Arvoisa puhemies! Alkuun totean, että tämä lakialoite on valmisteltu yhteistyössä eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajiston kanssa ja sen on allekirjoittanut lisäkseni 131 kansanedustajaa, mikä tarkoittaa lähes kahta kolmasosaa kansanedustajista. Aloitteen painoarvoa mielestäni lisää myös se, että allekirjoittajia on kaikista eduskuntaryhmistä.  

Lakialoitteessa ehdotetaan rahankeräyslain 6 §:n 3 momenttiin lisäystä siten, että rahankeräys saadaan järjestää itsenäiselle valtiolle ja sen kiinteänä osana toimiville laillisille osille muuhun kuin aseiden ja ampumatarvikkeiden tai näihin suoraan rinnastettavien materiaalien hankintaan edellyttäen, että kyseinen valtio on Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan tai kansainvälisen oikeuden tarkoittaman laittoman aseellisen hyökkäyksen kohteena ja oikeutettu näin kollektiiviseen puolustautumiseen ja valtioneuvosto on todennut asian.  

Lakialoitteella ei pyritä siis muuttamaan itse yleishyödyllisyyden määritelmää, josta säädetään rahankeräyslain 2 §:ssä. Yleishyödyllisyys on lähtökohtainen edellytys rahankeräysluvalle. Muutoksen tavoitteena on selkiyttää olemassa olevaa lainsäädäntöä ja mahdollistaa Suomen kansalaisyhteiskunnan nykyistä laajempi laillinen tuki laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle valtiolle. Aloitteella pyritään varmistamaan myös, että suomalaiset voivat tukea tehokkaasti Venäjän hyökkäystä vastaan taistelevaa Ukrainaa.  

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökättyä kansainvälisen oikeuden vastaisesti Ukrainaan Suomen valtio on tukenut Ukrainaa ja sen asevoimia monin eri tavoin. Myös julkisen vallan ulkopuolisten toimijoiden halukkuus tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata on ollut erittäin korkea. Rahankeräyslain muuttamisesta jätettiin viime vuoden lopulla kirjallinen kysymys sisäministeri Rantaselle, ja vastauksessaan hän toteaa, että on selvää, että Ukrainaa on voitava tukea sekä valtiovallan toimesta että vapaaehtoisena kansalaistoimintana. Nykytilanteessa Suomen laintulkinta rajoittaa kuitenkin kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia tukea kansainvälisen oikeuden perusteella laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutunutta itsenäistä valtiota, vaikka sillä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaan on oikeus kollektiiviseen puolustautumiseen.  

Rahankeräyslakia sovelletaan Suomessa niin tiukasti, että avustusjärjestöillä ei ole nykytulkinnan mukaan oikeutta kerätä varoja tai lahjoittaa materiaalia esimerkiksi sotilaallisille toimijoille. Parhaan mahdollisen puolustuskyvyn varmistamiseksi on tärkeää, että julkisen vallan ulkopuolisilla toimijoilla olisi riittävät edellytykset toimittaa apua nopeasti ja kohdennetusti.  

Rahankeräyslainsäädännön tarkoituksena on aina ollut tukea yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden varainhankintaa niiden harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa varten. Nykyisessä lainsäädännössä tästä perusperiaatteesta säädetään rahankeräyslain 6 §:ssä, jonka mukaan luvanvarainen rahankeräys saadaan järjestää varojen hankkimiseksi yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan. Rahankeräyslain 2 § sisältää yleishyödyllisen toiminnan määritelmän. Laissa yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa.  

Samansisältöiset rahankeräyslainsäädännön perusperiaatteet lain tarkoituksesta ja sallitusta rahankeräystarkoituksesta sisältyivät myös aikaisempaan, vuonna 2006 säädettyyn rahankeräyslakiin ja vuonna 1980 säädettyyn rahankeräyslakiin. Vaikka yleishyödyllisen toiminnan määritelmää voidaan lain perusteluiden mukaan pitää muotoilultaan suhteellisen avoimena, sen soveltamiskäytäntöä voidaan pitää hyvin vakiintuneena. Rahankeräyksiä ei ole mahdollista järjestää valtion lakisääteisten tehtävien rahoittamiseksi. Rahankeräyslailla oikeus rahankeräyksiin on rajattu eräin poikkeuksin yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Tämä mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toiminnan rahoittamisen julkisin rahankeräyksin ja rahankeräyksillä hankittujen varojen suuntaamisen yleishyödylliseen toimintaan.  

Tätä jakoa korostavat tuoreet hallinto-oikeuden päätökset, joiden mukaan Ukrainan asevoimien materiaalisessa tukemisessa ja kouluttamisessa ei ole kyse yleishyödyllisyydestä vaan toiminnasta, joka kuuluu valtion lakisääteisiin, budjettivaroin rahoitettaviin tehtäviin. Ongelmana on erityisesti se, että rahankeräyslain 2 §:ssä yleishyödyllisyys on määritelty tulkinnanvaraiseksi eikä 6 §:ssä ole säädetty poikkeusta, joka mahdollistaisi laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan laajan tukemisen kansalaisyhteiskunnan toimesta.  

Avustusjärjestö voi kerätä varoja esimerkiksi ambulanssien hankintaan, mutta niiden lahjoittaminen rintamalla toimiville lääkintämiehille ei ole sallittua. Suomessa tulisi olla mahdollisuus toimia samalla tavoin kuin monissa muissa EU-maissa, joissa kansalaisilla ja järjestöillä on laajemmat oikeudet tukea itsenäisen valtion puolustusvoimia ja humanitaarista toimintaa konfliktialueella oikeutetussa puolustustaistelussa.  

Arvoisa puhemies! Suomella on vahva perinne vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kriisiaikojen tukitoimintoihin. Historiallisesti esimerkiksi Lotta Svärd -järjestö ja muut vapaaehtoiset maanpuolustusorganisaatiot ovat tukeneet Suomen puolustusta monin eri tavoin. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollistaisi vastaavaa kansalaisaktiivisuutta tilanteessa, jossa Suomen itsenäisyys tai turvallisuus olisi uhattuna. On kohtuutonta, että suomalaiset eivät voisi sodan syttyessä Suomessa kerätä rahaa esimerkiksi omien sotilaidensa tukemiseen. Nykyinen laintulkinta tarkoittaa, ettei rahankeräyksellä voitaisi hankkia edes Suomen puolustusvoimille, reserviläisille tai varusmiehille suojavälineitä tai ensiaputarvikkeita. Lainsäädännön on oltava linjassa kansalaisten oikeustajun ja kansallisen turvallisuuden tarpeiden kanssa ja siis mahdollistettava myös vapaaehtoinen tuki maanpuolustukselle.  

Useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa kansalaisilla ja järjestöillä on mahdollisuus tukea Ukrainan asevoimia rahankeräyksillä. Tämän mahdollistamiseksi kyseisten maiden lainsäädäntöä on joko tulkittu Suomea väljemmin tai muutettu vastaamaan paremmin nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista ensiaputarvikkeiden lahjoittamista hyökkäyksen kohteeksi joutuneen valtion asevoimille. Suomen ei tule olla poikkeus Euroopan maiden joukossa. Lakialoitteen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin saattaa sääntelymme vastaamaan verrokkimaiden lainsäädäntöä.  

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen mukainen lisäys lainsäädäntöön takaisi, että humanitaarinen ja maanpuolustuksellinen tuki voidaan katsoa lailliseksi osaksi rahankeräyslain tarkoittamaa toimintaa silloin, kun kohdemaa on kansainvälisen oikeuden mukaan hyökkäyksen kohteena. Lakimuutos selkeyttäisi keräysten lainmukaisuutta ja poistaisi nykyisen tulkintaepävarmuuden. Samalla mahdollistettaisiin Suomen kansalaisten ja järjestöjen nykyistä laajemmat mahdollisuudet osallistua demokraattisten arvojen puolustamiseen.  

Julkisessa keskustelussa huolena on esitetty, että rahankeräyslain avaaminen voisi mahdollistaa rahan keräämisen myös laillisesti ja eettisesti ongelmallisille konfliktien osapuolille. Aloitteessa ongelma on ratkaistu rajaamalla muutos tarkoin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta siten, että lisätään rahankeräyslain 6 §:n 3 momenttiin uusi kohta seuraavasti: ”Rahankeräys saadaan järjestää itsenäiselle valtiolle ja sen kiinteänä osana toimiville laillisille osille muuhun kuin aseiden ja ampumatarvikkeiden tai näihin suoraan rinnastettavien materiaalien hankintaan edellyttäen, että kyseinen valtio on Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan tai kansainvälisen oikeuden tarkoittaman laittoman aseellisen hyökkäyksen kohteena oikeutettu näin kollektiiviseen puolustautumiseen ja valtioneuvosto on todennut asian.” 

Arvoisa puhemies! Elämme epävakaita, monessa suhteessa synkkiä ja oikeastaan vähän hullujakin aikoja, ja moni kantaa nykyään huolta siitä, onko yhteiskuntamme jakautumassa ja ovatko näkemyksemme erkaantumassa huolestuttavan kauaksi toisistaan. Sen takia on hyvin arvokasta välillä muistaa, miten paljon meillä on yhteistä ja miten me pystymme tekemään yhteistyötä yli rajojen. Niin kuin edustaja Jäntti edellä totesi, tämän lakialoitteen on tosiaan allekirjoittanut kaksi kolmasosaa tästä eduskunnasta, ja aloitteella on kannattajia kaikista kymmenestä eduskuntaryhmästä, siis kaikista eduskuntapuolueista ja sen ohella edustaja Timo Vornasen eduskuntaryhmästä. Tämä poikkeuksellisen laaja kannatus osoittaa ensinnäkin tietysti tukea tämän lakialoitteen ajamalle muutokselle, jotta rahankeräyslakia voitaisiin päivittää ja Ukrainan tukemista nykyisestään helpottaa, mutta laaja tuki alleviivaa toki myös sitä, miten vankkumatonta ja yksimielistä tämän talon tuki Ukrainalle laajemminkin on. Se on vankkumatonta ja yksimielistä salin vasemmalta laidalta vihreiden ja keskustan kautta oikealle laidalle ja hallitus- ja oppositiopuolueissa aivan yhtä lailla. Sen takia haluan käyttää tästä puheenvuorosta kohtuullisen siivun kiittämiseen. 

Ensinnä haluan kiittää toki edellä puhunutta kollegaani, eduskunnan Ukraina-ryhmän toista puheenjohtajaa, edustaja Jänttiä, joka on tehnyt suurimman työn tämän lakialoitteen eteen. Haluan kiittää edustaja Perholehtoa, joka valmisteli Ukraina-ryhmälle myös edustaja Jäntin puheenvuorossa mainitun kirjallisen kysymyksen tästä samasta aiheesta. Haluan kiittää muita aloitteen ensimmäisiä allekirjoittajia kaikista eduskuntaryhmistä, siis edustajia Antikainen, Savola, Furuholm, Ollikainen, Östman, Harkimo ja Vornanen. Ja haluan luonnollisesti kiittää kaikkia niitä kansalaisia, jotka ovat nostaneet nykyisen rahankeräyslain epäkohtia julkisuuteen ja sitä kautta antaneet meille kansanedustajille sytykettä ja sanoisinko myös terveellistä painetta lainsäädännön päivittämiseen. Kiitos siis Your Finnish Friends ja muut toimijat. 

Olen ollut eduskunnassa riittävän kauan muistaakseni, että rahankeräyslain laajemmasta uudistamistarpeesta on keskusteltu hyvinkin pitkään, vuosikymmenestä toiseen. Edellisellä kierroksella kun olin eduskunnassa, vuonna 2014 jätettiin lakialoite, jossa esitettiin, että rahankeräysluvista luovuttaisiin kokonaan ja samoin yleishyödyllisyysvaatimuksesta. Nyt tässä lakialoitteessa ei ole kyse tämänkaltaisesta rahankeräyslain laajasta kokonaisremontista, vaan hyvin kohdennetusta paikkauksesta, jolla halutaan raivata Ukrainan tukemisen tiellä olevia pahimpia esteitä mahdollisimman yksimielisesti ja toivottavasti myös mahdollisimman nopeasti. Keskusteluun rahankeräyslain laajemmasta uudistamisen tarpeesta on varmaankin syytä palata toisessa yhteydessä. On ehkä hyvä tässä mainita vain lyhyesti, että kansainvälisessä vertailussa tällainen rahankeräyslupiin perustuva järjestelmä on aika poikkeuksellinen, ja oikeastaan lähes kaikissa keskeisissä läntisissä Suomen verrokkimaissa on rahankeräysten sääntely järjestetty paljon yksinkertaisemmalla ja vähemmän raskaalla tavalla. 

Perusongelma nykylaissa ja sen tulkinnassa on tosiaan ollut se, että rahan kerääminen ilmeisenkin tärkeisiin ja erittäin laajasti tässä yhteiskunnassa kannatettuihin kohteisiin Ukrainassa on tulkittu lain vastaiseksi, ja haluan tässä yhteydessä täsmentää, että en arvostele tässä riippumattomia viranomaisia ja oikeuslaitosta, mutta jos lainsäätäjän tahto on jäänyt epäselväksi viranomaisille ja oikeuslaitokselle, niin sitten on meidän lainsäätäjien tehtävä täsmentää sitä lain tasolla, jotta myös lain tulkinta vastaa sitä, mitä on alun perin tavoiteltu. Käytännössä nämä ongelmat ovat tulleet vastaan muun muassa tässä edustaja Jäntin mainitsemassa esimerkissä, että rahaa haluttaisiin kerätä siihen, että lähetettäisiin ambulanssi rintamalle auttamaan ihmisiä, mutta myös vaikkapa siinä tilanteessa, että jos Ukrainaa puolustaa suomalainen vapaaehtoinen ja tälle vapaaehtoiselle haluttaisiin rahankeräyksen avulla järjestää tukea, joka voi auttaa pärjäämään siellä rintamalla ja säilymään hengissä, vaikka ei kyse olisi aseellisesta tuesta, niin siltikään lain tulkinnan mukaan tämä ei käytännössä olisi mahdollista tai olisi vähintäänkin hyvin hankalaa. Tämä kaikki on johtanut siihen aika erikoiseen epäsuhtaan, että olemme olleet tilanteessa, jossa Suomen valtio käyttää — aivan oikein, ja sitä vankkumatta tuen — satoja miljoonia euroja veronmaksajien rahoja Ukrainan tukemiseen mutta sitten jos Suomen kansalainen on halunnut vapaaehtoisesti omasta pussukastaan tukea näitä samoja käyttötarkoituksia Ukrainassa, niin sen lainsäädäntö onkin tehnyt hyvin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Tämän lain tiukkuuden ohella ongelmana on ollut myös sen tulkinnan epäselvyys, ja sen takia rajanvetoa on jouduttu toistuvasti hakemaan niin Poliisihallituksesta kuin hallinto-oikeudesta asti. 

Jos nyt lakialoite tässä talossa hyväksytään, niin kuin itse uskon, tämä ongelma saadaan vihdoin käytännössä pois päiväjärjestyksestä. Rahaa ei siis edelleenkään voisi kerätä aseelliseen tukeen, mutta lakialoitteen ansiosta suomalaiset voisivat tukea Ukrainaa nykyistä selvästi helpommin ja paremmin. Ukrainaa tukevat yhdistykset eivät joutuisi käyttämään niin paljon aikaansa ja energiaansa Poliisihallituksen ja oikeuden kanssa vääntämiseen. Samalla tällä lakialoitteella me eduskunnassa osoitamme vankkumatonta ja yhtenäistä tukeamme Ukrainalle, ja samalla, enkä tätäkään vähättelisi, me osoitamme, että pystymme tässä talossa tekemään yhteistyötä yli rajojen rakentavasti ja hyvässä hengessä silloin kun niin päätämme toimia. 

Arvoisa rouva puhemies! Vapaus, turvallisuus ja oikeus puolustaa itseään ovat arvoja, joiden puolesta Ukrainassa taistellaan tänäkin päivänä. Nämä ovat arvoja, jotka ovat myös meille suomalaisille tuttuja. Näitä arvoja me olemme valmiita puolustamaan. Tahdon kiittää edustaja Jänttiä tästä lakialoitteesta. Kiitos, se on vahva viesti siitä, että suomalainen yhteiskunta seisoo Ukrainan rinnalla, ei ainoastaan valtiona vaan kansalaisyhteiskuntana, yksittäisinä ihmisinä, järjestöinä ja yhteisöinä. Tämä aloite on kaivattu ja tarpeellinen. 

Arvoisa rouva puhemies! Aloitteessa esitetään, että rahankeräyslakiin lisätään kohta siten, että kansalaisilla olisi mahdollisuus tukea laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutunutta valtiota, kuten Ukrainaa. Apua voisi kohdistaa esimerkiksi ensiapuvälineisiin tai lääkinnälliseen tukemiseen puolustusrintamalla. Tänään on valitettavasti niin, että Suomessa ei voida järjestää rahankeräystä, jonka tuotto toimitetaan rintamalla toimiville lääkintämiehille, vaikka kyse olisi ambulansseista tai sidetarpeista. Tämä ei vastaa suomalaista oikeustajua eikä nykyistä turvallisuusympäristöä. On oltava selvää, että jokaisella tulee olla oikeus auttaa, tukea vapautta ja seistä demokraattisten arvojen takana myös henkilökohtaisesti. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakialoite ei avaa porttia mihin tahansa. Se on tiukasti rajattu. Aloitteessa on määritelty, millaiselle valtiolle rahankeräys voidaan järjestää ja mihin rahallinen tuki voidaan käyttää. Tämä rajaus on oikeudenmukainen, harkittu ja selkeä. Ukraina taistelee paitsi omasta vapaudestaan myös meidän vakaudestamme. Se puolustaa Eurooppaa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Meidän velvollisuutemme on mahdollistaa auttaminen, ei rajoittaa sitä. 

Kannatan lakialoitetta ja pidän sitä tärkeänä ja merkittävänä viestinä siitä, että Suomi seisoo vakaasti vapauden ja demokratian puolella aina kansalaisista lähtien. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä kiitos edellä puhuneille kollegoille erinomaisista puheenvuoroista. Yritän olla toistamatta kaikkea, mitä olette jo sanoneet. — Silloin kun Venäjä käynnisti laajan hyökkäyssotansa Ukrainassa, moni suomalainen halusi heti alkupäivistä saakka auttaa. Yhä edelleen, useampi vuosi sen jälkeen, he ovat niin tehneet, eikä se tahto ole ollenkaan laantunut, vaan päinvastoin palaa yhä vahvempana edelleen. On ollut valtavan hienoa täällä eduskunnassa nähdä, että myös me voimme yhdistää voimamme ja tiivistää rivimme silloin kun löytyy sellaisia asioita, joiden kanssa työskennellä, ja sekä tämä edellä jo puheenvuoroissa mainittu kirjallinen kysymys että myös tämä lakialoite ovat kyllä aidosti oikeasti konkreettisia ja positiivisia merkkejä siitä.  

Eräs kollega kysyi taannoin minulta, mikä sai lähtemään mukaan tähän lakialoitteeseen ja minkä takia olen ollut kiinnostunut asiasta. Vastaus oli perin helppo, nimittäin sain viime syksynä mahdollisuuden käydä ihan konkreettisesti katsomassa, millä tavalla vapaaehtoiset tekevät tätä rahankeräystyötä Suomessa, millä tavalla he kuukausia valmistautuvat täällä, ja lopulta meitäkin silloin useampi kymmentä ihmistä lähti reilu 1 500 kilometriä avustussaattuetta kuljettamaan Helsingistä aina Puolan rajan yli Ukrainaan. Kyllä siinä itse tajusi sen, että me voidaan puhua hyvin paljon tässä eduskuntasalissa, ja meidän tarvitseekin puhua, niin että se osaltaan vahvistaa sitä, että Ukrainan asia pysyy esillä ja se otetaan riittävän vakavasti, mutta kyllä se, mitä nämä vapaaehtoiset ihmiset tekevät kuukaudesta ja vuodesta toiseen, on jotakin, mikä ansaitsee kyllä huomattavan paljon enemmän vielä kiitosta. Juuri sen takia ajattelen, että lainsäätäjinä meidän tehtävämme ja myös minusta vastuumme on tukea heitä, ja siihen yksi konkreettinen tapa on nimenomaisesti poistaa lainsäädännöstä sellaiset esteet, jotka tarpeettomalla tavalla rajoittavat kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia tukea sellaista valtiota, kuten Ukraina, joka puolustautuu nyt laittoman hyökkäyksen kohteena.  

Kuten täällä on käyty läpi, lakialoitteella ehdotetaan lisäystä rahankeräyslain 6 §:n 3 momenttiin siten, että rahankeräys olisi mahdollista valtiolle, joka on laittoman aseellisen hyökkäyksen kohteena, silloin kun kyse on muusta kuin aseista tai niihin suoraan rinnastettavasta materiaalista. Ehtoja siinä on niin ikään myös todettu, kuten se, että valtioneuvosto on todennut tilanteen. Jotenkin ehkä pähkinänkuoressa voisi todeta niin, että kaikessa yksinkertaisuudessaan tavoitteena on tällä lakialoitteella selkeyttää nykyistä lainsäädäntöä ja mahdollistaa laillinen, tehokas tuki Ukrainalle. Kuten edustaja Jäntti taisi puheenvuorossaan todeta, tällä hetkellä Suomen lainsäädäntöhän on aika poikkeuksellinen siinä mielessä, että muissa EU-maissa ei ainakaan minun tietoni mukaan tällä tavalla rajoiteta mahdollisuutta tukea Ukrainan puolustusta ja Ukrainan puolustajia. Nimenomaan tämä Poliisihallituksen tiukka tulkinta, joka itsessään ei toki ole varmasti heidän syynsä, kuten edustaja Tynkkynenkin tässä hyvin ansiokkaasti kävi läpi, on tosiaan saattanut johtaa sellaisiin tilanteisiin, joissa myös sitten ruuan kerääminen, ambulanssien toimittaminen ja muu vastaava on estynyt, ja se on varmasti aika konkreettinen ääriesimerkki tilanteesta, jossa laki tai sen tulkinta ei enää sellaisenaan palvele tarkoitustaan.  

Lopuksi oikeastaan haluan sanoa sen, mikä nousi myös esiin, kun nimiä tähän lakialoitteeseen kerättiin, ja se liittyy siihen, että tämä aloitehan ei missään nimessä avaa ovia millekään epämääräisille toimijoille ja epämääräisille rahankeräyksille. Se ei salli ase- tai räjähdehankintoja, eikä missään nimessä tue sellaisia valtioita tai hyökkääjiä, jotka toimivat laittomasti. Ennen muuta tämä lakialoite takaa sen, että ihmisillä, jotka haluavat auttaa, on mahdollisuus tehdä se laillisesti, ja se ei varmastikaan ole liikaa vaadittu. Siksi toivon, että kun täällä on jo yli 130 edustajaa löytänyt yhteisen sävelen tässä asiassa, lakialoite saa ripeän ja asianmukaisen käsittelyn täällä eduskunnan päässä ja toivottavasti näkyy myös sitten mahdollisimman pian konkreettisina muutoksina rahankeräyslain puolella.  

Arvoisa rouva puhemies! Kolmatta vuotta jatkuva Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on ollut jatkuva ja räikeä rikos kansainvälistä oikeutta, ihmisarvoa ja koko Ukrainan valtiota ja eritoten sen kansaa vastaan. Venäjän hyökkäys on järjestelmällinen tuhoamiskampanja. Venäjän joukot ovat syyllistyneet lukuisiin sotarikoksiin, kuten esimerkiksi siviilikohteiden järjestelmälliseen pommittamiseen kodeista kouluihin ja sairaaloihin. Butšassa, Irpinissä, Mariupolissa ja lukemattomissa muissa paikoissa on todistettu joukkohautoja, kidutuskammioita, raiskauksia ja summittaisia teloituksia. YK:n tutkimusten mukaan lapsia on kaapattu ja pakkosiirretty Venäjälle tarkoituksena tuhota ukrainalainen identiteetti juuriaan myöten. Energialaitosten ja viljavarastojen tuhoaminen on osa Venäjän laskelmoitua strategiaa käyttää nälkää, kylmää ja pelkoa aseena. Kylmä, laskelmoitu raakuus on paljastanut, mitä Venäjän hallinto todella on: imperialistinen rikollisjärjestelmä, joka halveksii ihmiselämää, kansainvälistä oikeutta ja koko sivistynyttä maailmaa. Kun tämä sota on näin totaalinen, myös tukemme Ukrainalle on oltava yhä selkeämpää ja vankempaa.  

Arvoisa puhemies! Edellä kuvasin sitä taustaa, miksi tämä aloite on tarpeen. Tämän lakialoitteen tavoitteena on selkeyttää nykyistä lainsäädäntöä ja mahdollistaa Suomen kansalaisyhteiskunnan nykyistä laajempi laillinen tuki laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle valtiolle, tässä tapauksessa Ukrainalle. Monen muun Euroopan maan kansalaisyhteiskunta kykenee tukemaan Ukrainaa tällä hetkellä laajemmin kuin Suomen kansalaisyhteiskunta tällä hetkellä. Aloitteella pyritään varmistamaan, että suomalainen kansalaisyhteiskunta voi halutessaan tukea tehokkaammin Venäjän hyökkäyssotaa vastaan puolustautuvaa Ukrainaa. Kerrottakoon, että aseellisen tuen antaminen jäisi edelleen Suomen valtion tehtäväksi, kuten kuuluukin. On huomattava, kuten edellä on tuotu esille, että lakialoite myös antaisi laajemmat oikeudet kansalaisyhteiskunnalle tukea Suomea, mikäli me joskus joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi. Tämä on historiallinen ja vahvasti symbolinen teko, ei ainoastaan siksi, että se antaa halukkaille suomalaisille paremmat mahdollisuudet osallistua konkreettisesti Ukrainan auttamiseen, vaan siksi, että se näyttää Moskovaan, että me emme horju, ja se näyttää Kiovaan, että me emme ole unohtaneet.  

Arvoisa rouva puhemies! On ollut hienoa nähdä, että aloitteessa on kansanedustajia mukana yli puoluerajojen. Tämä kertoo siitä, että Ukrainan tukeminen ei ole poliittinen suunta tai leima vaan suomalainen arvovalinta. Itse näen, että tämä aloite Suomen valtion ja muun kansalaisyhteiskunnan tarjoaman avun lisäksi on vähintä, mitä me voimme tehdä samaan aikaan, kun ukrainalaiset maksavat vapaudestaan verellään. Kiitän Ukrainan ystävyysryhmän puheenjohtajistoa yhteistyöstä aloitteen valmistelussa. Erityisesti kiitos, Your Finnish Friends ry ja kaikki te muut vapaaehtoiset, jotka autatte Ukrainaa ja ukrainalaisia vapaaehtoisesti joko kansalaisyhteiskunnan kautta tai jotkut jopa aseellisesti, loukkaantuen ja pahimmillaan oman henkensä menettäen. Kiitos teille. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella hieno ja merkittävä lakialoite, ja kuten täällä aiemmat puhujat ovat todenneet, tämä on saanut poikkeuksellisen laajan tuen kansanedustajilta. Ylitse 130 kansanedustajaa taisi muistini mukaan tämän allekirjoittaa, itsekin olen tämän allekirjoittanut, ja keskustan eduskuntaryhmässä tämä sai erittäin myönteisen vastaanoton ja erittäin paljon allekirjoituksia. 

On tärkeää, että me tarkennamme nyt hyvin pikaisella ja joutuisalla aikataululla rahankeräyslakia sillä tavalla, että Ukrainan puolustamiseen voi varoja kerätä Suomen kansan karttuisista käsistä, joissa paljon lämpöä ja empatiaa on ukrainalaisille, jotka taistelevat oman vapautensa lisäksi myös läntisten arvojen ja pienten valtioitten itsemääräämisoikeuden puolesta. 

Rouva puhemies! Haluan yhden uuden näkökulman ottaa tähän keskusteluun esille. Meidän ei ollenkaan pidä ottaa, arvoisa puhemies, itsestäänselvyytenä sitä, että Suomen eduskunnassa on yksimielinen tuki Ukrainan puolustautumiselle ja tuki sille, että Ukrainalla on oikeus itsenäisyyteensä, vapauteensa ja itse suunnittelemaansa tulevaisuuteen. Ei tarvitse mennä kovin kauaksi Euroopassa meidän lähialueille, missä on se tilanne, että parlamentissa on tästä eri näkökulmia ja myötäillään Venäjän kantoja. Tästä meidän pitää todella voimakkaasti pitää kiinni.  

Puhemies! Oli todella hieno asia, että kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili eduskunnassa ja tapasi esimerkiksi meitä eduskuntaryhmien puheenjohtajia, niin me saatoimme kertoa viestinä niin hallituksesta kuin oppositiosta, että meillä on täysin yksimielinen tuki Ukrainan puolustautumiselle ja vapaudelle. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten hieno maa Suomi on, ja kaikista niistä lukemattomista meidän poliitikkojen ja puolueittemme puutteista huolimatta meillä on todella hienosti toimiva poliittinen järjestelmä ja kansanvaltainen poliittinen järjestelmä. Tämä laajasti allekirjoitettu lakialoite on siitä yksi merkki. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä rahankeräyslain 6 §:n muuttaminen on saanut edustajien keskuudesta hyvin vahvan puollon. Kaksi kolmasosaa eduskunnasta on allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Se tarkoittaa sitä, että se pitää silloin ottaa vakavasti, viedä eteenpäin ja toteuttaa. Suomalaiset haluavat tehdä hyvää, ja siihen pitää antaa mahdollisuus. Pitää antaa mahdollisuus tukea eri kautta Ukrainaa, pitää antaa mahdollisuus tehdä näitä keräyksiä, ja nyt kun on havaittu epäkohtia, niin eduskunta siihen jämäkästi puuttuu, ja tässä Ukraina-ystävyysryhmä, johon itsekin saan varapuheenjohtajana kuulua, on ottanut aloitteen, ja saimme jokaisessa eduskuntaryhmässä suosion näihin allekirjoituksiin ja sitä kautta tuotua sen tänne saliin. Nyt aloitteelle toivotaan ripeää etenemistä. 

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on tukenut Ukrainaa sotilaallisesti, Suomi tukee Ukrainaa humanitäärisesti ja myöskin vapaaehtoisen työn kautta. 28 tukipakettia, yli kolme miljardia euroa sotilaallista apua Ukrainaan on valtavan iso määrä, ja meillä ollaan hyvin yhtenäisiä oltu myös siinä, että me halutaan Ukrainaa sotilaallisesti tukea, sotilaallista materiaaliapua antaa ja koulutusapua antaa. Tämä lähti viime vaalikaudella käyntiin, ja sitä on nykyinen hallitus jatkanut. Kun tätä tarkastellaan kansainvälisellä mittarilla, niin me olemme suhteessa bruttokansantuotteeseen siinäkin aivan kärkisijoilla. Suomi tukee Ukrainaa nyt, ja Suomi tukee Ukrainaa jatkossa niin kauan kuin tarve on. Sen me olemme monet toistaneet. 

Tätä vapaaehtoista toimintaa tehdään hyvin monella eri keinolla. Omalla kotiseudullani on henkilöitä, jotka tekevät näitä materiaalikeräyksiä, siis ihan tämmöisiä humanitäärisen avun keräyksiä, perheille ruoka-apua, pikkulapsille vaatteita, hygieniatarvikkeita ynnä muuta. Ja se on muuten valtavan arvokasta työtä, mitä tuolla tehdään. Se ansaitsee vähintään kiitokset, ja se ansaitsee kyllä varmasti myös isommat kiitokset sen jälkeen, kun tuo sota jossain vaiheessa loppuu. 

Arvoisa rouva puhemies! Meillä pitää olla kaikilla tavoitteena, että tuo sota saadaan loppumaan ja kestävä rauha Ukrainaan. Tuo kestävä rauha voi syntyä vain siten, että Ukraina pystyy rauhanehdot neuvottelemaan ja ne hyväksymään ja me pystymme takaamaan Ukrainaan rauhan myös pitkällä aikatähtäimellä. Siinä tarvitaan Eurooppaa, siinä tarvitaan Yhdysvaltoja, siinä tarvitaan Ukrainaa, ja Venäjän pitää myöskin sitoutua tai heidät pitää pakottaa sitoutumaan siihen, että rauha pitää jatkossakin olla. 

Arvoisa rouva puhemies! Erinomainen lakialoite. Kannatan sitä, ja toivon ripeää etenemistä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! 24. helmikuuta 2022 Venäjä aloitti oikeudettoman hyökkäyssodan Euroopassa rauhanomaista Ukrainaa vastaan, ja tätä järkyttävää sotaa olemme nyt joutuneet jo yli kolmen vuoden ajan Euroopassa ja maailmalla todistamaan. Tuki Ukrainalle on Euroopassa ja varsinkin täällä Suomessa ollut vahvaa alusta lähtien, ja hyvä niin. Tämä lakialoite yhdeltä osin, rahankeräyslakia muuttamalla, purkaa jälleen yhden esteen siltä annettavalta tuelta ja mahdollistaa esimerkiksi vapaaehtoisten kansalaisten kontribuution Ukrainan tueksi, mikä onkin hyvin tärkeää ja entistä tärkeämpää konfliktin ja sodan pitkittyessä. 

Tässä edellisessä puheenvuorossa edustaja Savola mielestäni hyvin koskettavasti kuvasi sitä, miten kansalaiset hänen paikkakunnallaan ovat vapaaehtoisesti lähteneet liikkeelle ukrainalaisten tueksi, jotka sotaa ovat tänne Suomeenkin paenneet, ja tätä samaa välittämisen voimaa ja vapaaehtoista kansalaisten aktiivisuutta olen saanut myös omalla paikkakunnallani Järvenpäässä todistaa. Vastaanotimme 700 Ukrainasta sotaa paennutta heti pian sodan käynnistyttyä, ja myöskin meidän paikkakunnallamme paikalliset toimijat yhdessä kaupungin kanssa ovat merkittävällä tavalla tukeneet ja auttaneet heitä asettumaan Järvenpäähän siinä vaikeassa tilanteessa, jonka he ovat kohdanneet, ja kun he asettuvat sitten tänne Suomeen, ja heille kaiken tuen annamme. 

Kun Euroopassa on viime vuosina sodan pitkittyessä noussut näitä ääniä, joissa tukea Ukrainalle on ryhdytty kyseenalaistamaan ja epäilemään sen tarvetta ja tarpeellisuutta, on aivan erityisen tärkeää, että me huolehdimme siitä, että meidän tukemme pysyy vahvana, emme horju siinä ja annamme kaiken tuen Ukrainalle niin kauan kuin sille on tarvetta. 

Tämä lakialoite, kuten tässä keskustelussa on erinomaisen hyvin tullut esiin, on saanut tukea kaikista eduskuntaryhmistä hyvin laajasti. Toivon itsekin sille ripeää käsittelyä täällä eduskunnassa, jotta saamme tältäkin osin mahdollistettua tukea Ukrainalle. 

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteen esittelypuheenvuorossa en vielä osoittanut kiitoksia kaikille niille tahoille, jotka kiitokset ansaitsevat, ja niinpä käytän nyt tämän puheenvuoron muun muassa vielä siihen, että kiitän kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tätä asiaa edistäneet, kaikkia edustajakollegoita, jotka ovat aloitteen allekirjoittaneet, ja myöskin kaikkia teitä, jotka tänään olette tähän keskusteluun osallistuneet.  

Tämä lakialoite on mielestäni tärkeä paitsi sen sisällön osalta myöskin siitä syystä, että tämä on minusta erinomainen esimerkki siitä, kuinka suomalainen kansalaisyhteiskunta parhaimmillaan toimii. Elikkä aktiiviset kansalaiset ovat olleet yhteydessä kansanedustajiin ja osoittaneet selkeän epäkohdan lainsäädännössä, ja sitten suhteellisen nopeasti kuitenkin ollaan tässä pisteessä, että meillä on lakialoite ja myöskin hyvin vankka tuki eduskunnassa sen uuden lain säätämiselle. Vaikka tässä nyt on ollut vähän mutkia matkassa ja tämä ei ole ehkä ihan kaikkein suoraviivaisimmin tähän pisteeseen edennyt, toivon, että jatkossa, kun tämä lähtee tästä valiokuntakäsittelyyn, eteneminen on rivakampaa, ja sitä tietenkin tukee 132 edustajan selkeä osoitus tämän lain voimaansaattamiseksi. Mikäli eduskunta lopulta päätyy tämän lain säätämään ja tekemään muutoksen rahankeräyslakiin, niin se on voitto paitsi Ukrainalle myöskin suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja meidän demokratialle ja sen toimivuudelle. [Mikko Savola: Erittäin hyvä puheenvuoro!]