Perustelut

Valtiovarainvaliokunta on keskittynyt asian käsittelyssä lähinnä julkiseen talouteen, kilpailukykyyn sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan liittyviin kysymyksiin.

Lissabonin strategian välitarkastelu tapahtuu pulmallisessa tilanteessa; EU on jäämässä jälkeen talouskasvussa ja työllisyyden kehityksessä Yhdysvalloista ja Aasiasta ja etääntymässä kauemmaksi Lissabonissa vuonna 2000 asetetusta kunnianhimoisesta tavoitteesta. Komission kevätraportti on tähän nähden varsin vaisu ja hajanainen sekä vailla riittävää strategista otetta. Lisäksi ikääntymisen vaikutukset ovat jääneet raportissa varsin vähälle huomiolle, eikä esimerkiksi päästökauppaa ja sen vaikutuksia yhteisön kilpailukyvylle ole käsitelty lainkaan. Valiokunta katsoo, että viimeistään vuoden 2005 väliraportissa on kiinnitettävä riittävää huomiota myös näihin seikkoihin.

Talouskasvun keskeisenä ongelmana Euroopassa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan sisämarkkinoiden toimimattomuus ja yhteisön dynaamisen potentiaalin hyödyntämättömyys. Sen vuoksi toimenpiteet, jotka tukevat sisäisen talouden elpymistä, investointien ja kulutuskysynnän kasvua sekä yleisemmin sisämarkkinoiden toimintaedellytyksiä ja -ympäristöä, ovat entistä tärkeämpiä. Lisäksi tulisi tehostaa toimia, joilla yhteisesti sovitut päätökset saatetaan voimaan kaikissa jäsenmaissa. Tämänhetkinen tilanne, jossa strategian edistämiseksi hyväksytyistä direktiiveistä vain murto-osa on saatettu voimaan kaikissa jäsenmaissa, on kestämätön yhteisön sisäisen lojaalisuuden ja sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Jäsenmaiden sitoutumisen ja täytäntöönpanotoimien merkitys kasvavat entisestään yhteisön laajentuessa tänä keväänä. Avoimesti toimivat sisämarkkinat antavat myös paremmin sijaa erilaiselle vertaiskritiikille ja muulle avoimelle koordinaatiolle.

Kasvua ja työllisyyttä edistävien makrotaloudellisten toimien ja sisämarkkinoiden toimintaan liittyvien rakenteellisten seikkojen lisäksi tulisi kiinnittää huomiota tekijöihin, joilla työn tuottavuutta voidaan lisätä. Keskeisellä sijalla siinä on jäljempänä tarkemmin käsiteltävien T&K-panostusten lisäksi pohtia, miten osaaminen voidaan kääntää kasvuksi entistä paremmin. Synergiaetua pitäisi hakea aktiivisemmin koko yhteisön tasolla. Tärkeitä osatekijöitä ovat tällöin mm. sääntelyn helpottaminen, rahoituksen saatavuus, tekijänoikeuslainsäädännön ajantasaisuus ja yhteisöpatentti.

Valiokunta pitää edellä esitetyistä syistä välttämättömänä, että strategista otetta terävöitetään ja jo sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa tehostetaan. Jatkossa tulee keskittyä siihen, miten Euroopan kilpailukykyä voidaan parantaa. Strategia edellyttää samanaikaista toimintaa useilla toisiinsa liittyvillä aloilla. Siksi talouspoliittisten ja muiden toimenpiteiden keskinäiseen vuorovaikutukseen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tärkeää on ennen kaikkea se, että niin nykyiset kuin uudet jäsenvaltiot sitoutuvat entistä tiukemmin strategiaan ja sen täytäntöönpanoon.

Panostukset osaamiseen ja tutkimukseen

Kevätraportissa korostetaan osaamis- ja tutkimusinvestointien merkitystä sekä niiden määrän ja laadun asettamista entistä tärkeämmälle sijalle unionin toiminnassa.

Lissabonin huippukokouksessa päätettiin eurooppalaisen tutkimusalueen perustamisesta, mutta alue on vielä heterogeeninen ja jäsenmaiden erot T&K-toiminnassa ovat varsin suuret. Barcelonan Eurooppa-neuvosto asetti T&K-panostusten tavoitteeksi kolme prosenttia BKT:stä, mutta toistaiseksi Suomi ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, jotka ovat saavuttaneet tämän tavoitteen. Uudet jäsenmaat tulevat entisestään lisäämään EU:n haasteita, sillä laajentumisen jälkeen unionissa on useita jäsenmaita, joiden T&K-panostus on alle yhden prosentin BKT:stä.

Valiokunta pitää T&K-panostusten korostamista erittäin perusteltuna, sillä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen sekä osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja EU:n kilpailukyvyn parantamisessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan puitteiden tulee niin ikään kannustaa eurooppalaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan säilymiseen ja vahvistumiseen Euroopassa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että EU:n tutkimusrahoituksella ei korvata jäsenmaiden julkisten panostusten jälkeenjääneisyyttä, vaan kunkin jäsenmaan on kansallisella tasolla sitouduttava huolehtimaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursseista. Mikäli tutkimusrahoitusta lisätään, on huolehdittava siitä, että toimenpiteillä saadaan aikaiseksi todellista lisäarvoa jäsenmaissa ja koko Euroopassa.

Kevätraportin mukaan on vaarana, että Euroopassa ei tulevaisuudessa ole riittävästi korkeasti koulutettua tutkimushenkilöstöä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan jo nyt on nähtävissä, että huomattava osa huippututkijoista hakeutuu EU:n ulkopuolelle, aikaisemmin pääasiassa USA:han, mutta viime aikoina myös mm. Aasian maihin.

Eurooppalaisen tutkimustoiminnan turvaamiseksi on ryhdyttävä ripeästi toimenpiteisiin, joilla toimintaympäristöä kehitetään sellaiseksi, että se houkuttelee huipputason tutkijoita. On myös tärkeää edistää koulutukseen liittyviä investointeja sekä huolehtia siitä, että koulutuksella voidaan myös edistää innovaatioita. Tämä edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen välillä.

Komissio aikoo vuoden 2004 aikana puuttua useammalla aloitteella teollisuuden kilpailukykyongelmiin. Teollisuuden rakenteiden nykyaikaistaminen on tärkeää etenkin uusissa jäsenmaissa, ja kilpailukyvyn parantaminen on muutenkin välttämätöntä monien työvoimavaltaisten alojen siirtyessä halvan työvoiman maihin.

Valiokunta katsoo, että EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi on välttämätöntä edistää myös yrittäjyyttä esim. parantamalla yritysten toimintaympäristöä ja tekemällä siitä nykyistä houkuttelevampi. Myös teollisuuden kasvua ja kehitystä tukevaa koulutusta ja tutkimusta on vahvistettava. Valiokunta katsoo, että tutkimustoiminnan kasvun tulisi ensisijaisesti kohdistua aloille, jotka parhaiten tukevat innovaatiotoimintaa, tuottavuuden ja yritystoiminnan kasvua ja työllisyyttä. Tämä olisi tehokas tapa vahvistaa myös teollisuuden tutkimusinvestointeja Eurooppaan.

Valiokunta katsoo, että kilpailukykyyn liittyvää kokonaisnäkemystä on vahvistettava myös unionin päätöksenteossa.

Valiokunta pitää perusteltuna, että eEurope 2005 -toimintasuunnitelmalle valmistellaan jatkoa vuoden 2005 jälkeiselle ajalle. eEurope-hankkeella voidaan osaltaan toteuttaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamista parantamalla mm. yritysten valmiuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä laajakaistaviestintää. Myös ns. kasvualoite tukee osaamistalouden kehittämistä, ja sen painottaminen koskemaan nykyistä vahvemmin koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa on perusteltua.