1 §
Lain tarkoitus
Tämä laki koskee rahoitusmarkkinoilla ja yritysrahoituksessa
käytettäviä vakuusoikeuksia silloin,
kun velan vakuudeksi on annettu arvopapereita tai tilirahaa.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan, kun vakuuden antajana
on 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu laitos.
Tätä lakia sovelletaan myös muun
oikeushenkilön kuin laitoksen antamaan vakuuteen, jos vakuuden
saajana on laitos. Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta,
jos vakuutena tällöin käytetään sellaista
osaketta taikka osakkeen antamista tai luovuttamista edellyttävää arvopaperia,
joka ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena.
Tätä lakia ei sovelleta luonnollisen henkilön antamaan
vakuuteen, vaikka se annetaan elinkeinotoiminnan yhteydessä.
3 §
Määritelmiä
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain (495/1989)
1 luvun 2 §:n mukaan kyseisen lain soveltamisalan piiriin
kuuluvia arvopapereita ja johdannaissopimuksia sekä muita
niihin rinnastettavia arvopapereita ja johdannaissopimuksia, joilla
tavallisesti käydään kauppaa rahoitusmarkkinoilla;
2) tilirahalla talletusta taikka muuta Suomen rahan
tai ulkomaan valuutan määräistä rahasaatavaa,
joka on merkitty yksilöidylle tilille;
3) vastaavalla omaisuudella vakuudeksi luovutettua
määrää saman liikkeeseenlaskijan
ehdoiltaan ja kuvaukseltaan samanlaisia arvopapereita tai saman
valuutan määräistä tilirahaa
taikka niiden sijaan annettavia muita arvopapereita tai tilirahaa,
joista on sovittu osapuolten kesken;
4) maksukyvyttömyysmenettelyn
alkamisella konkurssin
tai yrityksen saneerausmenettelyn aloittamista, päätöstä talletuspankin
toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä sekä muuta
päätöstä ryhtyä näihin
verrattavaan täytäntöönpanoon,
joka edellyttää viranomaisen osallistumista ja
joka rajoittaa velallisen määräysvaltaa;
ja
5) nettoutuksella menettelyä, jossa
vakuuden antajan ja vakuuden saajan vastakkaiset velvoitteet erääntyvät
ja kyseiset velvoitteet tai niiden arvot yhdistetään
osapuolten sopimalla tavalla yhdeksi velvoitteeksi.
Tässä laissa tarkoitetaan laitoksella:
1) julkisoikeudellista yhteisöä,
itsenäistä julkisoikeudellista laitosta ja valtion
liikelaitosta;
2) Suomen Pankkia, Euroopan keskuspankkia, Kansainvälistä järjestelypankkia,
Kansainvälistä Valuuttarahastoa ja Euroopan investointipankkia
sekä Pohjoismaiden Investointipankkia ja muuta monenkeskistä kehityspankkia;
3) luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993)
2 §:ssä tarkoitettua luottolaitosta ja 3 §:ssä tarkoitettua
rahoituslaitosta, sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
(579/1996) 4 §:ssä tarkoitettua sijoituspalveluyritystä,
sijoitusrahastolain (48/1999) 2 §:n 3 kohdassa
tarkoitettua rahastoyhtiötä ja 5 kohdassa
tarkoitettua säilytysyhteisöä, vakuutusyhtiölain
(1062/1979) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua
vakuutusyhtiötä, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun
lain (354/1997) 1 §:ssä tarkoitettua
työeläkevakuutusyhtiötä ja vakuutusyhdistyslain
(1250/1987) 1 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua
vakuutusyhdistystä;
4) arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n 2 momentin
2 kohdassa tarkoitettua selvitysyhteisöä ja
selvitysosapuolta sekä kaupankäynnistä vakioiduilla
optioilla ja termiineillä annetun lain (772/1988)
1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua optioyhteisöä ja
4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua välittäjää ja
markkinatakaajaa sekä 2 luvun 10 §:n 2 momentissa
tarkoitettua muuta optioyhteisössä toimivaa;
sekä
5) muuta kotimaista ja ulkomaista oikeushenkilöä,
joka harjoittaa vastaavaa toimintaa kuin edellä mainitut,
tai sellaista tahoa, joka on rahoitusvakuusjärjestelyistä annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/47/EY
1 artiklan 2 kohdan a—d alakohdassa määritelty laitos.
4 §
Omistusoikeuden siirtoon perustuva vakuus
Osapuolet voivat sopia arvopapereiden tai tilirahan kaupasta
takaisinostoehdoin taikka muusta sellaisesta järjestelystä,
jossa vakuuden antaja luovuttaa arvopapereita tai tilirahaa velan vakuudeksi
niin, että vakuuden saaja saa niihin omistusoikeuden. Vakuuden
saajan on palautettava vastaava omaisuus vakuuden antajalle sovittujen
ehtojen mukaisesti viimeistään eräpäivänä,
jollei ole sovittu, että palauttamatta jäävien
arvopapereiden tai tilirahan arvo kuitataan velkaa vastaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu luovutus on sitova,
kun arvopaperit on luovutettu vakuuden saajan hallintaan tai kun
arvopapereiden tai tilirahan siirto on muutoin toteutettu niin kuin omistusoikeuden
luovutuksesta säädetään.
5 §
Panttioikeus, johon liittyy pantinsaajan määräysoikeus
Osapuolet voivat panttauksessa sopia ehdosta, jonka mukaan pantinsaajalla
on ennen velan erääntymistä oikeus myydä pantiksi
annetut arvopaperit tai tiliraha taikka muutoin oikeudellisesti
määrätä niistä.
Jos pantinsaaja tekee 1 momentissa tarkoitetun määräämistoimen,
pantinsaajan on palautettava vastaava omaisuus pantinantajalle viimeistään
eräpäivänä, jollei ole sovittu,
että palauttamatta jäävien arvopapereiden
tai tilirahan arvo kuitataan velkaa vastaan. Pantinsaajalla on vakuudeksi
palautettuun omaisuuteen sama oikeus kuin alun perin pantiksi annettuihin
arvopapereihin tai tilirahaan.
6 §
Panttioikeuden toteuttaminen
Pantinsaajalla on oikeus maksun saamista varten myydä pantiksi
annetut arvopaperit taikka nostaa tai kuitata pantiksi annettu tiliraha, kun
velka on erääntynyt. Jollei osapuolten kesken
ole muuta sovittu, pantinsaajalla on oikeus myydä arvopaperit
viipymättä ja ilman pantinantajalle
tai muulle oikeudenhaltijalle ennakolta tehtävää ilmoitusta.
Osapuolet voivat panttauksessa sopia ehdosta, jonka mukaan myymisen
sijasta pantinsaaja saa omistusoikeuden pantiksi annettuihin arvopapereihin
ja niiden arvo kuitataan erääntynyttä velkaa
vastaan.
Maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen pantinantajaa
vastaan ei estä pantinsaajaa käyttämästä 1
ja 2 momentissa tarkoitettuja oikeuksia.
7 §
Nettoutus
Osapuolet voivat sopia, että velan eräännyttyä kaikki
osapuolten vastakkaiset velvoitteet välittömästi
nettoutetaan tai että ne voidaan nettouttaa. Nettoutukseen
voidaan ottaa vain tässä laissa tarkoitettuja
vakuusvelkoja ja vastaavan omaisuuden palautusvelvoitteita.
Ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista syntyneet
velvoitteet saadaan nettouttaa maksukyvyttömyysmenettelyn
estämättä.
Nettoutus ei peräydy takaisinsaannista konkurssipesään
annetun lain (758/1991) 10 §:n perusteella, vaikka
suoritus on tapahtunut epätavallisin maksuvälinein,
ennenaikaisesti tai määrällä,
jota on pidettävä pesän varoihin nähden huomattavana.
Nettoutuksesta voidaan kuitenkin peräyttää sellainen
velalliselta oleva saatava, jonka velkoja on luovutuksen perusteella saanut
kolmannelta myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen edellä mainitun
lain 2 §:ssä tarkoitettua määräpäivää,
sekä sellainen velkojalla oleva velvoite, johon velkoja
on tänä aikana sitoutunut niin, että menettely
rinnastuu velan maksuun, jollei luovutusta tai velkaantumista ole
olosuhteet huomioon ottaen pidettävä tavanomaisena.
Saatavaa tai velvoitetta, joka voitaisiin 3 momentin
mukaan peräyttää takaisinsaannilla, ei
saa ottaa nettoutukseen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen
jälkeen.
8 §
Myyntitulos ja arvostaminen
Pantinsaajan on maksun saamista varten myytävä pantatut
arvopaperit käypään hintaan. Kuittauksessa
ja nettoutuksessa osapuolten velvoitteet sekä palauttamatta
jäävät arvopaperit ja tiliraha on arvostettava
niin ikään käypään
arvoon. Sama koskee korvaavan vakuuden arvostamista.
Osapuolten sopimaa myyntitapaa tai arvostamisperusteita on noudatettava,
jollei osoiteta, että menettely loukkaa toisen osapuolen
etuja.
9 §
Velkojan vaihdos
Jos velvoitteet voidaan osapuolten tekemän sopimuksen
mukaan nettouttaa tai kuitata keskenään, tätä koskeva
vaatimus voidaan esittää myös uudelle
velkojalle, jolle toinen osapuoli on luovutuksen perusteella siirtänyt
saatavansa. Jollei velkakirjalain (622/1947) 18 §:stä muuta johdu,
voidaan luovutettua juoksevaa velkakirjaa vastaan nettouttaa tai
kuitata vain kyseisen velan vakuuteen perustuva vastaavan omaisuuden
palautusvelvoite.
10 §
Ulosmittaus
Jos ulosmitattu saatava on kuitattu tai nettoutettu ennen maksukiellon
tiedoksiantamista, ulosmittaus kohdistuu kuittauksessa tai nettoutuksessa
jäljelle jääneeseen saatavaan. Ulosmitattua
saatavaa ei saa kuitata tai nettouttaa vastasaatavaan, joka on syntynyt
maksukiellon tiedoksiantamisen jälkeen.
11 §
Lisävakuutta ja korvaavaa vakuutta koskevat takaisinsaannin
rajoitukset
Vakuus ei peräydy takaisinsaannista konkurssipesään
annetun lain 14 §:n perusteella, jos vakuuden antaminen
on perustunut osapuolten sopimukseen, jonka mukaan:
1) vakuuden antajalla on velvollisuus antaa vakuus
tai lisävakuus velan tai aikaisemmin annetun vakuuden arvossa
tapahtuneen muutoksen vuoksi, ja vakuuden antamista on olosuhteet huomioon
ottaen pidettävä tavanomaisena;
2) vakuuden antajalla on oikeus korvata aikaisemmin
annettu vakuus toisella, enintään samanarvoisella
vakuudella.
12 §
Vilpittömän mielen suoja
Vakuusoikeus on sitova, vaikka vakuuden antajalla ei maksukyvyttömyysmenettelyn
alkamisen vuoksi ollut oikeutta antaa vakuutta, jos vakuuden saaja
ei vakuuden antamishetkellä tiennyt eikä hänen
pitänyt tietää määräysvallan menettämisestä.
Jos vakuus on annettu ennen maksukyvyttömyysmenettelyn
alkamista ja velka syntyy menettelyn alkamisen jälkeen,
vakuusoikeus on sitova, jos vakuuden saaja ei ennen velan syntymistä tiennyt
eikä hänen pitänyt tietää määräysvallan
menettämisestä.
13 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200 .
Tätä lakia ei sovelleta, jos velka on erääntynyt
tai maksukyvyttömyysmenettely on alkanut ennen lain voimaantuloa.