Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksiin tehtäviksi joitakin kielellisiä muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa säännösten selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Esityksen lähtökohtana on, että työlainsäädäntöä sovelletaan myös vuokratyösuhteisiin ja vuokratyön erityispiirteet otetaan huomioon sisällyttämällä työlainsäädäntöön tätä koskevaa erityissääntelyä. Esitys pohjautuu työministeriön asettaman kolmikantaisen vuokratyöryhmän yksimieliseen ehdotukseen.

Esityksen mukaan vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välistä tiedonsaantia parannetaan vuokratyösuhteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämiseksi ja vuokratyöntekijä saa pyytäessään kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista myös alle kuukauden jatkuvissa vuokratyösuhteissa. Vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyrityksen palvelukseen mahdollisesta koeajasta vähennetään aika, jonka työntekijä on ollut vuokrattuna käyttäjäyrityksessä. Lisäksi käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajalle tulee oikeus saada vuokratyöntekijän valtuutuksella vuokrayritykseltä ja käyttäjäyritykseltä kaikki tiedot, jotka tarvitaan vuokratyöntekijän palkkaan tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamiseen liittyvän erimielisyyden selvittämiseksi.

Valiokunta pitää ehdotettuja lainmuutoksia tarpeellisina ja katsoo niiden parantavan vuokratyöntekijöiden asemaa ja selventävän vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välistä suhdetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkoin seuraa vuokratyöalan ja vuokratyöntekijöiden aseman kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa nopeasti toimiin lainsäädännön muuttamiseksi, jos vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen sitä edellyttää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää raskaana olevien naisten ja pienten lasten vanhempien asemaan vuokratyömarkkinoilla.

Vuokratyön käytön yleistyminen

Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja yritysten toimintatapojen muutokset ovat viime vuosina merkittävästi lisänneet vuokratyövoiman käyttöä. Vuokratyötä käytetään paljon niillä aloilla, joilla on työvoimapulaa, kuten metalliteollisuudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä terveydenhuollossa. Eniten vuokratyöntekijöitä käytetään ruuhkahuipuissa ja erilaisissa sijaisuuksissa, kuten sairausloma-, perhevapaa-, opintovapaa- ja vuosilomasijaisuuksissa.

Osa yrityksistä käyttää vuokratyövoimaa rekrytointikanavana, koska niillä ei ole aikaa tai mahdollisuutta itse keskittyä haastaviin rekrytointiprosesseihin. Vuokratyö toimiikin monille työntekijöille keinona päästä vakituiseen työhön käyttäjäyritykseen.

Vaikka useimmat työntekijät toivovat saavansa mahdollisimman turvallisen ja pysyvän työpaikan, vuokratyö voi olla toimiva ja haluttu vaihtoehto tietyissä elämäntilanteissa. Vuokratyö voi olla sopiva tapa tutustua alaan ja hankkia lisäansioita ja sellaista työkokemusta, joka auttaa ammattitaidon säilyttämisessä tai kartuttamisessa. Erityisesti opiskelijat toimivat usein vuokratyöntekijöinä opiskelun ohessa ja loma-aikoina.

Vuokratyöhön liittyvät ongelmat ovat pitkälti samoja kuin määräaikaisissa työsuhteissa yleensä. On tärkeää, että vuokratyössä huolehditaan asianmukaisten työsuhteen ehtojen noudattamisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta vuokratyöntekijöiden kesken ja suhteessa käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihin.

Vuokratyön välitys ei ole Suomessa luvanvaraista toimintaa eikä toiminnanharjoittajilta edellytetä alaan liittyvää koulutusta. Helpon alalle pääsyn seurauksena alalla toimii monenlaisia yrittäjiä. Suuri osa vuokratyötä välittävistä suomalaisista yrittäjistä on järjestäytyneitä ja noudattaa asianmukaisesti työlainsäädäntöä ja sopimuksia. Alalla on kuitenkin myös yrittäjiä, jotka eivät tunne lainsäädäntöä ja eri toimialoja koskevia työehtosopimuksia tai välitä niitä noudattaa. Tällaiset yrittäjät aiheuttavat ongelmia työntekijöilleen ja valvontaviranomaisille ja vahingoittavat koko alan mainetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisyhteistyötä ja valvontaa tehostetaan niin, että tällaiset yrittäjät saadaan alalta pois.

Vuokratyöhön liittyvän harmaan talouden torjunta

Harmaa talous on tervettä kilpailua haittaava ja veropohjaa murentava ilmiö. Viime vuosina ongelmat ovat pahentuneet nopeasti lisääntyvän ulkomaisen työvoiman ja Suomessa toimivien tai tänne työvoimaa vuokraavien ulkomaille rekisteröityjen yritysten myötä. Rakennusalan harmaan talouden voidaan arvioida tuottavan yhteiskunnalle 300—500 miljoonan euron veromenetykset vuodessa. Tasa-arvoisen kilpailutilanteen kannalta ei voida pitää hyväksyttävänä sitä, että täällä työpalveluja tarjoavat ulkomaiset yritykset pääsevät vähemmillä yhteiskunnallisilla velvoitteilla kuin kotimaiset. Verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnin ohella on ilmennyt myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja työsyrjintää.

Tilaajavastuulaissa tilaajalle on säädetty velvollisuus selvittää yrityksen taustoja. Tilaajan on kuitenkin vaikea huolehtia velvoitteidensa täyttämisestä, ja hän joutuu luottamaan yritykseltä saamiinsa tietoihin.

Rakennus- ja muiden työvoimavaltaisten alojen harmaata taloutta pyritään valvomaan sekä työsuojeluviranomaisten että verohallinnon voimin. Näiden toimintaa ei ole kuitenkaan koordinoitu, eikä työsuojeluviranomaisilla ole oikeutta saada verotustietoja eikä verohallinnolla oikeutta ilmoittaa työsuojeluviranomaisille havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Lainsäädännöstä puuttuu säännökset, joiden nojalla työsuojeluviranomaiset voisivat saada valvontatoiminnassa tarvittavia tietoja veroviranomaisilta tai eläkelaitoksilta. Puutteellisten tiedonsaantioikeuksien takia työsuojeluviranomaisilla ei ole mahdollisuutta edes varmistaa viranomaisilta tilaajan esittämien todistusten aitoutta tai annettujen tietojen todenperäisyyttä.

Kiireellisin ja helpoimmin toteutettavissa oleva uudistus on säätää työsuojeluviranomaisille oikeus tietojen saantiin verohallinnolta ja verohallinnolle oikeus havaitsemiensa laiminlyöntien oma-aloitteiseen ilmoittamiseen työsuojeluviranomaisille. Paremmat tiedonsaantioikeudet helpottavat myös työsuojeluviranomaisten työtä työsuhteen ehtojen ja ulkomaisten työntekijöiden oikeuksien valvomiseksi ja auttavat valvontatoiminnan suuntaamisessa niin, että rajalliset valvontaresurssit voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan tiedonsaantioikeuksia koskevia muutoksia työsuojelulainsäädäntöön ja asiasta on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009.

Valiokunta korostaa harmaan talouden torjunnan tärkeyttä. Tehokkaat toimenpiteet edellyttävät eri viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Valiokunta kiirehtii työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksien parantamista koskevan hallituksen esityksen saamista mahdollisimman pian eduskunnan käsiteltäväksi (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valvonnan tehostamiseksi ja koordinoinnin parantamiseksi tulisi lisäksi asettaa verohallinnon ja työsuojeluhallinnon yhteinen työryhmä, joka selvittäisi menettelytavoissa ja säännöksissä olevat ongelmat ja tekisi ehdotuksensa muiksi toimenpiteiksi tilanteen korjaamiseksi.