Perustelut
         
         Suuri valiokunta on saanut lausunnot Prümin sopimuksesta
            lakivaliokunnalta ja hallintovaliokunnalta. Molempien valiokuntien
            lausunnot sisältävät kriittisiä huomioita
            muun muassa sopimuksen ja sopimusmääräysten
            suhteesta kansalliseen lainsäädäntöömme
            ja Suomen yleiseen EU-politiikkaan. Sopimukseen liittymisen lisäarvoa
            suhteessa poikkeukselliseen menettelyyn ja sopimukseen sisältyviin
            ongelmakohtiin on pohdittu erikoisvaliokuntien lausunnoissa huolella,
            kuitenkin vastakkaisiin tuloksiin päätyen. 
         
         
         Prümin sopimuksen sisältö kuuluu
            pääosin hallintovaliokunnan toimialaan. Hallintovaliokunta
            on lausunnossaan todennut, että Suomen näkökulmasta
            sopimuksen lisäarvo on ennen kaikkea lainvalvontaviranomaisten
            välisen tietojenvaihdon tehostumisessa ja siitä koituvassa
            rikostutkinnallisessa hyödyssä. Rajat ylittävissä yhteisissä operaatioissa
            sopimuksen merkitys Suomelle olisi käytännössä vähäinen.
            Suuri valiokunta pitää hallintovaliokunnan lausunnossa esitettyä arviota
            sopimuksen mukanaan tuomasta lisäarvosta sopimusvaltioiden
            viranomaisten välisen yhteistyön tehostumisena
            perusteltuna. 
         
         
         Yleisen toimenkuvansa perusteella suuri valiokunta kiinnittää tässä lausunnossaan
            erityistä huomiota Prümin sopimuksen suhteeseen
            Suomen EU-politiikan yleisempiin linjauksiin.
         
         
         Prümin sopimus on valmisteltu hallitustenvälisesti
            seitsemän sopimuksen allekirjoittaneen valtion toimesta
            EU:n yhteistyön ulkopuolella. Valtioneuvosto toteaa kirjelmässään,
            että Prümin sopimusta ei ole valmisteltu tiiviimmän
            yhteistyön säännösten mukaisesti.
            Suomen pitkäaikaisena EU-politiikan linjana on ollut toimia unionissa
            aktiivisesti yhteisten tavoitteiden eteenpäin viemiseksi.
            Valtioneuvoston kantana on ollut, että vasta jos yhteistyö ei
            muutoin etene, voidaan harkita tiiviimpää yhteistyötä.
            Valtioneuvosto on viimeksi selonteossaan perustuslakisopimuksesta
            (VNS 6/2005 vp) todennut, että unionia
            pitää pyrkiä kehittämään
            mahdollisimman yhtenäisenä. Tämä lähtökohta
            ei estä jäsenvaltioiden tiiviimpää yhteistyötä unionissa, mutta
            on olennaista, että tiiviimpää yhteistyötä harjoitetaan
            perussopimusten tarjoamissa puitteissa käyttämällä unionin
            perusrakenteita ja päätöksentekomenettelyjä ja
            että se on avointa kaikille unionin jäsenvaltioille.
            Suuri valiokunta on aiemmissa lausunnoissaan ja viimeksi tänä keväänä (SuVL
               2/2006 vp) antanut tukensa valtioneuvoston linjauksille. 
         
         
         Valtioneuvosto on nostanut vapauden, turvallisuuden ja oikeuden
            alueen vahvistamisen yhdeksi prioriteetikseen Suomen tulevan puheenjohtajuuskauden
            aikana. Vuonna 2004 hyväksytyn Haagin ohjelman välitarkastelu
            osuu puheenjohtajuuskaudellemme ja antaa meille mahdollisuuden edistää tavoitteitamme
            ja vahvistaa alan tavoitteiden asettelua niin sanotun "Tampereen
            hengen" mukaisesti. Haagin ohjelma sisältää myös
            osittain samoja yhteistyön muotoja kuin Prümin
            sopimus. Valtioneuvosto on pitänyt unionisopimuksen 42
            artiklan mahdollistamaa päätöstä siirtää poliisiyhteistyötä ja
            oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeva
            päätöksenteko EY:n perustamissopimuksen
            alaan yhtenä keinona tehostaa alan toimintaa. Kesäkuun
            2006 Eurooppa-neuvosto antoikin Suomelle toimeksiannon tarkastella
            mahdollisuuksia parantaa päätöksentekoa
            ja toimintaa nykyisten perussopimusten pohjalta vapauden, turvallisuuden
            ja oikeuden alalla. 
         
         
         Prümin sopimukseen liittyminen aiheuttaa todennäköisesti
            useita muutoksia kansalliseen lainsäädäntöömme.
            Siihen sisältyy selvitettäviä kysymyksiä tietojen
            keräämiseen ja tietosuojaan liittyen. Sopimuksessa
            on lisäksi määräyksiä,
            joilla on yhtymäkohtia valtion täysivaltaisuuteen
            liittyviin kysymyksiin. Suuri valiokunta katsoo lakivaliokunnan
            ja hallintovaliokunnan tavoin, että näihin kysymyksiin
            on syytä paneutua huolella hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä ja
            niitä on arvioitava huolellisesti perustuslain näkökulmasta.
         
         
         Suuri valiokunta pitää lakivaliokunnan tavoin
            epäkohtana sopimuksen mukanaan tuomia erillisiä toimielimiä (ministerikomitea,
            työryhmä) ja omaa päätöksentekomenettelyä.
            Sopimus ja sen alainen yhteistyö eivät myöskään
            kuulu Euroopan parlamentin valvontavallan tai yhteisöjen
            tuomioistuimen toimivallan alaan. Kansallisessa menettelyssä on
            Suomen Euroopan unionia varten omaksuman asioiden valmistelujärjestelmän
            kannalta tärkeää, että eduskunnan
            perustuslain 96 ja 97 §:n mukaiset vaikutusmahdollisuudet
            Prümin sopimuksen perusteella tehtäviin eduskunnan
            toimivaltaan kuuluviin päätöksiin tai
            muutoin eduskunnan myötävaikuttamista edellyttäviin
            asioihin taataan asianmukaisesti.
         
         
         Suuri valiokunta voi lakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan
            lausuntojen sekä saamansa selvityksen pohjalta periaatteessa
            hyväksyä Suomen liittymisen Prümin sopimukseen.
            Valiokunta viittaa kuitenkin edellä esittämiinsä huomautuksiin
            sopimuksen suhteesta alan EU-yhteistyöhön ja Haagin
            ohjelmaan ja painottaa, että käytännön
            poliisiyhteistyön tarpeista johtuva liittyminen ei yksittäistapauksena
            merkitse yleistä suunnanmuutosta EU-politiikassamme. Suuri valiokunta
            korostaa, että EU-puheenjohtajuuskauden aikana Suomen tulee
            keskittyä valtioneuvoston — eduskunnassakin hyväksi
            todettujen — linjausten mukaisesti Haagin ohjelman välitarkastelun
            hoitamiseen ja unionin päätösten eteenpäin
            viemiseen menestyksekkäästi. Lisäksi
            suuri valiokunta edellyttää, että sopimukseen liittymisen
            jälkeen valtioneuvosto pyrkii yhteistyössä komission
            kanssa aktiivisesti edistämään sopimuksen
            kattamien asioiden sisällyttämistä osaksi
            unionin lainsäädäntöä.