25 luku
Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen
10 a §
Kun tyytymättömyyden ilmoitus oikeudenkäynnin
aikana tehdystä ratkaisusta on hyväksytty, käräjäoikeus
voi tarvittaessa määrätä, että asian
käsittelyä jatketaan vasta sen jälkeen,
kun valitus on ratkaistu.
Valitusosoitus
11 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valitusosoituksessa on mainittava muutoksenhakutuomioistuin
sekä valitusajan päättymispäivä.
Siinä on selostettava säännökset
valituksen perilleajamisesta sekä valituskirjelmän sisällöstä ja
liitteistä. Lisäksi valitusosoitukseen on sisällytettävä vastaavat
tiedot vastavalituksesta sen mukaan kuin 14 a—14 c §:ssä säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 §
Jos muutosta ei laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä voida
hakea määräajassa, käräjäoikeus
asettaa hakemuksesta uuden määräajan
muutoksenhakua varten.
Uutta määräaikaa on pyydettävä ennen
alkuperäisen määräajan päättymistä käräjäoikeudelta
kirjallisella hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä selvitys
hakijaa kohdanneesta esteestä tai muusta hakemuksen perusteena
olevasta syystä.
Vastavalitus
14 a §
Valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta
valittaa osaltaan käräjäoikeuden tuomiosta
(vastavalitus).
Määräaika vastavalitusta varten on
kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan
päättymisestä.
14 b §
Vastavalitus raukeaa, jos valitus peruutetaan, raukeaa tai jätetään
tutkimatta taikka sitä ei oteta enempään
tutkintaan. Vastavalitus ei kuitenkaan raukea, jos valitus peruutetaan
vasta pääkäsittelyssä.
14 c §
Muutoin vastavalituksen osalta noudatetaan, mitä valituksesta
säädetään.
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
15 §
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan
asianomaiselle hovioikeudelle, on mainittava:
1) käräjäoikeuden ratkaisu,
johon muutosta haetaan;
2) miltä kohdin käräjäoikeuden
ratkaisuun haetaan muutosta;
3) mitä muutoksia käräjäoikeuden
ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi;
4) perusteet, joilla muutosta vaaditaan, ja miltä osin
käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan
mielestä ovat virheelliset;
5) todisteet, joihin halutaan nojautua, ja mitä kullakin
todisteella halutaan näyttää toteen;
sekä
6) mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn
toimittamisesta hovioikeudessa.
Jos valittaja haluaa, että hovioikeudessa toimitetaan
pääkäsittely, hänen on ilmoitettava
yksilöity syy siihen. Valittajan on myös ilmoitettava
käsityksensä siitä, onko pääkäsittelyssä kuultava
asianosaisia henkilökohtaisesti, ja keiden todistajien,
asiantuntijoiden ja muiden todistelutarkoituksessa kuultavien henkilöiden
kuuleminen on tarpeellista.
Jos valittaja riita-asiassa vetoaa seikkaan tai todisteeseen,
jota ei ole esitetty käräjäoikeudessa,
hänen on ilmoitettava, miksi siihen vetoaminen 17 § huomioon
ottaen olisi sallittua hovioikeudessa.
16 §
Valituskirjelmässä on ilmoitettava asianosaisten
nimet ja heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä taikka
avustajansa yhteystiedot sekä se postiosoite ja mahdollinen
muu osoite, johon asiaa koskevat kehotukset, kutsut ja ilmoitukset
voidaan valittajalle lähettää (prosessiosoite).
Asianosaisen sekä todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot
on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava hovioikeudelle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
26 luku
Valitusasian käsittelystä hovioikeudessa
Hovioikeuden tutkimisvalta
1 §
Oikeudenkäynti hovioikeudessa koskee käräjäoikeuden
ratkaisun kohteena ollutta asiaa valituksessa ja mahdollisessa vastauksessa
vedotulta osalta. Tutkittavana on, onko ja miten käräjäoikeuden
ratkaisua muutettava.
1 a §
Rikosasiassa hovioikeus voi muuttaa käräjäoikeuden
rangaistusvaatimuksesta antamaa tuomiota vastaajan eduksi silloinkin,
kun vain virallinen syyttäjä on hakenut siihen
muutosta.
Jos käräjäoikeuden tuomioon rikosasiassa haetaan
muutosta ainoastaan rangaistusseuraamuksen osalta, hovioikeus ei
saa ilman erityistä syytä tutkia, onko vastaaja
syyllistynyt hänen syykseen luettuun tekoon.
Valmistelun aloittaminen
1 b §
Asian valmistelu hovioikeudessa alkaa, kun käräjäoikeudesta
lähetetty valituskirjelmä saapuu hovioikeuteen.
Asian valmistelusta hovioikeudessa vastaa yksi jäsen (valmistelusta
vastaava jäsen).
Jos valitus on puutteellinen ja sen täydentäminen
on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen, valittajaa on
kehotettava korjaamaan puute hovioikeuden määräämässä ajassa.
Samalla on ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen laiminlyömisestä voi
olla.
Erityisestä syystä saadaan asianosaiselle,
jonka valitus on täydennyksen jälkeenkin puutteellinen,
varata uusi tilaisuus sen täydentämiseen.
Jos valittaja ei noudata kehotusta ja valitus on niin puutteellinen,
ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi hovioikeudessa,
valitus jätetään tutkimatta.
Hovioikeuden on heti jätettävä valitus
tutkimatta, jos sen tutkimiselle on muu kuin 2—4 momentissa
tarkoitettu este.
Seulontamenettely
2 §
Hovioikeus päättää ensin,
otetaanko valitus enempään tutkintaan (seulontamenettely).
Valituksen tutkimista ei jatketa, jos hovioikeus yksimielisesti
toteaa olevan selvää, että:
1) asiassa ei ole 15 §:n nojalla toimitettava pääkäsittelyä;
2) käräjäoikeuden ratkaisu
tai siellä noudatettu menettely ei ole virheellinen; eikä
3) asianosaisen oikeusturva asian laatu huomioon ottaen
muustakaan syystä edellytä valituksen käsittelyn
jatkamista.
Päätös siitä, että valituksen
tutkimista ei jatketa, voidaan tehdä myös myöhemmin
valmistelun aikana ja se voi koskea myös valituksen osaa.
2 a §
Seulontamenettelyssä oikeudenkäyntiaineistona
otetaan huomioon valitus ja käräjäoikeuden
ratkaisu sekä mahdollisesti pyydetty vastaus.
Tarvittaessa todistelutallenteelta on otettava selko käräjäoikeudessa
vastaanotetun todistelun sisällöstä.
Seulontamenettelyssä asia voidaan ratkaista ilman esittelyä.
Jos valituksen tutkimista päätetään
jatkaa, noudatetaan, mitä jäljempänä tässä luvussa
säädetään.
Kirjallinen vastaus
3 §
Valittajan vastapuolta on kehotettava antamaan kirjallinen vastaus
valitukseen hovioikeuden määräämässä ajassa.
Kehotuksen yhteydessä on annettava tiedoksi valitus ja
siihen liitetyt asiakirjat. Hovioikeus voi lisäksi määrätä,
mistä kysymyksestä vastauksessa on erityisesti
lausuttava.
Tarvittaessa vastaus voidaan pyytää ennen kuin
valitus on käsitelty 2 §:n mukaisesti.
Vastausta ei pyydetä asiassa, jossa valitus 1 b §:n
nojalla jätetään tutkimatta.
4 §
Vastauksessa sen antajan on ilmoitettava:
1) asia, jossa vastaus annetaan;
2) myöntääkö hän
muutosvaatimuksen vai vastustaako hän sitä; sekä
3) käsityksensä valittajan vaatimusten
perusteista ja seikat, joihin hän haluaa nojautua.
Vastaukseen ja sen antajaan sovelletaan lisäksi, mitä 25
luvun 15 §:n 1 momentin 4—6 kohdassa sekä 2
ja 3 momentissa sekä 16 ja 17 §:ssä valituksesta
ja valittajasta säädetään.
7 §
Hovioikeuden on valmistelussa asian laadun mukaan
selvitettävä:
1) miltä kohdin käräjäoikeuden
ratkaisuun haetaan muutosta;
2) mitä vaatimuksia hovioikeudessa esitetään ja
mihin perusteisiin vaatimusten tueksi vedotaan;
3) mistä asianosaiset ovat hovioikeudessa
erimielisiä;
4) mitä todisteita hovioikeudessa esitetään
ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen;
5) onko hovioikeudessa toimitettava pääkäsittely;
sekä
6) onko riita-asiassa edellytyksiä sovinnolle.
9 §
Hovioikeus päättää valmistelussa
lisäksi asiantuntijan lausunnon hankkimisesta,
kirjallisen todisteen esittämisestä, katselmuksen
toimittamisesta ja muuhun valmistavaan toimenpiteeseen ryhtymisestä,
jos sellainen on tarpeen sen turvaamiseksi, että todisteet
ovat yhdellä kertaa saatavilla pääkäsittelyssä.
Valmistelussa hovioikeus päättää myös,
onko asianosaisia kuultava henkilökohtaisesti, sekä keitä todistajia,
asiantuntijoita ja muita todistelutarkoituksessa kuultavia henkilöitä kuullaan pääkäsittelyssä.
Hovioikeuden tulee valvoa, ettei asiaan sekoiteta mitään
siihen kuulumatonta ja ettei asiassa esitetä tarpeetonta
todistelua.
10 §
Hovioikeus voi päättää asian
valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä ilman
esittelyä. Samoin menetellään, kun hovioikeus
päättää toimenpiteistä,
jotka 2 luvun 8 §:n 2 ja 3 momentin mukaan kuuluvat yhden
jäsenen toimivaltaan. Valmistelusta vastaava jäsen
päättää menettelytavasta.
11 §
Asian valmistelussa hovioikeudessa noudatetaan muutoin soveltuvin
osin, mitä valmistelusta käräjäoikeudessa
säädetään.
Asian ratkaiseminen kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston
perusteella
12 §
Asia ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston
perusteella, jollei siinä 13—16 §:n nojalla
toimiteta pääkäsittelyä.
Jos asia ratkaistaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston
perusteella eikä valittajan vastapuoli ole käyttänyt
hovioikeudessa puhevaltaa, asiaa ratkaistaessa otetaan kuitenkin
huomioon hänen asiassa aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto.
Tarvittaessa todistelutallenteelta on otettava selko käräjäoikeudessa
vastaanotetun todistelun sisällöstä.
13 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pääkäsittely tulee tarvittaessa toimittaa
hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluvalla muulla paikkakunnalla kuin
hovioikeuden sijaintipaikkakunnalla.
20 §
Jos valittaja on jäänyt pois pääkäsittelystä, valitus
jätetään pääkäsittelyn
kohteena olevalta osalta sillensä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 §
Jos asianosainen, todistaja tai muu kuultava ei sakon uhasta
huolimatta saavu pääkäsittelyyn taikka
jos tuotavaksi määrättyä ei
tavata tai jos kutsua ei saada annetuksi tiedoksi, pääkäsittely saadaan,
milloin syytä on, toimittaa ja asia ratkaista poissaolosta
huolimatta. Asetettua uhkasakkoa ei tällöin tuomita.
Uhkasakkoa ei myöskään tuomita, jos
asianosainen tai hänen laillinen edustajansa, todistaja tai
muu kuultava, joka sakon uhasta huolimatta on jäänyt
pois pääkäsittelystä, saadaan
tuoduksi samaan istuntoon, taikka jos kysymys henkilön kuulemisesta
henkilökohtaisesti raukeaa.
24 a §
Jos käräjäoikeudessa vastaanotettua
suullista todistelua ei ole joltakin osin otettava vastaan uudelleen,
käräjäoikeudessa kertynyt ääni-
tai kuvatallenne voidaan tarvittaessa esittää tarpeellisilta
osiltaan hovioikeuden pääkäsittelyssä.
Sellaista käräjäoikeudessa kuultua
todistajaa, asiantuntijaa ja asianosaista, jonka kertomuksen uskottavuus
voidaan luotettavasti arvioida ilman hänen henkilökohtaista
läsnäoloaan, voidaan kuulla todistelutarkoituksessa
hovioikeuden pääkäsittelyssä myös
puhelinta taikka muuta siihen soveltuvaa äänen-
tai kuvanvälitysmenetelmää käyttäen,
jos sitä voidaan pitää soveliaana.
Asianosaisille on varattava tilaisuus tehdä kuultavalle
kysymyksiä.
Jos 2 momentissa tarkoitettu kuulustelu toimitetaan viranomaisen
luona, kuulusteluun sovelletaan, mitä todistajan ja asiantuntijan
poissaolon seuraamuksista ja heihin kohdistettavista pakkokeinoista
säädetään. Kutsussa kuulusteluun
on ilmoitettava, minä päivänä ja
kellonaikana ja millä tavoin kuulustelu toimitetaan sekä muut
23 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Mitä todistajan
ja asiantuntijan oikeudesta saada korvausta tuomioistuimeen saapumisesta
säädetään, koskee soveltuvin
osin myös 2 momentissa tarkoitettua kuulustelua.
24 b §
Pääkäsittelyssä ratkaistavassa
asiassa oikeudenkäyntiaineistona otetaan huomioon se aineisto,
joka esitetään pääkäsittelyssä.
Jos asia ratkaistaan valittajan vastapuolen poissaolosta huolimatta,
oikeudenkäyntiaineistona otetaan huomioon hänen
aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto.
Pääkäsittelyssä ratkaisut
tehdään ilman esittelyä.
28 §
Tässä luvussa tarkoitetut kehotukset, kutsut
ja ilmoitukset hovioikeus saa lähettää asianosaisen hovioikeudelle
viimeksi ilmoittamaan prosessiosoitteeseen. Kutsu pääkäsittelyyn
on kuitenkin annettava tiedoksi asianosaiselle, joka on määrätty
saapumaan henkilökohtaisesti tai joka ei ole käyttänyt
puhevaltaa hovioikeudessa, sekä todistajalle, asiantuntijalle
ja muulle todistelutarkoituksessa kuultavalle siten kuin 11 luvun 3 ja
4 §:ssä säädetään.
Hovioikeus voi myös antaa kutsun pääkäsittelyyn
tiedoksi valittajalle tai valitukseen vastanneelle asianosaiselle
siten, että kutsun sisältö kerrotaan
hänelle puhelimitse, jos asianosainen epäilyksettä näin
saa tiedon kutsusta ja ymmärtää tiedoksiannon
merkityksen (puhelintiedoksianto). Jos asianosaista ei
ole määrätty saapumaan henkilökohtaisesti,
puhelintiedoksianto voidaan toimittaa myös hänen
asiamiehelleen. Hovioikeus voi toimittaa puhelintiedoksiannon myös
muulle asianosaiselle sekä todistajalle, asiantuntijalle
tai muulle todistelutarkoituksessa kuultavalle henkilölle,
jos asianomainen siihen suostuu.
Puhelimitse tiedoksi annettu kutsu on lähetettävä kirjeenä tai
sähköisenä viestinä asianomaisen
hovioikeudelle ilmoittamaan osoitteeseen, jollei se ole ilmeisen
tarpeetonta. Tuomioistuimen virkamiehen on tehtävä asiakirjoihin
merkintä toimittamastaan tiedoksiannosta.