Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Kertomus todella käsittelee viime vuotta eli vuotta 2024, minkä vuoksi tässä nyt sitten tulee hiukan katsausta myöskin tähän lähihistorian talouskehitykseen ja tietysti ennen kaikkea rahapolitiikkaan. 

Vuonna 2024 raha- ja talouspolitiikan ympäristöä varjostivat edelleen geopoliittiset jännitteet ja etenkin Venäjän laittoman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa. Euroalueen talouskasvu oli kertomusvuonna suhteellisen vaisua ennen kaikkea teollisuustuotannon heikon kehityksen takia. Vuosikasvu päätyi kuitenkin vahvan viimeisen neljänneksen ansiosta 0,9 prosenttiin. 

Kertomusvuonna Euroopan keskuspankki siirtyi asteittain keventämään rahapolitiikkaa. Aiempien rahapolitiikkaa kiristävien toimien ansiosta inflaatio oli vuoden alussa hidastunut huippulukemistaan noin 2,9 prosentin tasolle. EKP aloitti koronlaskut kesäkuussa 24 ja laski vuoden aikana keskeistä ohjauskorkoa eli talletuskorkoa neljä kertaa yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä. — Tämä siis käsittää tämän kertomusvuoden 24, tämän jälkeenhän koronlaskut jatkuivat. — Tämä vaikutti myös lyhyiden markkinakorkojen, kuten Suomessa asuntovelallisille tärkeiden euriborkorkojen selvään laskuun. 12 kuukauden euriborkorko laski yhden prosenttiyksikön ja päätyi vuoden lopussa 2,5 prosenttiin. Inflaatio euroalueella hidastui edelleen vuoden aikana mutta pysyi kertomusvuonna EKP:n kahden prosentin tavoitetason yläpuolella. — Tällä hetkellähän näyttää siltä, että inflaatio alkaa tulla tavoitteeseen. Tämä käytännössä on jo siinä. — Energianhinnan lasku ja toimitusketjujen normalisoituminen tukivat hintavakauden palautumista, mutta palvelusektorin kustannuspaineet pitivät inflaatiota yllä. Luottamus inflaation hidastumiseen kuitenkin lujittui loppuvuodesta, ja kuten tiedämme, EKP jatkoi koronlaskuja vielä tämän vuoden alkupuolella. 

Suomen talouden heikko kehitys vuonna 24 johtui erityisesti investointien ja yksityisen kulutuksen heikentymisestä. Asuntojen hinnat laskivat kaupankäynnin hiljentyessä. Pankkivaltuustossa korostimme tarvetta seurata tarkasti rahapolitiikan vaikutuksia reaalitalouteen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Erityisesti kiinnitimme huomiotamme siihen, miten aiempaa korkeammat korot vaikuttavat kotitalouksien velanhoitokykyyn ja pankkien luotonantoon — olemmehan yksi euroalueen korkoherkimmistä talouksista, koska sekä kotitalouksien että yritysten luotot on huomattavasti euroalueen keskimääräistä useammin sidottu lyhyisiin korkoihin. Suomen rahoitusjärjestelmä säilyi vakaana, vaikka korkotason aiempi nousu ja talouden epävarmuus lisäsivät riskejä. Pankkien vakavaraisuus pysyi hyvänä, ja pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema olivat vahvoja. Henki- ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla heikkenemisestään huolimatta, ja työeläkesektorin vakavaraisuus vahvistui sijoitustuottojen ansiosta. Järjestelmätason riskien ei havaittu merkittävästi kasvaneen. Pankkivaltuusto korosti finanssisektorin tarvetta varautua mahdollisiin häiriöihin. 

Pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut valvonnan jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttää tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kehotimme Finanssivalvontaa jatkossa kiinnittämään huomiota erityisesti avoimien kiinteistörahastojen toimintaan — teema, josta hetki sitten aika paljon Suomessa keskusteltiin johtuen siitä, että useammat rahastot joutuivat sulkemaan uudet lunastukset, ja taitaa siellä olla edelleenkin näitä. Kiinnitimme Finanssivalvonnan huomiota erityisesti näiden toimintaan. Kiinnitimme myös huomiota sen osalta, että Finanssivalvonta jatkaa riittävän tehokasta toimintaa rahanpesun estämiseksi ja tehostaa pankkien toimintaa pankkihuijausten estämiseksi — tämäkin on teema, joka on ollut valitettavasti lisääntyvä myös täällä Suomessa. Kehotimme myös välttämään sääntelyn liiallisia vaikutuksia pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuuteen — teema, josta eilen kyselytunnilla keskusteltiin tässä salissa — ja turvaamaan peruspankkipalveluiden saatavuuden, josta tiedän, että se on tässäkin salissa monella lähellä sydäntä, tärkeä asia erityisesti ikäihmisille. 

Taloudellisesti vuosi 24 olikin sitten vuoden 23 tapaan raskas Suomen Pankille toiminnallisen tuloksen ollessa noin miljardi euroa miinuksella. Tulos selittyy nollakorkoaikana Euroopan keskuspankin ja osana eurojärjestelmää myös Suomen Pankin toteuttamalla niin sanotulla määrällisen keventämisen rahapolitiikalla, jolla pyrittiin elvyttämään taloutta. Ostetut valtion ja yritysten velkakirjat ovat pitkäaikaisia sijoituksia ja tuottavat Suomen Pankille hyvin alhaista tai jopa negatiivista korkotuottoa, ja kun rahapolitiikalla oli reagoitava koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin inflaatiošokkeihin ohjauskorkoa nostamalla, Suomen Pankin korkomenot liikepankkien ja keskuspankkien tekemille suurille talletuksille kasvoivat huomattavasti. Tästä syntyi tämä negatiivinen korkokate, joka on Suomen Pankin tappiollisen toiminnan tuloksen perimmäinen syy. — Tästä itse asiassa viime vuoden kertomuksen yhteydessä avasin tätä hiukan pidemmin. — Suhteellisesti vastaavan suuruusluokan tappioita tekivät kuitenkin kaikki muutkin rahapolitiikan keventämiseksi suuria velkakirjaostoja tehneet keskuspankit. 

No, koska Suomen Pankki on aikaisempina vuosina kerryttänyt riskipuskureita ja rahastoinut osan tuloksestaan, se kykenee kattamaan viime vuoden toiminnalliset tappiot tehtyjä varauksia purkamalla. Suomen Pankin tilinpäätöksessä näytettävä tulos on tämän ansiosta pyöreät nolla euroa. Rahapoliittisten ohjauskorkojen laskettua ja Suomen Pankin taseen asteittain pienentyessä toiminnallisen tuloksen odotetaan paranevan ja ennen pitkää palautuvan positiiviseksi. Tehtyjen laskelmien ja tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomen Pankin varaukset riittäisivät kattamaan näköpiirissä olevat tappiot, eikä tarvetta keskuspankin pääomittamiselle Suomessa ole. — Mehän olemme nähneet ihan tässä lähinaapureissakin, että parlamentit ovat joutuneet tekemään päätöksiä keskuspankkien pääomittamisesta. 

Vaikka Suomen Pankin toiminnalliset tappiot ovat suuria, on hyvä muistaa, että tuloksen tekeminen valtiolle ja veronmaksajille ei ole kuitenkaan se päällimmäinen tehtävä, vaan se päällimmäinen tehtävä on huolehtia hintatason vakaudesta ja, totta kai, rahoitusvakaudesta. Hintavakaus ja rahoitusalueen vakaus luovat perusedellytykset kestävälle ja vakaalle talouskehitykselle. EKP:n ja eurojärjestelmän rahapoliittisten toimenpiteiden onnistumista varmasti tullaan arvioimaan vielä tulevissa tutkimuksissa paljonkin, mutta sen voi sanoa, että tällä hetkellä näyttää siltä, että inflaatiovauhtia koskeva kahden prosentin tavoite on varsin hyvin saavutettu. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Lindtmanille pankkivaltuutettujen kertomuksen hyvästä esittelystä. — Suomen talouden tilanne on erittäin vaikea, sehän on tässä se iso taustakysymys, ja meidän julkinen talous on hyvin velkaantunut. Kun käsittelyssä on tällainen parlamentaarisen toiminnan asiakirja, niin haluan ottaa sen asian esille, että itse henkilökohtaisesti toivoisin ja me keskustassa toivoisimme, että nyt kun vaalikausi on mennyt puolivälin ylitse ja lähenemme seuraavia vaaleja, me suomalaiset puolueet, nykyiset eduskuntaryhmät, kykenisimme sopimaan joistakin julkisen talouden pidon kysymyksistä ensi vaalikaudelle, niin että ennen vaaleja olisi tiettyjä raameja sovittuna parlamentaarisesti, niin että kaikki tietäisivät, mitä tehdään sille, että meidän julkinen talous tervehtyisi tästä tilanteesta. Ja keinoista voitaisiin sitten vääntää. Niistä riittäisi varmasti sitten vääntöä, tehdäänkö se verosopeutuksella vai tehdäänkö se leikkauksella ja säästämällä vai tehdäänkö se talouskasvua ruokkimalla.  

Puhemies! Tällaiselle parlamentaariselle yhteistyölle, jota muun muassa presidentti Sauli Niinistö penäsi, olisi todella keskustan mielestä tarvetta.  

Kiitoksia, arvoisa herra puheenjohtaja! Kiitos Antti Lindtmanille hyvästä katsauksesta Suomen Pankkiin. — Suomen Pankin tilintarkastajien puheenjohtajana haluan sen verran lausua, että tämä tosiaankin pitää paikkansa. Kun liikepankit tekevät näitä niin sanottuja yön yli ‑talletuksia Suomen Pankkiin, niin Suomen Pankki maksaa niistä melkoista korkoa liikepankeille, ja tästä tosiaan tulee näitä yhden miljardin tappioita, mitä on vanhoilla varannoilla saatu myöskin mentyä sillä tavalla, kuten Lindtman sanoi, että mennään nollatuloksella. Mutta muistetaan myöskin se hyvä, positiivinen asia, että vaikka me myytiin sieltä kultaa se kymmenen prosenttia, niin niin nopeata on kullan nousu ollut tänä päivänä, että silloin jo noin vuosi sitten se jäljelle jäänyt kultamäärä oli arvoltaan enemmän kuin se, mitä myytiin. Tänä päivänähän meidän kannattaa kaikkien muistaa, että jos olet ostanut miljoonalla kultaa, sen arvo on tänä päivänä 1,8 miljoonaa. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Raha- ja talouspolitiikka voi joskus tuntua etäiseltä, mutta tosiasiassa se on hyvin konkreettinen osa arjen turvallisuutta. Vakaa rahoitusjärjestelmä, luotettava maksuliikenne ja hyvä kriisivalmius ovat tärkeä osa kansallista kokonaisturvallisuutta. Pankkivaltuuston kertomus viime vuodelta avaa tärkeällä tavalla niitä toimenpiteitä, joilla Suomen Pankki on varautunut vakaviin häiriötilanteisiin ja muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Se on työtä, joka ei näy arjessa, kuitenkin sen vaikutus korostuu, kun olosuhteet käyvät vaikeiksi. 

Arvoisa puhemies! Kertomuksen mukaan Suomen Pankki on kehittänyt valmiuksiaan poikkeusoloissa toimimiseen. Tällaisia ovat tilanteet, joissa yhteiskunnan normaali toiminta häiriintyy esimerkiksi kyberhyökkäyksen, sähkökatkosten tai muun kriisin vuoksi. Näissä tilanteissa korostuu kyky varmistaa maksujärjestelmien toiminta, käteisen saatavuus ja keskuspankkipalveluiden jatkuvuus. Pankki on harjoitellut poikkeusolojen toimintamalleja yhdessä muiden viranomaisten kanssa, ja tällä saralla tehty työ ansaitsee tunnustuksen. Kyse on järjestelmämme vastustuskyvystä ja palautumisesta, urheilutermein. Toisin sanoen kyse on siitä, että talouden järjestelmämme ei halvaannu, vaikka ulkoinen sokki iskisi. Varautumalla yllättäviinkin tilanteisiin olemme paremmassa turvassa nyt. 

Arvoisa puhemies! Kertomus nostaa esiin myös huoltovarmuuden merkityksen rahahuollossa. Vaikka maksaminen on siirtynyt yhä enemmän digitaaliseksi, käteisellä on yhä keskeinen rooli varautumisessa. On hyvä, että Suomen Pankki ylläpitää käteisen jakeluverkkoa ja toimintavarmuutta tilanteissa, joissa häiriö digitaalisiin maksujärjestelmiin voisi lamauttaa koko maksuliikenteen. 

Arvoisa puhemies! Kuten nostamistani näkökulmista huomataan, toimiva rahajärjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Siihen liittyen varautuminen on osa kriisinsietokykyä ja osa meidän arkemme turvallisuutta. Tästä näkökulmasta pankkivaltuuston kertomus on tärkeä muistutus siitä, kuinka laajasti turvallisuus kietoutuu yhteiskunnan perustoimintoihin. Edes raha- ja pankkipolitiikka eivät jää sen ulkopuolelle. Kiitän pankkivaltuustoa kattavasta työstä ja Suomen Pankkia siitä vastuullisuudesta, jolla se kantaa oman osansa yhteisestä varautumisesta. Meidän tehtävämme päättäjinä on varmistaa, että lainsäädäntö ja resursointi tukevat tätä tärkeää tehtävää myös tulevina vuosina. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kiitos edustaja, puheenjohtaja Lindtmanille hyvästä kertomusvuoden esittelystä siitä, mitä tuona kertomusvuonna Suomen Pankissa ja meidän talouspolitiikan parissa tehtiin. — Kertomus siis käsittelee mennyttä vuotta 24, ja niin kuin puheenjohtaja, edustaja Lindtman totesi, kertomusvuonna rahapolitiikkaa kevennettiin, ja hän myös käänsi osittain katsetta tähän hetkeen, mitä on tällä hetkellä tapahtumassa meidän talouspolitiikassamme.  

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Kurvinen, kaipasi tällaista yhteistä parlamentaarista työtä. Tämä työhän on käynnistynyt tällä viikolla puheenjohtaja Jani Mäkelän johdolla. Kaikki eduskuntapuolueet on kutsuttu valtiovarainministeri Purran toimesta tällaiseen parlamentaariseen työhön, mitä keskusta täällä tänään esitti. Eli työ on, edustaja Kurvinen, jo käynnissä. Tähän voivat kaikki puolueet halutessaan sitoutua, ja kyse on niin sanotusta velkajarrutyöstä, työryhmästä, jossa haettaisiin yhteisiä reunaehtoja taloudelle. Mutta niin kuin edustaja Kurvinen tuossa totesi, toki se jättäisi sitten eri puolueille ja hallituksille tietysti oikeuden, niin kuin pitääkin jättää, käydä arviota siitä, minkälaisilla ratkaisuilla niiden reunaehtojen sisällä pysyttäisiin.  

Suomen Pankkihan on tänään julkaissut tuoreen katsauksensa ja toteaa talouskasvun kiihtyvän kahden tulevan vuoden aikana, eli tästä kertomusvuodesta ollaan nyt menossa kohti vähän parempaa. Suomen Pankki ennustaa, että maamme talous kasvaa tänä vuonna vain vähän, 0,3 prosenttia, mutta talouskasvu saa kuitenkin lisävauhtia kahden seuraavan vuoden aikana ja kiihtyy ensi vuonna 1,3 prosenttiin, ja sitten vuonna 27 Suomen Pankin arvion mukaan noin 1,7 prosenttiin. VM:n arvion saamme jonkin ajan kuluttua, ja näitä on tietysti hyvä sitten verrata rinnan. Inflaatio pysyy myös Suomen Pankin arvion mukaan maltillisena, ja tänään Suomen Pankin julkaiseman väliennusteen mukaan Suomen talous on lähtenyt käyntiin. Talouskasvu on siis liikkeellä, ja suureksi osaksi kasvanut työttömyyskin alkaa vähitellen pienentyä ensi vuodesta alkaen.  

Suomen Pankin mukaan yrityssektorin näkymät ovat myös kohentuneet, mutta heikko kotitalouksien luottamus jarruttaa edelleen talouden kasvua. Kotitalouksien heikon kulutuskysynnän arvioidaan kuitenkin piristyvän palkkojen nousun ja maltillisen inflaation myötä. Palkansaajan ostovoima kasvaa noin seitsemän prosenttia vertailuvuosina 24—26, ja kun katsomme sitä näihin menneisiin vuosiin 21—23, niin ostovoimahan romahti suunnilleen saman verran. Ostovoimaan viime vaalikaudella syntynyt kuoppa näyttäisi siis täyttyvän lopulta tai vihdoinkin. Tätä positiivista käännettä on auttanut ja auttaa edelleen aiempien veronkiristysten kääntäminen nyt veronkevennyksiksi. Suomen Pankkikin näki niin, että kauppa- ja geopolitiikassa on kuitenkin edelleen riskejä, jotka voivat vaimentaa myös maamme talouden kasvua, ja tämä tilanne ja suhdanne on edelleen erittäin herkkä. Myös yksityisen kulutuksen ja rakennusalan elpyminen voivat viivästyä. Toisaalta puolustusmenojen kasvu ja odotettua nopeampi ulkoisen kysynnän kasvu tai epävarmuuden hälveneminen voivat ennusteen mukaan myös nopeuttaa talouskasvua tästä nyt ennakoidusta.  

No, nyt on käyty, arvoisa puhemies, paljon keskustelua myös velanotosta. Itse pidän tätä keskustelua paljon oleellisempana sitä, minkä verran hallitukset pystyvät tekemään toimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta, ja nämä toimet tulevat sitten tulevaisuudessa varmasti näkymään myös julkisen talouden vahvistajina.  

Arvoisa puhemies! Tämä kertomusvuosi on mennyttä. Nyt elämme tätä vuotta, ja näyttää siltä, että Suomen talous on lähtenyt kasvuun, halusi oppositio sitä tai ei.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen korosti tässä kovasti näitä palkankorotuksia, jotka tässä nytten työmarkkinoilla on tehty. Täytyy muistaa, että osapuolet ovat näistä neuvotelleet. Vaikka näitä neuvotteluehtoja ja neuvottelusysteemiä on tässä talossa horjutettu, niin silti ne palkansaajajärjestöt pystyivät tekemään asianmukaiset neuvottelut, mutta tästä tuli erittäin tiukka neuvottelukierros. Tämä lainsäädännöllinen vientimalli määritteli katon, mutta myös palkansaajaliike sai määriteltyä sen perälaudan. Nyt meillä on hyvin tiukka työmarkkinaratkaisu, tiukempi kuin tupoaikana — ja tämäkö oli se tavoite, että tehdään sellaisia työmarkkinaratkaisuja, jotka ovat kaikille ihan pilkulleen samoja? Tässä aina unohtuu se tilanne, että nyt me ollaan jäykistetty nämä työmarkkinat näillä tehdyillä lainsäädäntömuutoksilla. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen ihan oikein kiinnitti huomiota kansalaisten luottamukseen ja ostovoimaan. Täytyy ottaa huomioon, että nyt tämän hallituksen toimesta valitettavasti on käynyt niin, että tavallisen suomalaisen verotus on korkeimmillaan, kireimmillään kymmeneen vuoteen. Oli tietenkin hyvä, että nyt löytyi hieman veronkevennysvaraa, mutta olen varsin huolissani tästä hallituksen veronkevennysvaran kohdentumisesta. Nimittäin nythän kävi niin, että kun toisaalla kiristetään veroja muun muassa järjestäytyneeltä palkansaajalta — työhuonevähennys poistetaan, huonosta työllisyyden hoidosta johtuen työttömyysvakuutusmaksut nousevat — niin kyllä sille tavalliselle suomalaiselle jää vain murusia. Voipi olla, että joku 2 000 ansaitseva kaupan myyjä jää jopa pakkaselle ja jopa 6 000 tienaava insinööri ei hyödy hallituksen veronkevennyksistä yhtikäs mitään, mutta kyllähän me sellaisenkin tutkimuksen näimme, että miljonääri, yllättäen, hyötyy yli 100 000 tämän hallituksen veronkevennyksestä, ja silloin, arvoisa puhemies, emme me puhu ihan tavallisen suomalaisen parantuneesta ostovoimasta. SDP on kyllä esittänyt, että tämä veronkevennysvara käytettäisiin nimenomaan pieni- ja keskituloisten, tavallisten suomalaisten hyväksi, [Puhemies koputtaa] ja tätä minä, puhemies, toivoisin. 

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitus keventää työn verotusta ja tekee sen painottaen pieni- ja keskituloisia, luonnollisesti. [Pia Viitanen: Paljonko jää käteen?]  

Kun te, edustaja Viitanen, puhuitte ostovoimasta, tilastot ovat armottomia. Mitä tapahtui vihervasemmistohallituksen, Sanna Marinin hallituksen kaudella? Marinin hallituksen kaudella vuosina 21—23 ostovoima, edustaja Viitanen, romahti suunnilleen saman verran eli noin seitsemän prosenttia, kuin mitä se nyt pääministeri Orpon hallituskaudella vuosina 24—26 tulee kasvamaan. Eli palkansaajien ostovoima kasvaa nyt enempi tai saman verran kuin se teidän valtakaudella romahti, edustaja Viitanen.  

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän oleellisinta on se, mitä sinne palkansaajan käteen jää. Voidaan esittää kyllä näitä summia, ja varmasti näin onkin, että summien lukumäärällä palkansaajien verotus kevenee, mutta oleellisinta on se, mitä sille palkansaajalle käteen jää. Sitä tosiasiaa ei muuta mikään, että näillä teidän veronkevennyksillä tavalliselle palkansaajalle ei jää käteen yhtään enempää. [Timo Heinonen: Ostovoimaa!]  

Arvoisa puhemies! Se on tietenkin myönteistä tänä päivänä, että ammattiyhdistysliike on neuvotellut hyviä palkankorotuksia eri aloille. Se on ihan kunnianarvoisaa työtä, ja sitä kautta varmasti se ostovoimakin paranee, mutta ei tällä hallituksen veropolitiikalla sitä tavallisen suomalaisen ostovoimaa paranneta, kuten kuulemme ja kuten olemme nähneet tilastoista. Tässä valitettavastikin käy niin, että monessa tapauksessa esimerkiksi 4 000 euroa tienaavalle opettajalle, joka kenties on nauttinut työhuonevähennyksestä ja kuuluu palkansaajaliikkeeseen, voi jäädä muutamia kymppejä käteen samaan aikaan, kun miljonääri saa yli 100 000 euron veronkevennyksen. Ministerien aition tuloluokalla tulee viiden tonnin veronkevennyksiä suurin piirtein. 

Onko tämä, edustaja Heinonen, teidän mielestänne nyt sitä ostovoiman parannusta, mitä nimenomaan tarvittaisiin, jotta se kotimainen kysyntä ja kotimainen luottamus ihan tavallisten suomalaisten keskuudessa nousisivat ja myös tämä talouden kasvu lähtisi sitä kautta liikkeelle?