1 luku
Lautakunnan toimivalta ja tehtävät
1 §
Kuluttajariitalautakunta
Kuluttajariitalautakunta on riippumaton ja puolueeton kuluttajariita-asioita
käsittelevä oikeussuojaelin.
2 §
Lautakunnan toimivalta
Lautakunnan tehtävänä on
antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin:
1) elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä kulutushyödykesopimuksia
koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa,
joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltäviksi;
2) asunnon kauppaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat,
asuntoyhteisöt taikka asunnon myyjinä tai tarjoajina
olevat yksityishenkilöt saattavat lautakunnan käsiteltäviksi;
3) asumisoikeuden luovutukseen liittyvissä asioissa,
joita kuluttajat taikka asumisoikeuden myyjinä tai tarjoajina
olevat yksityishenkilöt saattavat lautakunnan käsiteltäviksi;
4) asuinhuoneiston vuokraukseen liittyvissä asioissa,
joita kuluttajat taikka vuokranantajina olevat yksityishenkilöt
saattavat lautakunnan käsiteltäviksi;
5) asuntokauppalain (843/1994) 2 luvun 17, 18 b
ja 19 §:ssä sekä 4 luvun 3 ja
3 a §:ssä tarkoitetun vakuuden
käyttöönottoa samoin kuin 2 luvun 17 §:ssä ja
4 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vakuuden
vapauttamista koskevissa asioissa riippumatta siitä, kuka
riidan osapuolista saattaa asian lautakunnan käsiteltäväksi;
6) asuntokauppalain 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua
takautumisoikeutta koskevissa asioissa, joita asunnon myyjinä olevat
yksityishenkilöt saattavat lautakunnan käsiteltäväksi;
7) asioissa, jotka koskevat yksityistakaajien tai yksityisten
pantinantajien sitoumuksia luotonantajille ja joita sitoumusten
antajat saattavat lautakunnan käsiteltäviksi;
8) korkolain (633/1982) 11 §:ssä tarkoitettua viivästyskoron
sovittelua koskevissa asioissa, joita velalliset saattavat lautakunnan
käsiteltäviksi, jos velallisen sovitteluvaatimukseen
sisältyy ainakin yksi kuluttajasaatava.
3 §
Toimivallan rajoitukset
Lautakunnan toimivaltaan eivät kuitenkaan kuulu:
1) asiat, jotka koskevat lakisääteistä vakuutusta
taikka työntekijän ryhmähenkivakuutusta tai
sitä vastaavaa kunnallisen eläkelaitoksen myöntämää etuutta;
2) arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetun
arvopaperin luovutusta koskevat asiat, tällaisen arvopaperin
liikkeeseenlaskijan, julkisen ostotarjouksen tekijän tai
lunastusvelvollisen osakkeenomistajan menettelyä koskevat asiat
eivätkä tällaisen arvopaperin välittäjän, omaisuudenhoitajan
tai sijoitusneuvojan suoritusta koskevat asiat;
3) sellaiset asumisoikeuteen liittyvät asiat, joita
koskevaan kunnan viranomaisen päätökseen
voidaan hakea oikaisua ja muutosta siten kuin asumisoikeusasunnoista
annetussa laissa (650/1990) säädetään;
4) sellaiset asuinhuoneiston vuokraukseen liittyvät
asiat, jotka koskevat:
a) huoneiston luovutusta väliaikaisesti toisen käytettäväksi;
b) vuokraoikeuden siirtoa perheenjäsenelle;
c) vuokrasuhteen jatkumista vuokralaisen kuoltua;
d) irtisanomisen julistamista tehottomaksi;
e) muuttopäivän siirtämistä;
tai
f) jälleenvuokralaisen oikeutta jatkaa vuokrasuhdetta.
4 §
Asian käsittely ryhmävalituksena
Lautakunta voi käsitellä toimivaltaansa kuuluvan
asian ryhmävalituksena, jos useilla kuluttajilla taikka
useilla yksityistakaajilla tai yksityisillä pantinantajilla
on tai voidaan olettaa olevan samaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan
sellaisia vaatimuksia, jotka voidaan ratkaista yhdellä lautakunnan
päätöksellä.
Ryhmävalituksen saattaa vireille kuluttaja-asiamies.
Hänellä on myös oikeus käyttää siinä asianosaisena
puhevaltaa.
5 §
Muut tehtävät
Lautakunta voi antaa tuomioistuimille lausuntoja niiden käsitellessä lautakunnan
toimivaltaan kuuluvia asioita.
Lautakunnan henkilökunnan on annettava kuluttajariita-asian
asianosaisille tietoja ja neuvoja asian vireille saattamisesta ja
lautakunnan menettelytavoista. Kunnallisille kuluttajaneuvojille
on annettava oikeudellista neuvontaa ja muuta opastusta lautakunnan
toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
2 luku
Lautakunnan kokoonpano
6 §
Jäsenet
Lautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja
ja päätoiminen varapuheenjohtaja sekä vähintään
kymmenen sivutoimista lakimiesjäsentä ja sivutoimisia
asiantuntijajäseniä.
Lautakuntaa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa puheenjohtaja.
7 §
Jäsenten ja esittelijöiden kelpoisuus
Puheenjohtajalta ja varapuheenjohtajalta vaaditaan yleinen kelpoisuus
tuomarinvirkaan ja hyvä perehtyneisyys lautakunnan ratkaisutoiminnassa
keskeisiin oikeudenaloihin. Puheenjohtajalta edellytetään
lisäksi johtamistaitoa.
Lakimiesjäseneltä vaaditaan oikeustieteen ylempi
korkeakoulututkinto. Asiantuntijajäseneltä vaaditaan
perehtyneisyyttä kuluttajansuojaan tai elinkeinoelämään
taikka kulutushyödykkeiden ominaisuuksiin.
Esittelijän tehtävään määrätyltä vaaditaan
oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai muu tehtävään
soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
8 §
Jäsenten nimittäminen tai määrääminen
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittää valtioneuvosto.
Jäsenet ja kullekin jäsenelle varajäsenen
määrää oikeusministeriö viideksi
vuodeksi kerrallaan. Jäsenten toimikausi jatkuu, kunnes
uudet jäsenet on määrätty. Jos
lautakuntaan tarvitaan lisäjäsen, tämä määrätään
jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
9 §
Virkavastuu ja esteellisyys
Jäsenet ja ne, joille on annettu määräys
toimia lautakunnan sivutoimisina esittelijöinä,
toimivat virkavastuulla.
Jäsenen ja esittelijän esteellisyyteen sovelletaan
tuomarin esteellisyyttä koskevia säännöksiä lukuun
ottamatta oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n
2 momenttia.
10 §
Jaostot
Lautakunta toimii jakautuneena asiaryhmittäin jaostoihin
siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.
Jaostoon kuuluu viisi jäsentä, joista yksi määrätään
toimimaan jaoston puheenjohtajana. Jäsenet määrää oikeusministeriö jaostossa
käsiteltävien asioiden oikeudellisen ja muun laadun
perusteella siten, että jaostossa on edustettuina oikeudellisiin
kysymyksiin, kuluttajansuojaan, elinkeinoelämään
ja jaostossa käsiteltäviin kulutushyödykkeisiin
perehtyneitä jäseniä.
11 §
Täysistunto
Lautakunnassa on täysistunto, jonka puheenjohtajana
toimii lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sen mukaan
kuin lautakunnan työjärjestyksessä määrätään.
Lisäksi täysistuntoon kuuluu kahdeksan jäsentä,
jotka oikeusministeriö määrää siten,
että täysistunnossa on edustettuina oikeudellisiin
kysymyksiin, kuluttajansuojaan ja elinkeinoelämään
perehtyneitä jäseniä. Oikeusministeriö voi
määrätä täysistunnolle
asiaryhmittäin useampia ratkaisukokoonpanoja.
3 luku
Kuluttajariita-asian käsittely ja ratkaiseminen
12 §
Asian vireilletulo ja valmistelu
Asia tulee lautakunnassa vireille kirjallisella tai sähköisellä hakemuksella.
Ryhmävalitusta koskevassa hakemuksessa kuluttaja-asiamiehen on
määriteltävä se kuluttajaryhmä,
jonka puolesta ryhmävalitus tehdään.
Hakijan vastapuolta on pyydettävä vastaamaan
hakemukseen. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen asiassa,
jonka valmistelussa hakemus havaitaan ilmeisen perusteettomaksi.
Lautakunta voi ratkaista asian, vaikka 2 momentissa
tarkoitettua vastausta ei ole annettu.
Asian valmistelussa on pyrittävä sovintoon
ja tehtävä tarvittaessa sitä edistävä ehdotus.
Asian valmistelussa voidaan tehdä hakijalle myös
ehdotus luopua asian käsittelystä, jos sovellettavan
lainsäädännön, oikeuskäytännön
tai lautakunnan ratkaisukäytännön perusteella
on ilmeistä, että asian ratkaisu olisi hakijalle
vastainen.
13 §
Asian selvittäminen
Lautakunnalla on asian selvittämiseksi oikeus
kuulla asiantuntijoita, hankkia lausuntoja ja muita selvityksiä sekä toimittaa
tarkastuksia ja katselmuksia.
Asiantuntijana ei saa käyttää henkilöä,
joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen
luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua.
Katselmus ei ole julkinen. Kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa
katselmuksen saa toimittaa vain, jos se katselmuksen kohteena olevan
asian selvittämiseksi on välttämätöntä.
Katselmukseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain (434/2003)
38 §:ssä säädetään.
14 §
Asian jättäminen ratkaisematta tai käsittelemättä
Lautakunta ei saa ratkaista asiaa, jonka tiedetään
olevan vireillä tai ratkaistu tuomioistuimessa.
Lautakunta voi jättää asian
käsittelemättä, jos:
1) asian ratkaiseminen edellyttää suullisten todistuskeinojen
käyttämistä;
2) asia on vireillä tai ratkaistu muussa tuomioistuimen
ulkopuolisessa riidanratkaisuelimessä;
3) sama asia on lautakunnassa vireillä tai ratkaistu
ryhmävalituksena;
4) hakijan vastapuoli on konkurssissa; taikka
5) asian käsittely lautakunnassa ei ole tarkoituksenmukaista
asian poikkeuksellisen monimutkaisuuden ja vaikean selvitettävyyden
takia.
Päätöksen asian käsittelemättä jättämisestä tekee
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai esittelijän tehtävään
määrätty lautakunnan virkamies sen mukaan
kuin lautakunnan työjärjestyksessä määrätään.
15 §
Asian ratkaiseminen täysistunnossa ja jaoston istunnossa
sekä istuntojen päätösvaltaisuus
Asiat ratkaistaan lautakunnan täysistunnossa ja jaoston
istunnossa esittelystä kirjallisen aineiston
perusteella. Esittelijänä toimii tehtävään
määrätty lautakunnan virkamies tai henkilö,
jolle on annettu määräys toimia lautakunnan sivutoimisena
esittelijänä.
Täysistunnossa ratkaistaan periaatteellisesti tärkeät
asiat sekä asiat, jotka on tarpeen käsitellä täysistunnossa
lautakunnan ratkaisukäytännön yhdenmukaistamiseksi.
Asian käsittelemisestä täysistunnossa
päättää puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
sen mukaan kuin lautakunnan työjärjestyksessä määrätään.
Täysistunto on päätösvaltainen,
kun siihen osallistuu puheenjohtaja ja vähintään
neljä muuta jäsentä. Jaoston istunto
on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu
puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta
jäsentä.
16 §
Asian muu ratkaiseminen
Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jaoston puheenjohtajaksi
määrätty jäsen voivat kukin esittelystä ratkaista
yksin asian, jos ratkaisija ja esittelijä ovat päätöksestä yksimieliset
ja:
1) lautakunnan ratkaisukäytäntö samankaltaisissa
asioissa on vakiintunut; taikka
2) sama riitakysymys on ratkaistu täysistunnon tai
jaoston aiemmalla päätöksellä.
Esittelijän tehtävään
määrätty lautakunnan virkamies voi yksin
ratkaista asian, joka on:
1) ilmeisen perusteeton;
2) merkitykseltään vähäinen;
tai
3) tosiseikoiltaan selvä ja oikeudellisesti yksinkertainen.
17 §
Äänestys
Äänestykseen täysistunnossa ja jaoston
istunnossa sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 23
luvun 1, 3—6 ja 8 §:ssä säädetään.
18 §
Selvittelykustannusten korvaaminen valtiolle
Jos lautakunnan ratkaisusuositus on keskeisiltä osiltaan
vastainen elinkeinonharjoittajalle, lautakunnan on suosituksessaan
mainittava, paljonko kustannuksia valtiolle on aiheutunut asiaan
liittyvien lausuntojen ja selvitysten hankkimisesta sekä katselmusten
järjestämisestä.
Jos itselleen vastaisen ratkaisusuosituksen saanut elinkeinonharjoittaja
ei ole noudattanut suositusta ja hän häviää samaa
asiaa koskevan oikeudenkäynnin, suosituksesta tiedon saaneen tuomioistuimen
on velvoitettava hänet korvaamaan valtiolle 1 momentissa
tarkoitetut kustannukset. Korvaus voidaan jättää tuomitsematta
tai sen määrää alentaa, jos
korvausvelvollisuus muodostuisi asiassa esiin tulleisiin seikkoihin nähden
kohtuuttomaksi tai jos oikeudenkäyntiin on ollut perusteltua
syytä.
19 §
Asianosaisen kulut
Asian selvittämisestä ja käsittelemisestä lautakunnassa
ei peritä maksuja. Omista kustannuksistaan asianosaiset
vastaavat itse. Jos asianosainen on omalla kustannuksellaan hankkinut
asian ratkaisemiseksi tarpeellisia asiantuntijalausuntoja tai muita
selvityksiä, lautakunta voi kuitenkin suosittaa niistä aiheutuneiden
kustannusten korvaamista asianosaiselle.
Lautakunnan suosittamat 1 momentissa tarkoitetut korvaukset
on asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä rinnastettava
oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa tarkoitettuihin oikeudenkäyntikuluihin.
20 §
Päätöksen luonne ja valituskielto
Kuluttajariita-asiassa annettu lautakunnan päätös
ei ole täytäntöönpanokelpoinen,
eikä sillä ole tuomion oikeusvaikutuksia. Päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla. Lautakuntakäsittely
ei estä asian viemistä yleisen tuomioistuimen
käsiteltäväksi.
21 §
Päätöksessä olevan virheen
korjaaminen
Jos lautakunnan päätös perustuu selvästi
virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään
lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on
tapahtunut menettelyvirhe, lautakunta voi poistaa virheellisen päätöksen
ja ratkaista asian uudelleen. Päätöksen
korjaamisesta päätetään kokoonpanoltaan
sitä vastaavassa täysistunnossa tai jaostossa,
jossa virheellinen päätös on tehty. Jos
asia on ratkaistu 16 §:n nojalla, päätöksen
korjaamisesta päättää puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun asiavirheen korjaaminen
ei edellytä asianosaisten suostumusta. Asianosaisille on
kuitenkin ilmoitettava päätöksessä olevasta
virheestä ja siitä, että asia aiotaan
ratkaista uudelleen.
Lautakunnan on korjattava päätöksessään
oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava
selvä virhe. Virhettä ei kuitenkaan tarvitse korjata,
jos päätöksen antamisesta on kulunut
yli kaksi vuotta.
22 §
Päätöksen tiedoksianto
Lautakunnan päätöksen tiedoksiantoon
sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään,
ei kuitenkaan yleistiedoksiantoa koskevia säännöksiä.
23 §
Eräät määräajat
ja ilmoitukset
Asian vireilletulo kuluttajariitalautakunnassa katkaisee maakaaren
(540/1995) 2 luvun 2 §:n 2 momentissa,
4 §:n 2 momentissa ja 34 §:n 3 momentissa säädetyn
määräajan kulumisen. Asia saadaan panna
vireille tuomioistuimessa kolmen kuukauden kuluessa lautakunnan
päätöksen antamisesta, vaikka sanottu
määräaika päättyisi
tätä aikaisemmin.
Lautakunnan on ilmoitettava kiinteistön sijaintipaikkakunnan
kirjaamisviranomaiselle, kun sen käsiteltäväksi
on tullut kiinteistön kauppaa koskeva asia, jossa vaaditaan
kaupan purkua tai kiinteistön palauttamista myyjälle,
sekä antamastaan ratkaisusuosituksesta.
24 §
Hallintolain soveltaminen
Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin
säädetä, menettelyyn lautakunnassa sovelletaan
hallintolakia.
4 luku
Erinäiset säännökset
25 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Lautakunnan organisaatiosta, henkilöstöstä, hallinnosta
ja hallintoasian ratkaisemisesta säädetään
tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä lautakunnassa määrätään
tarkemmin lautakunnan työjärjestyksessä,
jonka puheenjohtaja vahvistaa täysistuntoa kuultuaan.
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan kuluttajavalituslautakunnasta
20 päivänä tammikuuta 1978 annettu laki
(42/1978) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Mitä muualla lainsäädännössä säädetään
kuluttajavalituslautakunnasta, koskee tämän lain voimaan
tultua kuluttajariitalautakuntaa.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
27 §
Siirtymäsäännökset
Tämän lain voimaan tullessa kuluttajavalituslautakunnassa
vireillä oleva asia käsitellään
tämän lain säännösten
mukaan. Mitä 14 §:n 2 momentissa säädetään,
ei kuitenkaan sovelleta.
Kuluttajavalituslautakunnan sivutoimiset jäsenet ja
varajäsenet jatkavat toimikautensa loppuun kuluttajariitalautakunnan
sivutoimisina jäseninä ja varajäseninä.
Jaostojen puheenjohtajiksi määrätyt jäsenet
jatkavat toimikautensa loppuun kuluttajariitalautakunnan jaostojen
puheenjohtajina. Varapuheenjohtajiksi määrättyjen
jäsenten tehtävät varapuheenjohtajina
lakkaavat tämän lain voimaan tullessa.
Kuluttajavalituslautakunnan puheenjohtaja ja muu päätoiminen
henkilöstö jatkavat nykyisissä viroissaan
ja tehtävissään kuluttajariitalautakunnassa.