Toimenpidealoitteessa esitetään Valtion
Infra Oy:n välitöntä perustamista. Valtion
Infra Oy:n roolina olisi kansallisesti merkittävän
infrastruktuurinen rakentaminen ja kehittäminen, kuten
liikenneväylien rakentaminen, sähköverkkojen omistaminen
ja bioenergian terminaaliverkoston perustaminen.
Liikenneväylät ovat tärkeitä Suomen
talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Oikein ajoitettuina ja kohdennettuina
liikenneinvestoinnit tuottavat takaisin monin verroin enemmän
kuin niihin on investoituina rahaa. Valtion Infra Oy:n tulee olla
käytössä jo vuonna 2014, jotta työllisyyden
ja kasvun kannalta keskeiset hankkeet saadaan liikkeelle nopeammalla
aikataululla kuin mitä liikennepoliittisen selonteon mukaan
muutoin tehtäisiin.
Liikenneinvestointien kannalta vallitseva tilanne rahoituksen
kannalta on epätyydyttävä. Suurhankkeet
toteutetaan valtion budjetin kautta samalta määrärahamomentilta,
jolla rahoitetaan kaikentyyppisten väylien rakentamista
ja peruskunnossapitoa.
Budjettirahoitus on tehnyt liikennepolitiikasta tempoilevaa.
Valtiontalouden tiukat kehykset voivat pahimmillaan estää jopa
sellaisiakin investointihankkeita, joista on selkeästi
osoitettavissa talouskasvua edistäviä vaikutuksia.
Hankevolyymit ovat olleet riippuvaisia taloudellisista suhdanteista.
Korkeasuhdanteiden aikana on käynnistetty lukuisia hankkeita,
jotka ovat johtaneet hankkeiden ruuhkautumiseen, markkinoiden ylikuumenemiseen
ja hintojen nousuun. Viime vaalikaudella taloudellisen taantuman
vallitessa väylärakentamista käytettiin myös
talouden elvytykseen.
Riippuvuus valtion budjettirahoituksesta on osaltaan estänyt
sen, ettei tasaiseen rakentamistasoon ole päästy.
Eri syistä johtunut hankkeiden kasautuminen on johtanut
rahoitusongelmiin, viivästyksiin ja kustannusten nousuun.
Ongelmana voidaan pitää myös sitä,
että julkisten liikenneinvestointien määrä on
jäänyt selvästi jälkeen bruttokansantuotteen
kasvusta viimeisten 20 vuoden aikana.
Nyt on syytä etsiä ennakkoluulottomasti monipuolisempia
rahoitusmalleja. Esimerkiksi suurissa investointihankkeissa käytettyjen
elinkaarimallien ja merkittävien kaivoshankkeiden liikennejärjestelyiden
rahoittamisessa kannattaisi hyödyntää valtion
ja yksityisten kumppanuusmalleja.
Selvitysmies Pasi Holmin vuonna 2009 tekemään
raporttiin viitaten valtion aktiivisempi osallistuminen yhteistyökumppanina
elinkaarimallien rahoitukseen alentaisi valtion kustannuksia.
Holmin esityksen mukaisesti valtion instrumenttina voisi olla
valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön alaisuuteen
perustettava yritys Valtion Infra Oy. Se voisi olla valtion osapuoli
elinkaarimalleilla toteutettavien suurten tie- ja liikenneväylähankkeiden
rahoituksessa. Mallissa voidaan hyödyntää valtion
edullisempaa asemaa lainamarkkinoilla.
Valtion Infra Oy olisi tie- ja liikenneinvestointien rahoituksen
tekninen toteuttaja. Rahoitettavista tie- ja liikennehankkeista
sekä niiden rahoituksesta päättäisi
eduskunta. Eduskunta päättäisi niin ikään
menokatosta, jonka puitteissa hankkeita voidaan käynnistää pidemmällä aikavälillä.
Menokatolla
varmistetaan, että käynnissä olevien
hankkeiden kokonaiskustannukset pysyvät annetun raamin
puitteissa.
Mikäli liikenneväylähanke on todettu
valtion kannalta edullisimmaksi toteuttaa elinkaarihankkeena, voi
Valtion Infra Oy olla tilanteesta riippuen yksi keino alentaa elinkaarimallilla
toteutettavien hankkeiden rahoituskustannuksia.
Valtion Infra Oy saisi pääosan rahoituksestaan
hankekohtaisina menokehykseen kuuluvina määrärahoina
valtion talousarviosta tai menokehyksen ulkopuolisena valtion sisäisenä lainana Valtiokonttorista.
Suurista investointihankkeista, joissa voitaisiin hyödyntää Valtion
Infra Oy:n ympärille rakennettavaa rahoituskonseptia, on
esimerkkinä Pisara-radan rakentaminen. Valtion Infra Oy mahdollistaisi
monien sellaisten kasvua tuovien keskeisten hankkeiden nopeutetun
käynnistämisen, johon suora budjettirahoitus ei
anna mahdollisuutta.
Liikennehankkeiden ohella Valtion Infra Oy:n toiminnan runko
muodostuisi sähköverkkojen omistamisesta ja verkkojen
kehittämisestä. Valtion Infra Oy:n avulla valtio
voisi tarjota piensijoittajille ja esimerkiksi eläkeyhtiölle
mahdollisuuden omistaa turvallista kotimaista kansallisomaisuutta.
Tältä osin Infra Oy:n perustamisella on kiire,
sillä Fortum Oyj on parhaillaan jo käynnistänyt
sähköverkkojensa myymiseen tähtäävän prosessin,
jonka seurauksena valtion enemmistöomistaman yhtiön
sähköverkkojen omistus on mahdollisesti päätymässä ainakin
osittain ulkomaille. Valtion Infra Oy:n toimialaan voisi kuulua
myös esimerkiksi biopolttoaineiden valtakunnallisen terminaaliverkoston
rakennuttaminen, jotta erityisesti puuenergian kuljetusketjua voitaisiin
kehittää.
Eläkeyhtiöillä olisi mahdollisuus
sijoittaa veroparatiisien sijaan kotimaista työllisyyttä ja
kasvua edistäviin pitkäjänteisiin ja
vakaisiin hankkeisiin. Näin suomalaisten kartuttama kansallisvarallisuus
saataisiin tekemään työtä puolestamme.
Hankkeet, jotka edistävät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kasvua
ja työllisyyttä, toisivat eläkeyhtiölle
eläkemaksujen muodossa uutta pääomaa
sijoitettavaksi. Kansalaiset voisivat puolestaan laittaa osan nyt
pankkitileillä käytännössä tuottamattomana
makaavasta rahasta kasvamaan korkoa osallistumalla obligaatioiden muodossa
Valtion Infra Oy:n rahoittamiseen. Sähköverkoista
saatava lakisääteinen tuotto takaisi sijoitukselle
pankkitiliä paremman korkotason.