1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Lain tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan hänen
tarvitsemansa kuntoutuspalvelut ja tässä tarkoituksessa
edistää viranomaisten sekä muiden yhteisöjen
ja laitosten asiakasyhteistyötä tilanteessa, joka
edellyttää usean kuntoutusta järjestävän
yhteisön toimenpiteitä. Lain tarkoituksena on
myös edistää kuntoutujan asemaa ja osallistumista
hänen kuntoutustaan koskevan asian käsittelyssä.
Laissa säädetään eri hallinnonalojen
yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista
sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista.
2 §
Yhteistyömuodot
Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, työvoima-
ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen
on oltava keskenään yhteistyössä paikallisella,
alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Näiden viranomaisten
tulee toimia yhteistyössä myös muiden
kuntoutusta järjestävien yhteisöjen
kanssa.
Asiakasyhteistyö toteutetaan ensisijaisesti osana asianomaisten
viranomaisten tavanomaista toimintaa. Lisäksi yhteistyötä toteutetaan
paikallisen, alueellisen ja valtakunnan tason yhteistyöelimissä,
joista säädetään jäljempänä.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) kuntoutujalla henkilöä,
joka hakee, tarvitsee tai käyttää kuntoutuspalveluja
ja jonka kuntoutus edellyttää sitä järjestävien
viranomaisten, muiden yhteisöjen tai laitosten tässä laissa tarkoitettua
yhteistyötä työ- tai toimintakyvyn ylläpitämiseksi
tai palauttamiseksi, tarpeellisen koulutuksen järjestämiseksi,
työllistymisen tukemiseksi tai kuntoutusajan toimeentuloturvan järjestämiseksi;
sekä
2) asiakasyhteistyöllä toimintaa,
joka sisältää viranomaisten ja palvelun
järjestäjien keskinäisen yhteistyön
periaatteista ja menettelytavoista sopimisen sekä kuntoutujien
kuntoutustarpeita vastaavien ratkaisujen etsimisen.
4 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Tämä laki koskee kuntoutuksen asiakasyhteistyötä,
jos siitä ei lailla toisin säädetä.
Kuntoutusta järjestävien yhteisöjen
yhteistoimintaa koskevista velvoitteista säädetään
erikseen.
Päätöksen kuntoutuksesta tekee kukin
kuntoutuksen järjestämisestä vastaava
yhteisö siten kuin siitä on erikseen säädetty.
Asiakasyhteistyöstä aiheutuvista kustannuksista
kukin toimintaan osallistuva yhteisö vastaa itse.
2 luku
Paikallinen yhteistyö
5 §
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä
Kunnan on huolehdittava siitä, että sen alueella
toimii asianmukaisesti kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä.
Kunta asettaa yhteistyöryhmän neljäksi
vuodeksi kerrallaan ja tiedottaa kunnan asukkaille ja muille viranomaisille
sekä kuntoutusta järjestäville yhteisöille
ryhmän toiminnasta ja kokoonpanosta.
Kunnat voivat sopia, että niillä on yhteinen yhteistyöryhmä.
6 §
Yhteistyöryhmän kokoonpano
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä on oltava
vähintään yksi sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-,
opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen
ja muiden tarpeellisten yhteisöjen nimeämä edustaja.
Jos edustaja eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, hänen
edustamansa yhteisö nimeää uuden edustajan.
Asioiden käsittelyä varten yhteistyöryhmä voi
jakaantua jaostoihin.
Yhteistyöryhmän on tarvittaessa kutsuttava kokouksiinsa
myös muiden viranomaisten, tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusjärjestelmien,
työnantajien ja työntekijöiden sekä muiden
yhteisöjen ja laitosten edustajia, minkä lisäksi
se voi kuulla myös muita asiantuntijoita.
7 §
Yhteistyöryhmän tehtävät
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän tehtävänä on
kehittää tässä laissa tarkoitettujen
viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja,
sopia viranomaisten ja palvelujen järjestäjien
keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista,
huolehtia yhteistyön toteuttamiseksi tarpeellisesta tietojen
vaihtamisesta sekä käsitellä muita kuntoutuksen
järjestämistä koskevia yhteisiä asioita.
Yhteistyöryhmä suunnittelee, edistää ja
seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista.
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä käsittelee
myös yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia
asioita. Ryhmän tehtävänä on kuntoutustarpeita
vastaavien ratkaisujen etsimiseksi kuntoutujan palveluvaihtoehtojen
arviointi, palvelujen suunnittelu sekä tähän
liittyvien tietojen vaihtaminen.
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä on tarvittaessa
apuna muissa kuntoutusta koskevissa säännöksissä tarkoitetun
kuntoutussuunnitelman laatimisessa.
8 §
Asian käsittely
Kuntoutujalla on oikeus saada hänen kuntoutuksensa
yhteistyötä koskeva asia käsiteltäväksi kuntoutuksen
asiakasyhteistyöryhmässä. Myös tässä laissa
tarkoitetulla viranomaisella, muulla yhteisöllä tai
laitoksella on oikeus saada henkilön kuntoutusta koskeva
asia käsiteltäväksi yhteistyöryhmässä.
Yksittäisen kuntoutujan kuntoutuksen asiakasyhteistyötä koskevan
asian käsittelemiseen yhteistyöryhmässä on
oltava kuntoutujan kirjallinen suostumus. Asia on käsiteltävä yhteistyöryhmässä viivytyksettä.
Jos käsittelypyyntö on ilmeisen aiheeton, ei asiaa
tarvitse ottaa käsiteltäväksi.
Yhteistyöryhmä varmistaa sen, että kuntoutujalle
on yhteistyössä hänen kanssaan nimetty kuntoutukseen
perehtynyt yhteyshenkilö. Tarvittaessa yhteistyöryhmä nimeää yhteyshenkilön.
Kuntoutujaa koskevan asian ja häntä koskevien
tietojen käsittelyssä sovelletaan, mitä hallintomenettelyä koskevassa
lainsäädännössä, kielilaissa
(148/1922), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa (621/1999) ja henkilötietolaissa (523/1999)
säädetään. Yhteistyöryhmän
toiminnassa syntyvien henkilötietojen käsittelystä vastaa
rekisterinpitäjänä yhteistyöryhmä.
9 §
Asiakkaan asema hänen asiansa käsittelyssä
Yhteistyöryhmä ei saa ilman kuntoutujan kirjallista
suostumusta antaa kannanottoa viranomaiselle taikka muulle yhteisölle
tai laitokselle.
Kuntoutujalla on oikeus tulla kuulluksi asiassaan ja osallistua
sen käsittelyyn kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä.
Ryhmä voi kuntoutujan kirjallisella suostumuksella kuulla
myös kuntoutujalle läheisiä henkilöitä.
Kuntoutujalle on annettava selvitys kuntoutuksen vaihtoehdoista
ja muista kuntoutukseen liittyvistä seikoista. Kuntoutujan
oikeudesta tarkastaa häntä itseään
koskevat henkilörekisterissä olevat tiedot on
voimassa, mitä henkilötietolain 26—28 §:ssä säädetään.
Kuntoutujan yksilölliset tarpeet on otettava huomioon
asian käsittelyssä.
10 §
Tietojen saaminen, luovuttaminen ja säilyttäminen
Joka saa 8 tai 9 §:ssä tarkoitetun asian yhteydessä kuntoutusasiakasta
koskevia tietoja, on velvollinen pitämään
ne salassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa
säädetyn mukaisesti.
Yhteistyöryhmällä ja 8 §:n
3 momentissa tarkoitetulla yhteyshenkilöllä on
oikeus saada kuntoutujaa koskevia salassa pidettäviksi
säädettyjä tietoja kuntoutujan suostumuksen
mukaisesti.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa säädetään,
kuntoutujaa koskevia salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja
saa antaa sivullisille vain kuntoutujan kirjallisella suostumuksella.
Yksittäistä kuntoutujaa koskevat asiakirjat talletetaan
asian käsittelyn päätyttyä erillisarkistona
asianomaisen kunnan terveyskeskukseen. Kuntoutujaa koskevien arkistoitujen
asiakirjojen tietojen luovuttamisesta ja muusta käsittelystä tämän
lain mukaisesti vastaa terveyskeskus. Asiakirjoja säilytetään
kymmenen vuotta asian käsittelyn päättymisestä.
3 luku
Alueellinen yhteistyö
11 §
Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta
Lääninhallitus asettaa kutakin sairaanhoitopiirin
aluetta varten neljäksi vuodeksi kerrallaan kuntoutuksen
asiakasyhteistyötoimikunnan. Useampaa sairaanhoitopiiriä varten
voi olla myös yhteinen toimikunta.
Lääninhallituksen tehtävänä on
yhteensovittaa läänin alueen toimikuntien työtä.
12 §
Yhteistyötoimikunnan kokoonpano
Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntaan kuuluu keskeisten
kuntoutuksen alalla toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon
viranomaisten, kuntoutusasiakkaita edustavien järjestöjen, muiden
yhteisöjen ja laitosten, opetus- ja työhallinnon
sekä Kansaneläkelaitoksen nimeämä edustaja.
Yhteistyötoimikunnan on kutsuttava tarvittaessa
kokouksiinsa myös muiden viranomaisten, tapaturma-, liikenne-
ja työeläkevakuutusjärjestelmien sekä muiden
yhteisöjen ja laitosten sekä työnantajien
ja työntekijöiden edustajia, minkä lisäksi
se voi kuulla myös muita asiantuntijoita.
13 §
Yhteistyötoimikunnan tehtävä
Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan tehtävänä on
suunnitella, edistää ja seurata tämän
lain mukaista viranomaisten sekä muiden yhteisöjen
ja laitosten yhteistyötä sekä käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia
periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä.
Lisäksi toimikunnan on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien
työn edistämisestä ja järjestettävä tarvittavaa
ohjausta ja koulutusta.
4 luku
Valtakunnallinen yhteistyö
14 §
Kuntoutusasiain neuvottelukunta
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii
valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama kuntoutusasiain
neuvottelukunta, jonka tehtävänä on ohjata,
kehittää ja yhteensovittaa viranomaisten, yhteisöjen
ja laitosten yhteistyötä sekä alueellisten
kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntien toimintaa.
Tarkemmat säännökset kuntoutusasiain
neuvottelukunnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
5 luku
Erinäiset säännökset
15 §
Työjärjestys
Edellä 5 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän
ja 11 §:ssä tarkoitetun toimikunnan on hyväksyttävä työjärjestys,
jossa on määräykset kokousten koollekutsumisesta,
työskentelytavasta, päätösmenettelystä ja
muista tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeellisista
seikoista.
16 §
Salassapitovelvollisuuden rikkominen
Rangaistus 10 §:n 1 momentissa säädetyn
salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889)
38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava
rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla
laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
17 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
.
Tällä lailla kumotaan kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä 27
päivänä maaliskuuta 1991 annettu laki
(604/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen
ja sen nojalla 31 päivänä toukokuuta
1991 annettu asetus kuntoutusasiain neuvottelukunnasta (878/1991).
Ennen tämän lain voimaantuloa asetetut kuntoutuksen
asiakasyhteistyöryhmät, kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnat
ja kuntoutusasiain neuvottelukunta jatkavat tämän
lain mukaisina toimieliminä. Tämän lain
edellyttämät muutokset tulee kuitenkin niiden
osalta tehdä vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.