28 §
Työnhaun voimassaolon päättyminen
Työnhaun voimassaolo päättyy, jos työnhakija:
1) ilmoittaa työvoimaviranomaiselle, ettei hän enää halua pitää työnhakuaan voimassa tai ei uusi työnhakunsa voimassaoloa;
2) ei esitä työvoimaviranomaisen asettamassa määräajassa työllistymisen ja julkisten työvoimapalveluiden tarjoamisen kannalta tarpeellisia selvityksiä työkokemuksestaan, koulutuksestaan ja muusta osaamisestaan sekä työkyvystään;
3) jättää asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla;
4) ei saavu alkuhaastatteluun, työnhakukeskusteluun tai täydentävään työnhakukeskusteluun hänen itsensä siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa varaamana aikana.
Ulkomaan kansalaisen ja kansalaisuutta vailla olevan työnhakijan työnhaun voimassaolo päättyy myös, jos hän ei enää täytä 27 §:n 3 momentissa säädettyjä työnhakijaksi rekisteröimisen edellytyksiä.
29 §
Työnhaun käynnistäminen uudelleen
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Työvoimaviranomainen voi rajoittaa henkilön oikeutta käynnistää työnhaku sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa, jos työnhaun voimassaolo on päättynyt 28 §:n 1 momentin 2—4 kohdan perusteella.
30 §
Työnhakijan informointi
Työvoimaviranomaisen on informoitava tarkoituksenmukaisella tavalla työnhakijaa työnhakijaksi rekisteröimisen yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen sekä työnhaun kuluessa työnhaun voimassaolon edellytyksistä, työllistymissuunnitelmaan sisällytettävästä työnhakuvelvollisuudesta, velvollisuudesta hakea työvoimaviranomaisen osoittamia työmahdollisuuksia, tarjolla olevista julkisista työvoimapalveluista, muutosturvasta ja muista työnhakuun liittyvistä seikoista.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
31 §
Alkuhaastattelun järjestäminen
Työvoimaviranomaisen on järjestettävä työnhakijalle alkuhaastattelu ilman aiheetonta viivästystä, kuitenkin kymmenen arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.
Uusi alkuhaastattelu järjestetään vain, jos työnhaun päättymisestä on kulunut vähintään kuusi kuukautta ja henkilö rekisteröidään uudelleen työnhakijaksi.
Alkuhaastattelu on järjestettävä työvoimaviranomaisen toimipisteessä tai muussa asiointipisteessä, jollei muu järjestämistapa ole painavasta syystä sitä tarkoituksenmukaisempi.
32 §
Alkuhaastattelun sisältö
Alkuhaastattelussa työvoimaviranomaisen on arvioitava työnhakijan palvelutarve. Arvion perusteella työvoimaviranomaisen ja työnhakijan on laadittava työnhakijalle työllistymissuunnitelma, ellei tällä ole voimassa olevaa työllistymissuunnitelmaa korvaavaa suunnitelmaa.
Alkuhaastattelussa työvoimaviranomaisen on ohjattava työnhakijaa hakemaan hänelle sopivia työmahdollisuuksia ja hakeutumaan hänelle tarpeellisiin palveluihin. Työvoimaviranomaisen on myös kerrottava työnhakijalle hänelle tarjottavista palveluista ja sovittava asiointitavasta sekä muusta yhteydenpidosta työvoimaviranomaisen ja työnhakijan välillä.
Työvoimaviranomaisen on tarvittaessa ohjattava työnhakija laatimaan ja julkaisemaan työnhakuprofiili palvelualustalla.
33 §
Työnhakijan palvelutarpeen arvioiminen
Työvoimaviranomaisen on työnhakijan palvelutarpeen arvioimiseksi arvioitava ainakin tämän:
1) osaaminen ja ammattitaito;
2) työnhakutaidot ja edellytykset omatoimiseen työnhakuun;
3) työllistymismahdollisuudet avoimilla työmarkkinoilla;
4) työttömyyden pitkittymisen todennäköisyys;
5) työttömäksi jäämisen todennäköisyys.
Palvelutarpeen arvioinnissa on otettava huomioon työnhakijan omat tavoitteet hänen osaamisensa ja ammattitaitonsa kehittämiseksi, hänen työnhaun ja työllistymisen edellytyksiinsä vaikuttava työ- ja toimintakyky sekä muut työllistymiseen vaikuttavat seikat.
Palvelutarpeen selvittämiseksi työnhakija voidaan ohjata työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin sekä muihin asiantuntija-arviointeihin. Työnhakijan osaamisen kehittämistä voidaan arvioida yhteistyössä koulutuspalveluiden tuottajien kanssa ja työnhakijan työ- ja toimintakykyä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa.
34 §
Työnhakukeskustelujen järjestäminen
Työvoimaviranomaisen on järjestettävä työttömälle työnhakijalle, työttömyysuhan alaiselle työnhakijalle ja työnhakijalle, jonka työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, työnhakukeskustelu kolmen kuukauden kuluttua alkuhaastattelusta ja sen jälkeen aina, kun edellisestä työnhakukeskustelusta on kulunut kolme kuukautta.
Jos työnhakija on työvoimakoulutuksessa, työkokeilussa, palkkatuetussa työssä tai kuntoutuksessa taikka opiskelee työttömyysetuudella tuettuna, työvoimaviranomaisen on järjestettävä työnhakukeskustelu vain kuukautta ennen palvelun arvioitua päättymistä.
Työvoimaviranomaisen on järjestettävä työnhakukeskustelu työnantajan kanssa yhteishankintana hankittuun tai vastaavalla tavalla järjestettyyn työvoimakoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle vain, jos siihen on työnhakijan työllistymiseen tai palvelutarpeeseen liittyvä painava syy.
Keskustelut on järjestettävä työnhakijan palvelutarve ja olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
35 §
Täydentävien työnhakukeskustelujen järjestäminen
Työvoimaviranomaisen on järjestettävä alkuhaastattelun ja työnhakukeskustelujen lisäksi työnhakijalle täydentäviä työnhakukeskusteluja siten, että työnhakija saa tarvitsemansa tuen työnhakuun ja työllistymisen edellytysten parantamiseen. Työvoimaviranomaisen on tarvittaessa järjestettävä täydentävä työnhakukeskustelu myös työllistymissuunnitelman tarkistamista tai laatimista taikka työnhakuvelvollisuuden asettamista varten siten, että työnhakijalla on voimassa oleva ja ajantasainen työllistymissuunnitelma.
Työvoimaviranomaisen on järjestettävä alkuhaastattelun ja ensimmäisen työnhakukeskustelun välisenä aikana viisi täydentävää työnhakukeskustelua, ellei työnhakijan palvelutarpeesta johdu muuta.
Työvoimaviranomaisen on järjestettävä täydentävä työnhakukeskustelu myös työnhakijan pyynnöstä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
36 §
Työnhakukeskustelujen ja täydentävien työnhakukeskustelujen sisältö
Työnhakukeskusteluissa ja täydentävissä työnhakukeskusteluissa työvoimaviranomaisen on tarkistettava työnhakijan palvelutarvetta koskevaa arviota, työllistymissuunnitelmaa tai sen korvaavaa suunnitelmaa ja työnhakuvelvoitetta siten, että ne ovat ajantasaiset. Tarvittaessa keskustelussa on laadittava työllistymissuunnitelma tai sen korvaava suunnitelma.
Työvoimaviranomaisen on myös ohjattava työnhakijaa hakemaan hänelle sopivia työmahdollisuuksia ja tuettava työnhakijan työnhakua. Lisäksi työvoimaviranomaisen on ohjattava työnhakija hänelle tarpeellisiin palveluihin.
37 §
Työllistymissuunnitelman sisältö ja seuranta
Työvoimaviranomaisen on sisällytettävä työnhakijan työllistymissuunnitelmaan:
1) työnhakuvelvollisuus ja mahdollinen peruste sen alentamiselle tai asettamatta jättämiselle;
2) muut hänen työnhakuunsa tai yritystoiminnan kehittämiseensä liittyvät toimet, joiden tavoitteena on hänen nopea työllistymisensä avoimille työmarkkinoille;
3) määräaika, jonka kuluessa hänen on ilmoitettava suunnitelman toteuttamisesta.
Lisäksi työvoimaviranomaisen on tarvittaessa sisällytettävä työllistymissuunnitelmaan:
1) täydentävien työnhakukeskustelujen määrä ja ajankohdat;
2) työnhakijan palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluja;
3) muita työnhakijan osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja työ- ja toimintakykyä lisääviä palveluja;
4) työnhakuun tai yritystoiminnan kehittämiseen ja työllistymiseen vaikuttavan työ- ja toimintakyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyvät toimet;
5) edellytettävät selvitykset suunnitelman toteuttamisesta;
6) työnhakijan työnhakuprofiilin laatimis- ja julkaisemisvelvollisuutta koskeva poikkeus.
Työvoimaviranomainen ja työnhakija hyväksyvät työllistymissuunnitelman. Työvoimaviranomaisen on seurattava työllistymissuunnitelman toteutumista.
Työllistymissuunnitelman rakenteesta ja hyväksymisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
38 §
Työnhakijan velvollisuudet
Työttömyysetuutta hakevan työnhakijan on haettava aktiivisesti itse valitsemiaan työmahdollisuuksia ja koulutusta sekä työvoimaviranomaisen hänelle haettaviksi osoittamia työpaikkoja.
Lisäksi hänen on osallistuttava työnhakijan palveluprosessiin kuuluviin toimiin ja palveluihin, jotka tukevat hänen työnhakuaan ja edistävät hänen työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään.
Työttömyysetuutta hakevan työnhakijan on ilmoitettava työllistymissuunnitelman toteutumisesta työvoimaviranomaiselle sen määräämällä tavalla. Työnhakijan on säilytettävä työnhakuvelvollisuutensa täyttämiseen liittyvät selvitykset ja esitettävä ne työvoimaviranomaiselle sen pyynnöstä.
Työnhakijan on ilmoitettava työvoimaviranomaiselle yhteystietojensa muutoksesta.
42 §
Työpaikkojen osoittaminen työnhakijan haettavaksi
Työnvälityksellä on edistettävä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista siten, että avoimet työpaikat täyttyvät ja työtä hakevat saavat työtä nopeasti. Työnvälitys perustuu työnantajan ja työntekijän sopimusvapauteen sekä vapaaseen valintaan.
Työvoimaviranomaisen on osoitettava työnhakija hakemaan hänelle sopivia työpaikkoja. Työpaikan sopivuuden arvioimisessa on otettava huomioon työnhakijan työkokemus, koulutus ja muu osaaminen sekä työkyky.
Työvoimaviranomaisen on seurattava työnhaun edistymistä.
43 §
Työnvälityspalvelut
Työnantaja voi julkaista tiedon avoimesta työpaikasta 14 luvussa tarkoitetulla palvelualustalla. Tiedon avoimesta työpaikasta voi palvelualustalla julkaista myös työvoimaviranomainen, jollei 49 §:stä muuta johdu.
Työvoimaviranomaisen on välitettävä tietoja avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista. Lisäksi työvoimaviranomaisen on esiteltävä työnantajalle tämän kanssa sovitulla tavalla työnhakijoita, jotka ovat sopivia avoimeen työpaikkaan.
Työnhakijalle tarjotaan mahdollisuus laatia ja julkaista työnhakuprofiili 1 momentissa tarkoitetulla palvelualustalla.
44 §
Kansainvälinen työnvälitys
Työnvälitystä on tehtävä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Työvoimaviranomaiset ovat työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures) liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU 2016/589 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja Eures-jäseniä.
Työvoimaviranomaisen tehtävistä työnvälityksessä Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sekä kansainvälisestä harjoittelusta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
45 §
Työnhakuvelvollisuuden asettaminen
Työvoimaviranomaisen on sisällytettävä työttömän ja työttömyysuhan alaisen työnhakijan työllistymissuunnitelmaan kolme sellaista kuukauden kestävää tarkastelujaksoa, joista kunkin aikana työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta. Tarkastelujakso voidaan asettaa takautuvasti, jos se on työnhakijan edun mukaista.
Vaikka työnhakija ei olisi työtön tai työttömyysuhan alainen, työvoimaviranomaisen on asetettava hänelle työnhakuvelvollisuus, jos hän opiskelee työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisia opintoja 9 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28—32 §:ssä tarkoitetulla tavalla työttömyysetuudella tuettuna tai on palkkatuetussa työssä.
Lisäksi työnhakuvelvollisuus asetetaan vähintään kaksi viikkoa kestävässä osa-aikatyössä olevalle tai työaikaa lyhentämällä lomautetulle työnhakijalle, jonka säännöllinen työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Toteutuneen työajan vaikutuksesta työnhakuvelvollisuuteen säädetään työttömyysturvalain 2 a luvun 12 §:ssä.
46 §
Työnhakuvelvollisuuden alkaminen eräissä tapauksissa
Työnhakijan työnhakuvelvollisuus alkaa työsuhteen päättyessä, jos hän on yli kaksi viikkoa kestävässä muussa kuin palkkatuetussa työssä, jonka työaika on yli 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
Työnhakuvelvollisuus alkaa kuitenkin vasta siitä, kun työnhakijalle on järjestetty 34 §:n 2 momentissa tarkoitettu kuukautta ennen palvelun päättymistä järjestettävä työnhakukeskustelu, jos hän arviolta yli kuukauden ajan:
1) opiskelee työvoimakoulutuksessa;
2) osallistuu 6 luvussa tarkoitettuun työkokeiluun;
3) on palkkatuetussa työssä, jonka työaika ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta; tai
4) on yhdenjaksoisessa kuntoutuksessa.
Lomautetun työnhakuvelvollisuus alkaa siitä, kun lomautuksen alkamisesta on kulunut kolme kuukautta.
47 §
Tarkastelujaksolla haettavien työmahdollisuuksien määrän pienentäminen
Työvoimaviranomaisen on pienennettävä työnhakijan velvollisuutta hakea neljää työmahdollisuutta, jos se arvioi, ettei työnhakijan työssäkäyntialueella ole haettavissa niin montaa sellaista työmahdollisuutta, johon työnhakija voisi työllistyä. Arviossa on otettava huomioon työnhakijan työkokemus, koulutus ja muu osaaminen, työkyky ja mahdollinen työttömyysturvalain 2 a luvun 8 §:ssä tarkoitettu ammattitaitosuoja.
Arviolta yli kuukauden ajan 9 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28—32 §:ssä tarkoitetulla tavalla omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella tuettuna opiskelevan koulutusta vailla olevan työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tulee sisällyttää opintojen ajalle kolmen kuukauden tarkastelujaksot, joista kunkin aikana työnhakijan tulee hakea kolmea työmahdollisuutta.
48 §
Työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättäminen
Työnhakuvelvollisuutta ei aseteta, jos:
1) työvoimaviranomainen arvioi, ettei työnhakijan työssäkäyntialueella ole haettavissa työmahdollisuuksia, joihin työnhakija voisi työllistyä huomioon ottaen hänen työkokemuksensa, koulutuksensa ja muun osaamisensa ja työkykynsä sekä hänellä mahdollisesti oleva työttömyysturvalain 2 a luvun 8 §:ssä tarkoitettu ammattitaitosuoja;
2) työnhakija ei luotettavana pidettävän lääketieteellisen selvityksen mukaan ole työkykyinen työttömyysturvalain 2 a luvun 8 §:ssä tarkoitetun ammattitaitosuojan aikana työkokemustaan ja koulutustaan vastaavaan työhön ja ammattitaitosuojan päätyttyä mihinkään työhön ja hän noudattaa työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa siltä osin, kuin suunnitelmassa on sovittu työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän etuuden hakemisesta ja hakeutumisesta työ- ja toimintakykyä parantavaan kuntoutukseen;
3) työnhakija on osa-aikaisessa työssä, eikä muun työn vastaanottaminen samanaikaisesti ole mahdollista hänen työkykynsä huomioon ottaen;
4) työnhakija opiskelee 9 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28—32 §:ssä tarkoitetulla tavalla omaehtoisia luku- ja kirjoitustaidon opintoja työttömyysetuudella tuettuna ja opinnot ovat työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisia;
5) työnhakija opiskelee työnantajan kanssa yhteishankintana hankitussa tai vastaavalla tavalla järjestetyssä työvoimakoulutuksessa;
6) työnhakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla suorittaessaan asevelvollisuutta, siviilipalvelusta tai vankeusrangaistusta, ollessaan sairaalahoidossa tai muussa siihen verrattavassa laitoshoidossa tai hänen ollessaan estynyt olemasta työmarkkinoilla muun näihin rinnastettavan syyn takia;
7) työnhakijan työttömyys päättyy kuukauden kuluessa muusta syystä kuin työvoimakoulutuksen tai 9 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28—31 §:ssä tarkoitetun työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun takia taikka hän kuukauden kuluessa aloittaa varusmies- tai siviilipalveluksen tai perhevapaan.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa edellytetään lisäksi, että työnhakijan tilanne kokonaisuutena arvioiden on sellainen, ettei työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.
Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa työnhakuvelvollisuus jätetään asettamatta sen tarkastelujakson osalta, jonka aikana työttömyys päättyy taikka varusmies- tai siviilipalvelus tai perhevapaa alkaa.
Jos työvoimaviranomainen ohjaa työttömän työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain (381/2023) 3 §:n 1 momentin nojalla monialaiseen palvelutarpeen arviointiin, työvoimaviranomainen ei sisällytä työnhakuvelvollisuutta työllistymissuunnitelmaan, vaan monialaiseen työllistymissuunnitelmaan siten kuin mainitussa laissa säädetään.
48 a §
Työnhakuvelvollisuutta täyttävä toiminta
Työnhakuvelvollisuutta voi täyttää:
1) hakemalla sellaista vähintään kaksi viikkoa kestävää työsuhteessa tehtävää työtä, johon työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä;
2) hakemalla kestoltaan alle kaksi viikkoa kestävää työsuhteessa tehtävää työtä, jos asiasta on sovittu työllistymissuunnitelmassa;
3) hakemalla lisätyötä omalta työnantajalta;
4) etsimällä työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä tehtäviä sellaisia työmahdollisuuksia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä;
5) muilla 1—4 kohdassa tarkoitettuja toimia vastaavilla toimilla, joiden tavoitteena on työllistyminen.
Työnhakuvelvollisuutta voi kuitenkin täyttää 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vain kerran tarkastelujakson aikana.
75 §
Sopiminen opiskelusta työllistymissuunnitelmassa
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Tuettavasta opiskelusta voidaan sopia työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa opintojen alkamisen jälkeenkin, jos siihen on painava syy, työnhakija on aloittanut opinnot työsuhteen tai työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun taloudellisen etuuden jaksotuksen tai työkokeilun aikana tai opintoja on harjoitettu työvoimakoulutuksena.
114 §
Käsiteltävät tiedot
Henkilöasiakkaasta voidaan käsitellä seuraavia tietoja:
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
10) tiedot julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvista etuuksista;
11) tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot palkoista ja tuloista ja 7 §:n 4 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot tuloerien ansainta-ajankohdista ja ammattinimikkeistä palvelutarpeen arvioimiseksi.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
127 §
Tarkoitus
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Palvelualustalla laaditaan ja julkaistaan työnhakuprofiili myös työnhakijasta.
128 §
Työnhakuprofiilin laatiminen ja julkaiseminen
Työnhakuprofiilin laatiminen ja julkaiseminen edellyttävät henkilöasiakkaalta palvelualustalle kirjautumista. Kirjautuminen edellyttää käyttäjän tunnistamista ja alustan käyttöehtojen hyväksymistä. Palvelun käyttäjän tunnistamisesta säädetään digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain (306/2019) 6 §:ssä.
Henkilöasiakas voi määritellä, miltä osin ja kuinka pitkään työnhakuprofiili on julkaistuna. Työnhakuprofiilin julkaistuna olemiselle on kuitenkin aina määriteltävä päättymispäivä.
Henkilöasiakas voi milloin tahansa poistaa työnhakuprofiilinsa sekä perua työnhakuprofiilinsa julkaisun, jollei hän ole rekisteröitynyt työnhakijaksi.
Palvelualustan ylläpitäjän on informoitava henkilöasiakasta ennen työnhakuprofiilin julkaisemista työnhakuprofiilin sisältämien tietojen rajoituksista sekä julkaisemisen vaikutuksista henkilötietojen suojaan.
128 a §
Henkilöasiakkaan työnhakuprofiilin sisältämät tiedot
Työnhakuprofiili voi sisältää työnhaun ja työllistymisen kannalta olennaisia tietoja henkilöasiakkaan työkokemuksesta, koulutuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista. Työnhakuprofiili voi lisäksi sisältää henkilöasiakkaan vapaamuotoisen esittelyn ja linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin.
Henkilöasiakas ei saa sisällyttää työnhakuprofiilinsa tietoja, jotka on laissa säädetty salassa pidettäviksi.
Henkilöasiakas voi palvelualustalla milloin tahansa muokata tai poistaa työnhakuprofiilinsa sisältämiä tietoja.
129 §
Työnhakijan laatima ja julkaisema työnhakuprofiili
Työnhakijan on laadittava ja julkaistava työnhakuprofiili palvelualustalla 15 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta tai 129 b §:n 1 momentissa säädetyn sen laatimista ja julkaisemista koskevan poikkeuksen päättymisestä. Julkaisemisen jälkeen työnhakijan on pidettävä työnhakuprofiilinsa julkaistuna työnhakunsa voimassaolon ajan.
Työnhakijan työnhakuprofiilin tulee sisältää työnhaun ja työllistymisen kannalta olennaiset tiedot työnhakijan työkokemuksesta, koulutuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista. Työnhakuprofiili voi lisäksi sisältää työnhakijan vapaamuotoisen esittelyn ja linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin. Työnhakuprofiiliin ei kuitenkaan saa sisällyttää tietoja, jotka on laissa säädetty salassa pidettäviksi.
Työnhakijan työnhakuprofiilin laatimiseen ja julkaisemiseen sovelletaan muuten mitä 128 §:ssä säädetään. Sen estämättä, mitä 128 a §:n 3 momentissa säädetään, työnhakijan työnhakuprofiilin tulee aina sisältää 2 momentissa tarkoitetut tiedot.
129 a §
Työvoimaviranomaisen velvollisuus laatia ja julkaista työnhakuprofiili työnhakijasta
Työvoimaviranomaisen tulee viipymättä laatia ja julkaista työnhakijan työnhakuprofiili palvelualustalla, jos työnhakija ei ole sitä tehnyt 129 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Työvoimaviranomaisen on informoitava työnhakijaa profiilin julkaisusta.
Työvoimaviranomainen saa sisällyttää työnhakuprofiiliin ainoastaan profiilin laatimisen ja julkaisemisen kannalta tarpeellisia tietoja, joita ovat työnhakijan:
1) työnhaun ja työllistymisen kannalta olennainen työkokemus, ilman työnantajaa yksilöivää tietoa;
2) työnhaun ja työllistymisen kannalta olennainen koulutus, ilman koulutuksen järjestäjää yksilöivää tietoa;
3) työnhaun ja työllistymisen kannalta olennaiset tiedot voimassa olevista luvista ja pätevyyksistä, ilman myöntäjää yksilöivää tietoa;
4) työtoiveet, työnhakualue ja kielitaito; ja
5) työnhakijan itsensä työnhakuprofiilissa julkaisemat tai hänen julkaistaviksi pyytämänsä 129 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot.
Työvoimaviranomaisen työnhakijasta julkaisema työnhakuprofiili ei saa sisältää tietoja, jotka on laissa säädetty salassa pidettäviksi. Työvoimaviranomaisen tulee aina määritellä työnhakuprofiilin julkaistuna olemisen päättymispäivä.
129 b §
Työnhakijan työnhakuprofiilin laatimista ja julkaisemista koskevat poikkeukset
Työnhakijalla ei ole velvollisuutta laatia eikä julkaista 129 §:ssä tarkoitettua työnhakuprofiilia eikä työvoimaviranomainen saa laatia eikä julkaista 129 a §:ssä tarkoitettua työnhakuprofiilia työnhakijasta, jos:
1) työnhakijalle ei aseteta työnhakuvelvollisuutta 48 §:n perusteella;
2) työnhakija työllistyy kokoaikatyössä tai on työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija;
3) työvoimaviranomainen arvioi palvelutarpeen perusteella, että työnhakija ei voi itsenäisesti hyödyntää palvelualustaa työnhaun ja työllistymisen edistämiseksi; tai
4) työvoimaviranomainen arvioi, että työnhakuprofiilin julkaiseminen on muusta työnhakijaan liittyvästä syystä ilmeisen perusteetonta.
Työvoimaviranomaisen tulee työnhakijan pyynnöstä perua työnhakijan työnhakuprofiilin julkaisu, jos jokin 1 momentissa tarkoitetuista seikoista täyttyy. Lisäksi työvoimaviranomaisen tulee perua työnhakuprofiilin julkaisu, jos henkilö sitä pyytää työnhakunsa voimassaolon päätyttyä.
129 c §
Työnhakuprofiilien hakeminen palvelualustalla
Julkaistuja työnhakuprofiileja voivat hakea ja tarkastella palvelualustalle kirjautuneet työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset. Työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset saavat käsitellä työnhakuprofiilien tietoja vain rekrytointi- tai työnvälitystarkoituksessa.
Kirjautuminen palvelualustalle edellyttää käyttäjän tunnistamista ja alustan käyttöehtojen hyväksymistä. Palvelua käyttävän työnantajan ja yksityisen työnvälitysyrityksen tunnistamisesta säädetään digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain 6 §:ssä.
Työnhakuprofiileja voi hakea vain yksittäishakuina siten, että hakuperusteena on käytettävä vähintään ammattinimikettä, osaamista tai työskentelyaluetta.
129 d §
Työnhakuprofiilien tietovaranto, tietojen poistaminen ja siirtäminen
Työnhakuprofiilien 128 a, 129 ja 129 a §:ssä tarkoitetut tiedot tallennetaan 120 §:ssä tarkoitetusta tietovarannosta erilliseen työnhakuprofiilien tietovarantoon.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tulee poistaa tiedot työnhakuprofiilien tietovarannosta, kun henkilö poistaa työnhakuprofiilinsa palvelualustalta, mutta kuitenkin viimeistään, kun henkilön edellisestä palvelualustalle kirjautumisesta on kulunut vuosi.
Edellä 2 momentissa säädettyä ei sovelleta työnhakijaan työnhaun voimassaolon aikana. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tulee työnhakijan työnhaun voimassaolon päätyttyä poistaa tiedot työnhakuprofiilien tietovarannosta, kuten 2 momentissa säädetään.
Työnhakuprofiilien tietovarantoon rekisteröity voi siirtää työnhakuprofiilinsa sisältämiä tietoja muulle taholle, jos Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus on mahdollistanut tietojen sähköisen siirtämisen muulle taholle palvelualustan kautta.
130 §
Työnhakuprofiilien tietojen käyttötarkoitus ja käsiteltävät tiedot
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Henkilöasiakkaan muitakin kuin 114 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja saadaan käsitellä, jos ne ovat välttämättömiä työnhakuprofiilin laatimisen, julkaisemisen tai palvelualustan käytön valvomisen kannalta.
130 a §
Työnhakuprofiilien tietovarannon rekisterinpitäjät
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus ja työvoimaviranomaiset ovat työnhakuprofiilien tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus vastaa työnhakuprofiilien tietovarannon yleisen tietosuoja-asetuksen:
1) 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista rekisterinpitäjän velvollisuuksista;
2) 25 artiklassa tarkoitetusta sisäänrakennetusta ja oletusarvoisesta tietosuojasta;
3) 32 artiklassa tarkoitetusta käsittelyn turvallisuudesta;
4) 35 artiklassa tarkoitetusta tietosuojaa koskevasta vaikutustenarvioinnista;
5) 36 artiklassa tarkoitetusta ennakkokuulemisesta ja muista sellaisista yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyistä rekisterinpitäjän velvollisuuksista, jotka koskevat käytettävän tietojärjestelmän tietoturvallisuutta;
6) mukaisista rekisterinpitäjän velvollisuuksista sellaisten rekisteröityjen osalta, jotka eivät ole työvoimaviranomaisen asiakkaita.
Työvoimaviranomaiset vastaavat muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyistä rekisterinpitäjän velvollisuuksista. Kukin työvoimaviranomainen vastaa rekisterinpitäjän tehtävistä asiakkaidensa osalta.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus ja työvoimaviranomainen vastaavat asiakkaidensa tietojen luovuttamisesta työnhakuprofiilien tietovarannosta.
130 b §
Oikeus käyttää palvelualustaa
Palvelualustan käyttö edellyttää henkilökohtaista käyttöoikeutta. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus, kunta ja kuntayhtymä voivat myöntää oikeuden käyttää palvelualustaa palveluksessaan olevalle henkilölle, joka hoitaa:
1) tässä laissa säädettyjä tehtäviä;
2) elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetussa laissa tarkoitettuja kansainvälisen rekrytoinnin palveluita koskevia tehtäviä.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus vastaa käyttöoikeuden teknisestä avaamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta käyttöoikeuden myöntäneen, muuttaneen tai poistaneen viranomaisen ilmoituksen perusteella.
Käyttöoikeuden myöntäneen, muuttaneen tai poistaneen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle käyttöoikeuden myöntämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta.
131 §
Palvelualustan käytön valvonta
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus laatii palvelualustan käyttöehdot. Käyttöehtoihin voi sisältyä palvelun käyttäjän ja ylläpitäjän vastuita, palvelualustan käyttöä koskevia teknisiä vaatimuksia, tietoturvallisuuden toteuttamista tarkentavia ja käyttöehtojen voimassaoloa koskevia ehtoja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä käyttöehtojen sisällöstä.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus ja työvoimaviranomaiset valvovat palvelualustan käyttöä sekä alustalla julkaistun sisällön lain ja käyttöehtojen mukaisuutta. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus ja työvoimaviranomainen voi kehottaa palvelualustan käyttäjää määräajassa poistamaan julkaisemastaan sisällöstä lain tai käyttöehtojen vastaisen sisällön. Jos käyttäjä ei noudata kehotusta määräajassa, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus ja työvoimaviranomainen voi poistaa kyseisen sisällön. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus ja työvoimaviranomainen vastaavat tässä momentissa säädetyistä tehtävistä asiakkaidensa osalta.
Jos käyttäjän palvelualustalla julkaisema sisältö on toistuvasti lain tai käyttöehtojen vastaista, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus voi estää alustan käytön häneltä määräajaksi.
Sen lisäksi, mitä 49 §:ssä säädetään, myös Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus voi poistaa avointa työpaikkaa koskevan ilmoituksen palvelualustalta.
Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 28 § ja 29 §:n 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä maaliskuuta 2026 ja 32 §:n 3 momentti, 37 §:n 2 momentin 6 kohta, 127 §:n 3 momentti, 128, 128 a, 129, 129 a—129 d, 130, 130 a, 130 b ja 131 § 1 päivänä syyskuuta 2026.
Jos henkilö on rekisteröitynyt työnhakijaksi ennen tämän lain 129 §:n voimaantuloa ja pitänyt työnhakunsa voimassa yhdenjaksoisesti 34 §:ssä tarkoitetun työnhakukeskustelun järjestämiseen asti, 129 §:n 1 momentissa säädettyä 15 arkipäivän määräaikaa työnhakuprofiilin laatimiseen ja julkaisemiseen palvelualustalla sovelletaan häneen siitä päivästä, jolloin hänelle järjestetään 34 §:ssä tarkoitettu työnhakukeskustelu.
Jos henkilö on rekisteröitynyt työnhakijaksi ennen tämän lain 129 §:n voimaantuloa ja hänen työnhakunsa voimassaolo päättyy mainitun pykälän voimaantulon jälkeen, sovelletaan mainitun pykälän 1 momentissa säädettyä 15 arkipäivän määräaikaa työnhakuprofiilin laatimiseen ja julkaisemiseen palvelualustalla siitä päivästä, jolloin hän rekisteröityy uudelleen työnhakijaksi.