Perustelut
Valiokunta pitää esitystä saamansa
selvityksen perusteella tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.
Valiokunta puoltaa esityksessä tarkoitetun päätöslauselman
hyväksymistä ja suostumuksenantoa
Suomen jäsenosuuden korotukselle Suomen Pankin varoilla,
esityksessä tarkoitetulle valtiontakuulle sekä sille,
että aiempiin jäsenosuuskorotuksiin liittyvät
vastuusitoumukset kumottaisiin.
Jäsenosuuksien korotus.
Päätöslauselma sisältää ehdotuksen
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäsenvaltioiden
jäsenosuuksien korotuksesta ja valuuttarahaston hallinnon
uudistuksesta. Korotus kaksinkertaistaisi jäsenosuuksien kokonaismäärän
nykyisestä ja parantaisi siten valuuttarahaston rahoitusasemaa
ja toimintakykyä. Korotuksen yhteydessä suoritettaisiin
lisäksi yli kuuden prosentin suuruinen ja jäsenosuuteen
perustuva äänimäärän
siirto kehittyneiltä jäsenmailta nouseville talouksille
ja kehittyville maille. Tätä on perusteltu kehittyneiden
ja kehittyvien maiden suhteellisten osuuksien muutoksella
maailmantaloudessa.
Suomen jäsenosuus valuuttarahastossa kasvaisi nykyisestä 1 263,8
milj. erityisestä nosto-oikeudesta 2 410,6 milj.
erityiseen nosto-oikeuteen. Tämä kasvattaisi vastaavasti
Suomen valtion vastuita esityksen antoajankohdan mukaan noin 1 416
milj. eurosta 2 701 milj. euroon.
Esityksen perusteluissa on todettu, ettei IMF:n jäsenosuuksien
käytöstä ole aiheutunut koskaan tappioita
jäsenmaille. Suomen Pankki pitää lisäksi
valiokunnan saaman selvityksen mukaan erittäin epätodennäköisenä tilannetta, jossa
IMF jouduttaisiin likvidoimaan niin, että siitä aiheutuisi
tappioita jäsenmaille. Tämä johtuu ennen
muuta IMF:n luotonannolle asetettavista ehdoista ml. luoton koko
suhteessa maan kiintiöön.
Valiokunta pitää jäsenosuuksien korotusta tarpeellisena
ja perusteltuna; IMF on tärkeä taloudellinen
vaikuttaja, jolla on erityisosaamista kansainvälisissä taloudellisissa
pelastusoperaatioissa. Sillä on ainutlaatuinen
rooli toimia kansainvälisen raha- ja valuuttajärjestelmän kulmakivenä ja
"viimeisenä luotonantajana". Jäsenosuuksia korotettiin
edellisen kerran 12 vuotta sitten. Sen jälkeen
niiden kokonaismäärän suhteellinen osuus
maailmantaloudesta on supistunut merkittävästi.
Samalla kehittyvien maiden talouksien suhteellinen osuus maailmantaloudesta
on kasvanut. Lisäksi maailmanlaajuinen rahoituskriisi on
lisännyt luottojärjestelyiden kysyntää merkittävästi
viimeisten vuosien aikana. IMF:n rahoitusasemaa ja toimintakykyä on tämän
vuoksi tärkeä vahvistaa ja tukea sen kautta yleistä valuutta-
ja rahoitusjärjestelmän vakautta.
Valiokunta toteaa lisäksi, että IMF:llä on
paras asiaosaaminen velka- ja rahoituskriisien ratkaisemisessa.
Siksi IMF:llä on ollut myös keskeinen rooli Euroopan
rahoituskriisin ratkaisujen etsimisessä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että IMF:n pääoma on niin suuri, että IMF
voi myös jatkossa osallistua eurokriisin ratkaisemiseen.
IMF:n rahoitus perustuu jäsenosuuksiin, jotka heijastavat
jäsenmaan talouden suhteellista kokoa maailmantaloudessa.
Ehdotettu korotus vastaa Suomen jäsenosuuden määrää.
Lisäksi IMF maksaa korkoa sille Suomen varanto-osuudelle,
joka maksetaan IMF:lle. Tämä osuus on kiintiökorotuksen
yhteydessä 25 prosenttia koko korotuksesta. Korko vastaa
kolmen kuukauden kelluvaa SDR-korkoa (floating three-month SDR interest
rate), ja se tuloutetaan neljännesvuosittain. Loput 75
prosenttia IMF tallettaa takaisin Suomen Pankkiin.
Valiokunta pitää korotusehdotusta Suomen osalta
perusteltuna ja hyväksyttävänä.
Hallintouudistus.
Hallintouudistuksen tarkoituksena on parantaa kehittyvien talouksien
ja köyhien maiden vaikutusmahdollisuuksia IMF:n päätöksenteossa.
Lisäksi kaikki johtokunnan jäsenet valittaisiin
jatkossa vaaleilla toisin kuin nykyisin, jolloin viisi suurinta
maata voivat nimittää omat johtokunnan jäsenensä.
Johtokunnan kokoonpanoa on tarkoitus muuttaa myös niin,
että Euroopan kehittyneitä maita samanaikaisesti
edustavien johtokunnan jäsenten lukumäärä vähenisi
kahdella seuraavissa vaaleissa.
Uudistus supistaisi Suomen ääniosuutta kokonaisäänimäärästä 0,53
prosentista 0,51 prosenttiin.
Valiokunta pitää muutoksia perusteltuina.
Ne kuvastavat jäsenmaiden suhteellisten jäsenosuuksien
uudelleenjakoa ja kehittyvien maiden kasvavaa roolia. Johtokunnan
jäsenten valintaa koskevat muutokset lisäävät
menettelyn demokraattisuutta ja valinnan avoimuutta. Valiokunta
pitää tärkeänä, että Suomi
on jäsenasemansa edellyttämällä vaikutusvallalla
mukana IMF:n työssä.
Valtiontakuu.
Suomen valtio on jäsenenä IMF:ssä,
mutta jäsenyyteen liittyvät tehtävät
on siirretty Suomen Pankille. Suomen Pankki on myös maksanut
jäsenosuudet omasta varannostaan, eikä siitä ole
siten aiheutunut menoja valtiolle. Valtio on kuitenkin kantanut
vastuun jäsenosuuden käytöstä Suomen
Pankille mahdollisesti aiheutuvista tappioista ja antanut
valtiontakuun eduskunnan suostumuksella. Takuu on tarpeen, koska
Suomen Pankilla on oltava pankkia koskevan lain mukaan riittävät
vakuudet luotonannossaan. Valtiontakuu on myönnetty ilman
vastavakuuksia.
Menettelyä on tarkoitus soveltaa nyt myös
tulevaan korotukseen. Samalla vanhat jäsenosuuksien korotuksiin
liittyvät vastuusitoumukset kumottaisiin.
Valiokunta pitää noudatettua menettelytapaa tarkoituksenmukaisena
ja puoltaa sen käyttöä myös
tässä yhteydessä. Valiokunta painottaa
lisäksi sitä, että IMF:n luototuksella
on etusija muihin velkojiin nähden. Valtion korvausvastuun
toteutumista on pidetty sen vuoksi esityksen perusteluissa ja valiokunnan
saaman selvityksen mukaan hyvin epätodennäköisenä.