Perustelut

TTIP-sopimuksen merkitys

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltain välisestä TTIP-sopimuksesta neuvottelemiseen.

Sopimus osana EU:n kauppapolitiikkaa.

Suuri valiokunta nosti EU-politiikkaa koskevassa mietinnössään EU:n kauppapolitiikan vaikuttavuuden lisäämisen yhdeksi Suomen EU-politiikan keskeisimmistä tavoitteista. Kysymys on sekä unionin taloudellisen potentiaalin kasvattamisesta ja tukemisesta että EU:n ulkosuhdepolitiikan vaikuttavuuden lisäämisestä. Unionin kauppapolitiikan tulee perustua strategiseen näkemykseen siitä, että vapaakaupan edistäminen on ensisijainen tavoite. Euroopassa tärkeinä pidettyjä intressejä ja arvovalintoja on kyettävä ottamaan huomioon globaalin ratkaisun sisällä (SuVM 1/2014 vp).

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta painottaa monenkeskisten kauppapoliittisten järjestelyjen ensisijaisuutta. Vaikka WTO:n yhteydessä neuvoteltava, monenkeskisen kauppapolitiikan järjestelmä pysyy Suomen pidemmän aikavälin ensisijaisena tavoitteena, WTO:n Dohan kierroksen pitkittyessä kahdenvälisten ja alueellisten järjestelyjen merkitys on kasvanut. Suuri valiokunta puoltaa alueellisten ja kahdenvälisten kauppajärjestelyjen edistämistä myös niiden WTO-sopimuksia täydentävän luonteen vuoksi.

Valiokunta toteaa, että EU on osallisena monenvälisen WTO-järjestelmän lisäksi noin 50 kahdenvälisessä tai alueellisessa kauppasopimuksessa. EU myös neuvottelee tällä hetkellä 12 kauppasopimuksesta maiden ja maaryhmien välillä. Neuvotteluja käydään muun muassa Kiinan, Kanadan, Japanin ja Intian kanssa.

Yhdysvallat strategisena kumppanina.

Suuri valiokunta toteaa, että ulkoasiainvaliokunta on suurelle valiokunnalle antamassaan lausunnossa käsitellyt keskeisesti toimialaansa kuuluvaa neuvoteltavan TTIP-sopimuksen turvallisuuspoliittista merkitystä ja neuvottelujen myönteisiä vaikutuksia EU:n ja Yhdysvaltojen strategiseen kumppanuuteen. Ottaen huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan toimialojen välisen jaon suuri valiokunta pidättäytyy viittaamaan ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa esitettyihin näitä kysymyksiä koskeviin kannanottoihin.

Sopimuksen taloudelliset vaikutukset.

Valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien kannanottoihin sopimuksen taloudellisesta merkityksestä. Valiokunta toteaa, että Yhdysvallat on jo tällä hetkellä Suomelle EU:n ulkopuolisista markkinoista toiseksi suurin ja kauppataseen ylijäämämme Yhdysvaltojen kanssa on suurempi kuin minkään muun kauppakumppanimme kanssa. Mikäli tavoite tasapainoisesta sopimuskokonaisuudesta toteutuu, sopimuksen voidaan arvioida saavan aikaan myönteisiä taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia myös Suomessa. Suomelle voi näiden neuvottelujen myötä avautua mahdollisuuksia kaikilla keskeisillä teollisuus- ja palvelualoilla alentuneiden kustannusten ja parantuneiden liiketoimintamahdollisuuksien myötä. Pienten ja keskisuurten yritysten on arvioitu hyötyvän sopimuksesta suhteellisesti enemmän kuin suurten yritysten, koska kaupan vapauttaminen mahdollistaisi monille pk-yrityksille nykyistä yksinkertaisemman ja kustannustehokkaamman tavan päästä Yhdysvaltain markkinoille, mikä myös toisi uusia työpaikkoja Suomeen.

Sopimuksen ohjausvaikutus.

Valiokunta toteaa, että Eurooppa yhdessä Pohjois-Amerikan kanssa edustaa noin puolta maailman kansantuotteesta. Euro-atlanttisella yhteisöllä on siten edellytykset ohjata maailmankaupan ehtojen kehitystä. TTIP-sopimusta on siksi syytä tarkastella myös sen ohjausvaikutuksen kannalta. Kunnianhimoinen ja tasapainoinen sopimus vahvistaisi EU:n ja Yhdysvaltain globaalia asemaa kansainvälisen talouden sääntöjen määrittäjänä avoimempaan ja yhteiskuntavastuullisempaan suuntaan.

Sektorikohtaiset tavoitteet

Suuri valiokunta toteaa, että kesällä 2013 hyväksytyssä komission neuvottelumandaatissa on osoitettu neuvottelujen yleiset reunaehdot. Neuvottelujen edetessä tekstipohjaiseen käsittelyyn EU:n neuvotteluaseman kannalta on tärkeätä, että EU ja jäsenvaltiot pystyvät muodostamaan kaikkien yksittäisten neuvottelukysymysten osalta yhtenäisen, kansalliset intressit yhteensovittavan näkemyksen tavoitteistaan ja prioriteeteistaan. Tämä edellyttää myös Suomelta selkeää tavoitteenasetantaa Suomelle tärkeistä intresseistä ja keskeisistä neuvottelukysymyksistä.

Sääntelyautonomia.

Viitaten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja talousvaliokunnan lausuntoihin suuri valiokunta katsoo, että TTIP-neuvottelukysymykset investointisuojasta, sääntelyn yhteensovittamisesta, teknisen sääntelyn purkamisesta ja vastavuoroisesta tunnustamisesta vaikuttavat laajasti useilla yhteiskuntapolitiikan sektoreilla. Valiokunta edellyttää, että neuvoteltava sopimus ei saa vaarantaa tasapuolisen ja syrjimättömän lainsäädännön kehittämistä Suomessa ja EU:ssa tai vaarantaa korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden, kuluttajien, työ- ja ympäristönsuojelun toteuttamista. TTIP-neuvottelutuloksen ei pitäisi johtaa olemassa olevan sääntelyn tason laskuun. Vastaavasti Suomella tulee olla mahdollisuus säännellä tasapuolisesti ja syrjimättömästi investointien kohteita ja ehtoja. Vain Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan Suomeen tehdyt sijoitukset voivat täällä nauttia investointisuojasta. Investointisuojan periaate tai sijoittajan investointiodotukset itsessään eivät näin ollen voi taata markkinoillepääsyä.

Julkiset palvelut.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan julkisesti rahoitetut julkiset palvelut on tarkoitus jättää TTIP-sopimuksen ulkopuolelle. Valiokunta pitää ratkaisua oikeana ja katsoo, että kansallista päätösvaltaa lakisääteisten julkisten palvelujen järjestämistavassa ja toteutuksessa ei saa vaarantaa.

Kestävä kehitys ja työelämän perusoikeudet.

Suuri valiokunta tukee työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin valtioneuvoston tavoitetta nostaa työelämäkysymykset esille läpileikkaavasti neuvottelujen eri osa-alueilla. Valiokunta muistuttaa, että molemmat sopimusosapuolet ovat sitoutuneet kansainvälisiin työelämää sääteleviin normeihin muun muassa ILO:n jäseninä ja ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että TTIP kunnioittaa näitä, kansainvälisesti sitovia normeja. Suuri valiokunta katsoo, että tavoitteeksi on asetettava sellaiset sopimusmääräykset, joilla edistetään ja vahvistetaan kansainvälisten työelämän oikeuksia koskevien normien noudattamista ja täytäntöönpanoa sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n asemaa, mahdollistetaan rikkomuksiin puuttuminen riittävän tehokkaasti sekä tuetaan yritysten sosiaalista yhteiskuntavastuuta koskevia, kansainvälisesti tunnustettuja standardeja.

Luonnonvarojen hyödyntäminen ja energiaa koskevat määräykset.

Suuri valiokunta toteaa, että luonnonvarojemme (esim. kaivokset, metsät ja pohjavedet) hyödyntämiseen liittyy lukuisia strategisia intressejä, jotka edellyttävät sääntelyvallan säilyttämistä kansallisina.

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää kannatettavana sisällyttää sopimukseen energiaa koskevia erityismääräyksiä. Tavoitteena tulee olla yhteneväiset tekniset standardit sekä ympäristöystävällisten tuotteiden, kuten biopolttoaineiden, vastavuoroinen tunnustaminen.

Kaupan esteet ja markkinoille pääsy.

Suuri valokunta toteaa, että tekniset kaupan esteet ovat suomalaisten yritysten yleisimpiä ongelmia Yhdysvaltain markkinoilla. Valtiovarainvaliokunnan tavoin suuri valiokunta katsoo, että neuvotteluissa tulisi päästä eroon etenkin kaksinkertaisista testaus- ja sertifiointimenettelyistä aloilla, joilla suojan taso on korkea sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa.

Myös tulleissa on haettava kunnianhimoista ratkaisua mahdollisimman laajasta ja nopeasta tullien poistamisesta tavarakaupassa sopimusosapuolten välillä. Alkuperäissääntöjen muodostuessa keskeiseksi tekijäksi tullietuuskohtelun kannalta neuvotteluissa tulee pyrkiä yksinkertaisiin ja selkeisiin alkuperäissääntöihin, jotka ovat mahdollisimman lähellä unionin jo neuvottelemien kauppasopimusten sisältöä. Myös palvelukaupan esteiden kattava ja laaja-alainen purkaminen on tärkeätä.

Maatalous.

Viitaten maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon suuri valiokunta toteaa, että neuvoteltavan sopimuksen hyväksyttävyys Suomelle on arvioitava kokonaisuutena, jossa on huomioitava elintarviketurvallisuuden, kuluttajien ja terveyden suojaamisen ja maatalouselinkeinon intressit. Maatalouselinkeinon intressien kannalta on tärkeätä, että myös EU:n sisäisessä neuvottelutavoitteiden asetannassa otetaan eri tuoteryhmät tasapainoisesti huomioon. Suomessa ja muissa EU:n jäsenvaltioissa elintarvikehuolto ja -turvallisuus sekä maaseutuelinkeinojen edistäminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kohteita. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon yhtyen suuri valiokunta toteaa, että laajasti ymmärretyn kuluttajien suojelun sekä eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon eettisyyden tulee olla vapaakauppaneuvotteluissa selkeitä neuvotteluaiheita, joissa EU:n tulee varjella periaatteitaan. Valiokunta pitää myös keskeisenä sitä, että hormonilihaa ei voi jatkossakaan tuoda Yhdysvalloista, eikä sopimus vaikuta EU:n GMO-tuotteiden hyväksymismenettelyyn.

Investointisuojan riitojenratkaisumenettely

Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomen tavoitteena on sisällyttää TTIP-sopimukseen sijoittaja-valtioriitojenratkaisumenettely. Suuri valiokunta yhtyy julkisuudessakin esitettyyn arvioon siitä, että kehittyneissä oikeusjärjestelmissä riitojenratkaisumenettelyllä ei ole oikeusturvan saatavuuden kannalta vastaavaa lisäarvoa kuin aikaisemmin kehitysmaiden kanssa solmituissa investointisuojasopimuksissa. Investointiriitojen ratkaisujärjestelmää on myös arvosteltu ratkaisujen huonosta ennakoitavuudesta, välimiesmenettelyn prosessuaalisista heikkouksista, avoimuuden puutteesta ja julkisten intressien puutteellisesta huomioon ottamisesta. Samalla on kuitenkin muistettava, että Suomi on jo osallisena noin 60 sellaisessa investointisuojasopimuksessa, johon sisältyy sijoittaja-valtioriitojenratkaisumenettely. Vastaavan kaltaisia järjestelyjä sisällytetään myös EU:n neuvottelemiin kauppasopimuksiin, kuten EU:n ja Kanadan väliseen sopimukseen. Jo olemassa olevat ratkaisut, joihin Suomi ja EU ovat sitoutuneet, vaikuttavat näin ollen myös TTIP-sopimusneuvottelujen suuntaan ja käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin riitojenratkaisusta neuvoteltaessa.

Tätä taustaa vasten valiokunta pitää myönteisenä sitä, että komissio on ilmoittanut arvioivansa uudestaan investointisuojaa koskevia EU:n neuvottelutavoitteita julkisen kuulemisen seurauksena ja myös muutoin asettanut tavoitteekseen korjata riitojenratkaisumenettelyn osalta esille tulleita epäkohtia. Valiokunta toteaa, että uudistuksen keskeisiä elementtejä tulee olla keskeisten juridisten käsitteiden (esimerkiksi "fair and equitable treatment") sitova ja selkeä määrittely sekä välimiesmenettelyn uudistaminen mm. prosessisääntöjen ja välimiesten valintaprosessin kautta siten, että julkisen edun näkökohdat huomioidaan. Ulkoasiainvaliokunnan tavoin suuri valiokunta pitää myös harkitsemisen arvoisena esityksenä mahdollisen muutoksenhakutuomioistuimen perustamista. Valiokunta toteaa, että parhaimmillaan TTIP-sopimusneuvottelut tukevat riitojenratkaisumenettelyn uudistamista ja mahdollistavat uuden mallin omaksumisen myös muissa investointisuojasopimuksissa.

Lopuksi suuri valiokunta toteaa, että suunniteltuun riitojenratkaisumenettelyyn voi liittyä eräitä myös valtiosääntöisesti arvioitavia, Suomen täysivaltaisuuteen liittyviä kysymyksiä, joita voidaan tosisiasiallisesti arvioida vasta, kun sopimusosapuolten kannat ja investointiriitojen ratkaisemista koskevat menettelyt ovat tarkentuneet.

Jatkoneuvottelut sekä eduskunnan rooli

Suuri valiokunta toteaa, että valtioneuvosto on perustuslain 96 §:n 2 momentin nojalla velvollinen antamaan suurelle valiokunnalle kaikki eduskunnan valtaoikeuksien kannalta oleelliset tiedot TTIP-neuvottelujen etenemisestä, sopimustekstien täsmentymisestä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Suuri valiokunta tulee erikoisvaliokuntien valmistelun pohjalta kehittämään ja tarkentamaan kantojaan neuvottelujen edetessä. Sopimusneuvottelujen ja EU:n ja kansallisen kannanmuodostuksen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen tulee myös muutoin kiinnittää erityistä huomiota ja sopimusvalmisteluja avata nykyistä laajemmalle julkiselle keskustelulle.