Perustelut

Komission tiedonannon tavoitteena on jatkaa neuvotteluja yhteisön kilpailukyvyn ja innovaatiopolitiikan kannalta keskeisen patenttijärjestelmän kehittämisestä. Yhteisöpatentteja koskevien neuvottelujen kariuduttua komission lähtökohtana on kehittää patenttijärjestelmää asteittain keskittyen aluksi patenttiriitoja koskevaan oikeudenkäyntijärjestelmään. Tavoitteena on lisätä järjestelmän saavutettavuutta, laatua ja tehokkuutta.

Talousvaliokunta pitää tiedonannossa esitettyjä tavoitteita kannatettavina. Ennakoitavasti ja tehokkaasti toimiva oikeudenkäyntijärjestelmä on omiaan lisäämään patentoinnin houkuttelevuutta. Esimerkiksi Suomessa suurin osa pk-yrityksistä jättää hyödyntämättä immateriaalijärjestelmän suojausmahdollisuuksia. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että merkittävänä syynä patentoimattomuuteen on huoli mahdollisen oikeudenkäynnin kalleudesta. Yrittäjät arvioivat, ettei saatuja oikeuksia olisi kuitenkaan varaa puolustaa. Tilanne on huolestuttava, sillä patentin tarjoama suoja on olennainen edellytys innovaatioiden laajemmalle tuotteistamiselle ja yritysten kansainvälistymiselle. Komission tapaan myös talousvaliokunta painottaa tarvetta ottaa erityisesti pk-yritykset huomioon järjestelmää kehitettäessä.

Valiokunta on aiemmassa asiasta antamassaan lausunnossa (TaVL 9/2006 vp) edellyttänyt jatkotoimia toimivan ja tehokkaan yhteisötason patenttijärjestelmän kehittämiseksi ja kiinnittänyt erityistä huomiota järjestelmän oikeusvarmuuteen, ennustettavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Nämä määreet ovat olennaisia myös oikeudenkäyntijärjestelmää kehitettäessä. Talousvaliokunta viittaa myös lakivaliokunnan asiasta antamaan lausuntoon (LaVL 7/2007 vp), jossa on tuotu esille jatkotyön kannalta keskeisiä periaatteita.

Komission esittämät kolme vaihtoehtoista kehittämissuuntaa ovat vielä siinä määrin yleisellä tasolla, ettei käytettävissä olevan tiedon perusteella ole mahdollista ottaa niihin yksityiskohtaisemmin kantaa. Asiantuntijakuulemisessa on tuettu ajatusta luoda vain yksi järjestelmä, joka kattaa sekä eurooppapatentteja että mahdollisia yhteisöpatentteja koskevat riidat. Järjestelmän tulee turvata myös pienten yritysten mahdollisuudet käydä oikeutta patenttiasioissa. Tältä osin on tärkeää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinkäsittely rakentuu alueellisten paikallisjaostojen varaan ja että halukkailla jäsenvaltioilla on mahdollisuus sellainen perustaa. Uudistushankkeen haasteellisimpia kysymyksiä onkin, miten oikeuden saatavuus ja toisaalta soveltamiskäytännön yhtenäisyys ja asiantunteva tuomioistuinkäsittely kyetään turvaamaan. Vaarana on, että epäyhtenäinen soveltamiskäytäntö jatkuu nykyistä laajemmin oikeusvaikutuksin. Tiedonannon pohjalta ei ole vielä mahdollista arvioida uudistuksen tuottamaa lisäarvoa. Ylikansallisen muutoksenhakuasteen voi arvioida lisäävän oikeuskäytännön yhdenmukaisuutta, mutta myös sen perustamismahdollisuuksia tulee selvittää edelleen niin hyötyjen kuin mahdollisten haittojenkin osalta.

Oikeudenkäyntijärjestelmän jatkokehittämistä ajatellen on lisäksi tarpeen ottaa huomioon, että patenttiriitoihin liittyy usein kilpailu- ja sopimusoikedellisia kysymyksiä. Tämäntyyppiset liitännäiskysymykset on kustannustehokkainta ratkaista samassa yhteydessä pääasian kanssa.