevat ja edullisten lääkkeiden hinta tulee nousemaan nykyisestä, mikä saattaa entisestään pahentaa pienituloisten lääkkeitä käyttävien ihmisten ahdinkoa.

Lääkekatoksi on ehdotettu 610:tä euroa vuodessa. Tällä toimella on tarkoitus kompensoida lääketaksan muutoksesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Valitettavaa kuitenkin on, ettei lääkekaton alentaminen hyödytä samoja asiakkaita, joille lääketaksan muutos aiheuttaa lisäkustannuksia. On myös nostettu esiin pelko siitä, että lääkekaton alenemisen hyöty pitkäaikaissairaille siirtyy ainakin osin lääketaksa-asetuksen myötä kasvaneisiin lääkekustannuksiin. Huolta on kannettu myös siitä, että pienituloisilla ihmisillä lääkekustannukset jäävät toimeentulotuella katettaviksi, mikä siirtää kustannukset jo valmiiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevalle kuntasektorille.

Uudistus tulee laskemaan paljon lääkkeitä käyttävien sekä yksittäisiä kalliita lääkkeitä käyttävien lääkekustannuksia, mikä on erittäin kannatettavaa, mutta haluamme kiinnittää erityistä huomiota edullisimpien lääkkeiden käyttäjien tilanteeseen, joka heikkenee tämän esityksen myötä. Lääkekatto ei myöskään usein kata henkilön kaikkia lääkkeitä, vaan vain osan. Pitkäaikaissairailla kuluukin lääkkeisiin usein huomattavasti enemmän rahaa kuin mitä pelkkä lääkekatto pitää sisällään.

On riski, että pienemmällä tulotasolla elävät, kuten vanhukset ja lapsiperheet sekä nuoret, jättävät lääkkeensä ostamatta joutuessaan puntaroimaan rahojen riittävyyttä. Tämä ei ole toivottavaa eikä edistä terveyttä ja hyvinvointia. Kansaneläkelaitoksen laskelmien mukaan yli 80 %:lla niistä lääkkeiden käyttäjistä, joiden omavastuuta taksauudistus nostaisi, jää omavastuu nykytilanteessa 400 euroon eikä maksukaton alentaminen tule alentamaan heidän lääkekustannuksiaan. Kela ei myöskään pitänyt lääketaksa-asetuksen muuttamista perusteltuna ehdotetussa muodossaan, koska kustannusvaikutukset kohdistuvat paljon edullisia lääkkeitä käyttäviin, lääkkeitä pienissä erissä ostaviin, apteekkisopimusasiakkaisiin ja niihin, joiden lääkkeitä joudutaan uusimaan useasti. Pienituloiset ostavat lääkkeensä pienissä erissä juuri kustannussyistä. Näin ollen tämä uudistus voi heikentää entisestään heidän mahdollisuuksiaan tarvittavien lääkkeiden hankintaan.