Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on ensiarvoisen merkityksellinen, sillä tällä sektorilailla varmistetaan arpajaislaissa kumottujen säännösten laintasoisuus jatkossakin koskien sote-järjestöjen rahoitusta. Tämä on osa rahoitusmalliuudistusta, jossa Veikkauksen tuotto siirretään yleiskatteiseksi budjettiin. Järjestöjen roolia osana tulevaisuuden sote-palveluiden tuottajia ei voida vähätellä, ja pidänkin erityisen tärkeänä, että varmistetaan järjestöjen rahoitus budjetista myös tilanteessa, jolloin pelituotot vähenevät. Tämä hallituksen esitys vastaa järjestökentän huutoon tuoden kolmannelle sektorille juuri sitä rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä järjestöjen rahoitukseen, mitä kentältä onkin peräänkuulutettu. Itse ajattelen niin, että tässä vallitsevassa tilanteessa ja sote-palveluiden muutoksien tuulissa on koko sote-kentän, siis kaikkien toimijoiden, sekä kansalaisten etu, että järjestötoiminnan edellytykset turvataan.
Arvoisa puhemies! Suomessa on arviolta noin 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä ja säätiötä. Yhdistykset jaotellaan yleensä valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin yhdistyksiin. Paikallisyhdistykset muodostavat suurimman toimijajoukon. Päätoimialat, joihin yhdistykset ja säätiöt voidaan karkeasti luokitella, ovat kansanterveys, lastensuojelu, vammaisasiat, vanhustenhuolto, päihdeasiat ja muut asiat — kaikki äärettömän merkityksellisiä ja tärkeitä.
Kansalaisjärjestöjen toiminnassa erityistä huomiota on kiinnitetty niiden yleishyödylliseen luonteeseen ja niiden tuottamiin yhteiskunnallisiin suoriin ja epäsuoriin hyötyihin. Toiminnallaan kansalaisjärjestöt kartuttavat yhteiskunnan aineellista ja henkistä sekä sosiaalista pääomaa. Kansalaisjärjestöjen organisoima tai ylläpitämä toiminta on monilla aloilla laajentunut laaja-alaiseksi vertaistoiminnaksi.
Sote-järjestöjen toiminnalla on erilaisia yhteyksiä julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Niiden omaehtoinen yleishyödyllinen toiminta auttaa ja tukee etenkin yhteiskunnassa haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä monimuotoisesti ihmisten omista lähtökohdista käsin ja sitten tiivistää olennaisesti yhteiskunnan tukiverkkoa. Osa yhdistyksistä ja säätiöistä toimii myös markkinaehtoisten palveluiden tuottajina. Palvelutuotannossa korostuvat etenkin ne sosiaalipalvelut, jotka eivät ole taloudellisesti kiinnostavia voittoja tavoitteleville toimijoille.
Järjestötyöllä on Suomessa pitkä historia. Ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan yhdistykset perustettiin jo 1800-luvulla. 1900-luvulla hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta organisoitui moderniksi keskusjärjestötoiminnaksi ja kansalaisten omaehtoiseksi vaikuttamis- ja vapaaehtoistoiminnaksi. Monet nykyisin itsestäänselvyytenä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen kehittäminä ja tuottamina. Nyt on meidän aikamme varmistaa se, että tämä vahva järjestökenttä toimii jatkossakin yhtä vahvana kuin tähänkin asti on toiminut.
Yhdistyksillä ja säätiöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä, sillä niiden kautta ihmisillä on mahdollisuus olla aktiivisia, osallistua yhteiskunnan toimintaan, vapaaehtoistyöhön ja erilaisiin harrastuksiin. Yhdistystoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu tai kuuluu liian heikosti. Yhdistysten vahvuutena on ollut auttavainen ihmisten arjen tuntemus, jolloin toimintaa on nopeasti voitu muokata ihmisten muuttuvien tarpeiden mukaiseksi ja niihin sopivaksi. Esimerkiksi koronapandemian aika osoitti meille jokaiselle sen, kuinka suuri merkitys järjestötoiminnalla oli etenkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemisessa ja auttamisessa. Heidän tilanteensa saatiin myös laajempaan tietoisuuteen.
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, pidän tätä hallituksen esitystä erittäin kannatettavana ja uskon, että myös järjestökenttä yhtyy tähän lakiin mielellään. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitos. — Edustaja Semi.