Laki
rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 19 päivänä joulukuuta
1889 annetun rikoslain (39/1889) 32 luvun 6 a §,
sellaisena kuin se on laissa 875/2001,
muutetaan 9 luvun 1, 2, 4 ja 7 §,
10 luvun 3 §:n 1 momentti, 29 luvun 10 §,
30 luvun 5 §:n 2 momentti, 9 ja 10 §,
32 luvun otsikko, 1, 4, 6, 7 ja 8 § sekä 39
luvun 1 ja 6 § ja 9 §:n 2 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 9 luvun 1, 4 ja 7 §,
29 luvun 10 § ja 32 luvun 8 § laissa
743/1995, 9 luvun 2 § viimeksi mainitussa
laissa ja laissa 369/2001, 10 luvun 3 §:n
1 momentti mainitussa laissa 875/2001, 30 luvun 5 §:n
2 momentti, 9 ja 10 §, 32 luvun otsikko, 6 ja
7 § sekä 39 luvun 1 ja 6 § laissa
769/1990, 32 luvun 1 § viimeksi mainitussa
laissa sekä laeissa 317/1994 ja 79/1998,
32 luvun 4 § laissa 1304/1993 ja 39 luvun
9 §:n 2 momentti mainitussa laissa 317/1994,
sekä
lisätään 30 luvun 5 §:ään,
sellaisena kuin se on mainitussa laissa 769/1990 ja laissa
54/1993, uusi 3 momentti, 30 lukuun uusi 9 a §,
32 lukuun uusi 9—14 § ja 47 lukuun uusi
9 § seuraavasti:
9 luku
Oikeushenkilön rangaistusvastuusta
1 §
Soveltamisala
Yhteisö, säätiö tai muu
oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on virallisen
syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon,
jos se on tässä laissa säädetty
rikoksen seuraamukseksi.
Tämän luvun säännöksiä ei
sovelleta julkisen vallan käytössä tehtyyn
rikokseen.
2 §
Rangaistusvastuun edellytykset
Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen
lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon
kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista
päätösvaltaa käyttävä on
ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos
sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja
varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.
Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada
selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon
ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta,
jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin
tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
4 §
Tuomitsematta jättäminen
Tuomioistuin saa jättää oikeushenkilön
tuomitsematta yhteisösakkoon, jos:
1) oikeushenkilön 2 §:n
1 momentissa tarkoitettu laiminlyönti taikka johdon tai
oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa
käyttävän osuus rikoksessa on vähäinen;
taikka
2) oikeushenkilön toiminnassa tehty rikos
on vähäinen.
Tuomioistuin saa jättää tuomitsematta
yhteisösakkoon myös silloin, kun rangaistusta
olisi pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon:
1) oikeushenkilölle rikoksesta aiheutuneet muut
seuraukset;
2) oikeushenkilön toimet uusien rikosten ehkäisemiseksi,
rikoksen vaikutusten ehkäisemiseksi tai poistamiseksi taikka
laiminlyönnin ja rikoksen selvittämisen edistämiseksi;
taikka
3) sen, että oikeushenkilön johtoon
kuuluva tuomitaan rikoksesta rangaistukseen, jos oikeushenkilö on
pieni, rangaistukseen tuomittavan omistusosuus oikeushenkilössä on
suuri tai hänen henkilökohtainen vastuunsa oikeushenkilön velvoitteista
on merkittävä.
7 §
Rangaistusvaatimuksen tekemättä jättäminen
Virallinen syyttäjä saa jättää rangaistusvaatimuksen
oikeushenkilöä vastaan tekemättä,
jos:
1) oikeushenkilön 2 §:n
1 momentissa tarkoitettu laiminlyönti tai sen johdon taikka
oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa
käyttävän osuus rikoksessa on ollut vähäinen
taikka
2) oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta
ei ole aiheutunut muuta kuin vähäistä vahinkoa
tai vaaraa
ja oikeushenkilö on vapaaehtoisesti ryhtynyt tarpeellisiin
toimiin uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Rangaistusvaatimus saadaan jättää tekemättä myös,
jos rikoksentekijä 4 §:n 2 momentin 3 kohdassa
tarkoitetussa tapauksessa on jo tuomittu rangaistukseen ja on odotettavissa,
ettei oikeushenkilöä tämän vuoksi
tuomittaisi yhteisösakkoon.
Päätös jättää rangaistusvaatimus
oikeushenkilöä vastaan tekemättä tai
peruuttaa vaatimus annetaan oikeushenkilölle tiedoksi postitse
tai noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren
11 luvussa säädetään. Päätökseen
sovelletaan vastaavasti, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 1 luvun 10 ja 11 §:ssä säädetään
päätöksestä jättää syyttämättä.
Mainitun lain 1 luvun 10 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
tapauksessa syyttäjän on syyllisyyttä koskevan
ratkaisunsa asemesta saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi
kysymys oikeushenkilön rankaisemisen perusteiden olemassaolosta.
Rangaistusvaatimuksen peruuttamiseen 1 momentin nojalla
sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain 1 luvun 12 §:ssä säädetään
syytteen peruuttamisesta. Tieto peruuttamisesta on kuitenkin annettava vain
oikeushenkilölle.
10 luku
Menettämisseuraamuksista
3 §
Laajennettu hyödyn menettäminen
Omaisuus voidaan tuomita kokonaan tai osaksi valtiolle
menetetyksi
1) sellaiseen rikokseen syyllistyneeltä, josta voidaan
tuomita vähintään neljä vuotta
vankeutta, taikka sellaisen rikoksen rangaistavaan yritykseen taikka
32 luvun 1 tai 6 §:ssä, 46 luvun 4 §:ssä,
50 luvun 1 tai 4 §:ssä taikka alkoholilain
(459/1968) 82 §:ssä tarkoitettuun
rikokseen syyllistyneeltä sekä
2) edellä 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen osalliselta
ja siltä, jonka puolesta tai hyväksi edellä mainittu
rikos on tehty,
jos rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa
huomattavaa taloudellista hyötyä ja jos on syytä olettaa
omaisuuden olevan kokonaan tai osaksi peräisin rikollisesta
toiminnasta, jota ei ole pidettävä vähäisenä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
29 luku
Rikoksista julkista taloutta vastaan
10 §
Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Sellaiseen veropetokseen ja törkeään
veropetokseen, joka kohdistuu 9 §:n 1 momentin
2 kohdassa tarkoitettuun veroon, sekä avustuspetokseen,
törkeään avustuspetokseen ja avustuksen väärinkäyttöön
sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta
säädetään.
30 luku
Elinkeinorikoksista
5 §
Yrityssalaisuuden rikkominen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tämä pykälä ei koske tekoa,
johon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu on ryhtynyt kahden vuoden
kuluttua palvelusaikansa päättymisestä.
Yritys on rangaistava.
9 §
Kirjanpitorikos
Jos kirjanpitovelvollinen, tämän
edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista
määräysvaltaa käyttävä tai
se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla
uskottu,
1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista
tai tilinpäätöksen laatimista vastoin
kirjanpitolainsäädännön mukaisia
velvollisuuksia,
2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai
harhaanjohtavia tietoja taikka
3) hävittää, kätkee
tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän
kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta
asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
9 a §
Törkeä kirjanpitorikos
Jos kirjanpitorikoksessa
1) liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen
laatiminen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta
osiltaan,
2) väärien tai harhaanjohtavien tietojen
määrä on huomattavan suuri, ne koskevat
suuria summia tai ne perustuvat sisällöltään
vääriin tositteisiin taikka
3) kirjanpito hävitetään
tai kätketään kokonaan tai olennaisilta
osiltaan taikka sitä vahingoitetaan olennaisilta osiltaan
ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen
törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi
ja enintään neljäksi vuodeksi.
10 §
Tuottamuksellinen kirjanpitorikos
Jos kirjanpitovelvollinen, tämän
edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista
määräysvaltaa käyttävä tai
se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla
uskottu, törkeästä huolimattomuudesta
1) laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapahtumien
kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen taikka
2) hävittää, hukkaa tai
vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän
kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan taloudellisesta tuloksesta
tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta
kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään
kahdeksi vuodeksi.
32 luku
Kätkemis- ja rahanpesurikoksista
1 §
Kätkemisrikos
Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta
varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-,
kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta
taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava, jollei
teko ole rangaistava rahanpesuna, kätkemisrikoksesta sakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi
kuukaudeksi.
4 §
Tuottamuksellinen kätkemisrikos
Joka hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta
1 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua
omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka
hänellä on syytä epäillä,
että omaisuus on tällä tavalla saatu,
on tuomittava tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta sakkoon tai
vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
6 §
Rahanpesu
Joka
1) ottaa vastaan, käyttää,
muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää rikoksella
hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai
näiden tilalle tullutta omaisuutta peittääkseen
tai häivyttääkseen hyödyn tai
omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen
oikeudelliset seuraamukset taikka
2) peittää tai häivyttää rikoksella
hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden
tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän,
sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet
tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai
häivyttämisessä,
on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen
enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
7 §
Törkeä rahanpesu
Jos rahanpesussa
1) rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin
arvokas tai
2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti,
ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen
törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi
ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
8 §
Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi
Joka sopii toisen kanssa sellaisen törkeän
rahanpesurikoksen tekemisestä, jonka kohteena on lahjuksen
antamisen, lahjuksen ottamisen, 29 luvun 9 §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun veroon kohdistuvan törkeän
veropetoksen tai törkeän avustuspetoksen tuottama
hyöty tai sen tilalle tullut omaisuus, on tuomittava salahankkeesta
törkeän rahanpesun tekemiseksi sakkoon tai
vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
9 §
Tuottamuksellinen rahanpesu
Joka törkeästä huolimattomuudesta
ryhtyy 6 §:ssä tarkoitettuihin toimiin,
on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
10 §
Rahanpesurikkomus
Jos rahanpesu tai tuottamuksellinen rahanpesu, huomioon ottaen
omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on
tuomittava rahanpesurikkomuksesta sakkoon.
11 §
Rajoitussäännökset
Tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta ei
tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen,
jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn.
Tämän luvun säännöksiä ei
sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan,
joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa
rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin
hankkimaa omaisuutta.
12 §
Menettämisseuraamus
Omaisuus, joka on ollut 6, 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun
rikoksen kohteena, on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämisseuraamukseen
sovelletaan, mitä 10 luvun 11 §:n 3 momentissa
säädetään.
Muun omaisuuden menettämisen osalta noudatetaan, mitä 10
luvussa säädetään.
13 §
Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kätkemisrikkomuksesta,
ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai erittäin
tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
14 §
Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Kätkemisrikokseen, törkeään
kätkemisrikokseen, ammattimaiseen kätkemisrikokseen,
rahanpesuun ja törkeään rahanpesuun sovelletaan, mitä oikeushenkilön
rangaistusvastuusta säädetään.
39 luku
Velallisen rikoksista
1 §
Velallisen epärehellisyys
Velallinen, joka
1) hävittää omaisuuttaan,
2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa
tai muuten luovuttaa omaisuuttaan,
3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille
saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka
4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan
ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa
tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään,
on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
6 §
Velkojansuosinta
Jos velallinen, joka tietää itsensä kyvyttömäksi
täyttämään velvoitteensa, suosiakseen
tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella
1) maksaa ennenaikaisesti velan olosuhteissa, joissa
maksu ei ole tavanomainen,
2) antaa velkojan saatavasta vakuuden, josta ei ollut
sovittu tai jota velallinen ei ollut luvannut velkasuhteen syntyessä,
3) käyttää velvoitteen täyttämiseen
epätavallista maksuvälinettä olosuhteissa,
jotka huomioon ottaen maksua ei voida pitää tavanomaisena,
taikka
4) ryhtyy muuhun sellaiseen velkojan asemaa parantavaan
järjestelyyn,
hänet on tuomittava velkojansuosinnasta sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
9 §
Syyteoikeus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Velallisen epärehellisyyden, törkeän
velallisen epärehellisyyden ja velkojansuosinnan asianomistajia
ovat velallisen teon aikaiset tunnetut velkojat. Velallisen petoksen,
törkeän velallisen petoksen, velallisen vilpillisyyden
ja velallisrikkomuksen asianomistajia ovat 2 §:n
1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kysymyksessä olevaan
selvitys- tai täytäntöönpanomenettelyyn
osallistuvat velkojat ja mainitun momentin 4 kohdassa tarkoitetussa
tapauksessa mainitussa kohdassa tarkoitetun velan velkoja.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
47 luku
Työrikoksista
9 §
Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Työturvallisuusrikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön
rangaistusvastuusta säädetään.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun
lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rahanpesun estämisestä ja
selvittämisestä 30 päivänä tammikuuta
1998 annetun lain (68/1998) 2 § ja 16 §:n
otsikko sekä
lisätään lakiin uusi 16
a § seuraavasti:
2 §
Määritelmiä
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) rahanpesulla rikoslain (39/1889)
32 luvun 6 §:ssä tarkoitettua toimintaa;
2) rahanpesun selvittämisellä epäilyttäviin liiketoimiin
liittyvien 5 ja 10 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten
vastaanottamista, tallettamista, selvittämistä ja
tutkintaa; sekä
3) ilmoitusvelvollisella 3 §:ssä mainittuja
yhteisöjä ja elinkeinonharjoittajia.
16 §
Tunnistamisvelvollisuuden rikkominen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 a §
Rahanpesun ilmoitusrikkomus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää tekemättä 10 §:n
mukaisen ilmoituksen tai vastoin mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa
paljastaa tällaisen ilmoituksen tekemisen taikka jättää täyttämättä 9 §:n
mukaisen huolellisuusvelvollisuutensa eikä sen vuoksi havaitse
10 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuutensa
olemassaoloa, on tuomittava rahanpesun ilmoitusrikkomuksesta sakkoon.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä huhtikuuta
1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 2 §:n
6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1026/1995, seuraavasti:
5 a luku
Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu
2 §
Telekuuntelun edellytykset
Kun on syytä epäillä jotakuta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) törkeästä kätkemisrikoksesta,
ammattimaisesta kätkemisrikoksesta, törkeästä rahanpesusta,
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
rikoksen esitutkintaa toimittavalle viranomaiselle voidaan
antaa lupa kuunnella ja tallentaa televiestejä, joita epäilty
lähettää hallussaan olevalla tai oletettavasti
muuten käyttämällään
teleliittymällä, tai tällaiseen teleliittymään
tulevia hänelle tarkoitettuja viestejä, jos kuuntelulla saatavilla
tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys
rikoksen selvittämiselle.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________