Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 1 päivänä lokakuuta 2002 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 164/2002 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen, sosiaali- ja terveysministeriö
pääsihteeri Heidi Paatero, Kuntoutusasiain neuvottelukunta
lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen, opetusministeriö
ylitarkastaja Pentti Lehmijoki, työministeriö
kuntoutuspäällikkö Jouko Waal, Kansaneläkelaitos
kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Karhunen, Suomen Kuntaliitto
pääsihteeri Jouko Vasama, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry
kuntoutuspäällikkö Risto Rinta-Jouppi, Työeläkevakuuttajat TELA ry
Lisäksi valiokunta on saanut Hengitysliiton kirjallisen lausunnon.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Lain tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut. Lain lähtökohtana on, että kuntoutus järjestetään suunnitelmallisesti ja että asiakkaan omaa osallistumista korostetaan. Laissa säädettäisiin eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Siinä olisivat myös paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön toteuttamista koskevat säännökset.
Keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa olevia kuntoutuksen yhteistyösäännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi ja kuntoutusta järjestävän viranomaisen, laitoksen ja muun yhteisön tiedottamisvelvollisuutta vahvistettavaksi. Samalla ehdotetaan lisättäväksi kuntoutuksen yh-teistyösäännös eräisiin opetushallinnon lakeihin.
Ehdotetulla lailla kumottaisiin nykyinen kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annettu laki.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Esitys pohjautuu pitkälti voimassa olevaan kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annettuun lakiin, mutta on sitä yksityiskohtaisempi ja vastaa siten paremmin muussa lainsäädännössä tehtyjä muutoksia. Voimassa oleva laki on myös rakenteeltaan hallinto- ja viranomaiskeskeinen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi viime vuonna kuntoutusselonteosta antamassaan mietinnössä, että kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmät toimivat eri paikkakunnilla hyvin eri tasoisesti ja asiakkaan rooli oman kuntoutumisensa suunnittelussa on edelleen puutteellinen. Kuntoutujan sitoutumista voidaan lisätä valitsemalla kuntoutusvaihtoehto yhteisymmärryksessä kuntoutujan kanssa ja kuulemalla kuntoutujaa arvioitaessa hänen kuntoutusmahdollisuuksiaan.
Lakiehdotusten mukaan kuntoutujalla olisi oikeus saada kuntoutuksen yhteistyötä koskeva asia käsiteltäväksi asiakasyhteistyöryhmässä ja osallistua kuntoutuksensa suunnitteluun. Yhteistyöryhmän olisi myös varmistettava, että kun-toutujalla on yhdessä hänen kanssaan nimetty yhteyshenkilö, joka huolehtii kuntoutuksen toteutumisesta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Kuntoutujan osallisuuden lisäämiseksi on tarpeen korostaa kuntoutujan oikeutta myös käytännössä vaikuttaa sekä yhteyshenkilön valintaan että asiansa käsittelyyn yhteistyöryhmässä. Valiokunta korostaa, että kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus ottaa yhteistyöryhmän ko-kouksiin halutessaan mukaan avustajansa tai tukihenkilönsä. Valiokunta katsoo, että ehdotettu uusi laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja erityislakeihin ehdotetut muutokset lisäävät kuntoutujan osallisuutta ja vahvistavat yhteistyöryhmien roolia kuntoutuksen suunnittelussa ja edistämisessä.
Hyvin toimivalla yhteistyöllä voidaan kun-toutuksessakin päästä tarkoituksenmukaiseen työnjakoon ja pystytään välttämään päällek-käisyyksiä palvelujen tarjonnassa. Erityisesti nuorten henkilöiden kuntoutumisen kannalta on merkittävää, että muun muassa lukio- ja ammatillista koulutusta antavat tahot tulevat mukaan kuntoutuksen asiakasyhteistyöhön. Valiokunta korostaa myös työeläkelaitosten kasvavaa vastuuta yhteistyössä vuoden 2004 alusta voimaan tulevan uuden kuntoutuslainsäädännön asettamien ohjausvelvoitteiden vuoksi.
Asiakasyhteistyölain 9 §:n 4 momentissa todettaisiin ehdotuksen mukaan, että kuntoutujan yksilölliset tarpeet on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon asian käsittelyssä. Kuntoutuksen asiakasnäkökulman korostamiseksi ja sen korostamiseksi, että kuntoutujan yksilölliset tarpeet, esimerkiksi hänen äidinkielensä, kulttuuritaustansa sekä aisti- tai puhevikansa otetaan asian käsittelyssä huomioon, valiokunta ehdottaa, että momentista poistetaan sanat "mahdollisuuksien mukaan".
Lakiehdotuksen 12 §:n mukaan kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntaan kuuluu keskeisten kuntoutuksen alalla toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten, opetus- ja työhallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen nimeämä edustaja. Vaikka säännöksen sanamuoto antaakin lääninhallitukselle mahdollisuuden nimetä toimikuntaan kuntoutusasiakkaita edustavien yhteisöjen edustajan, pitää valiokunta tarpeellisena, että säännöksessä asetetaan tämä velvollisuus. Näin turvataan asiakasnäkökulman esille tuominen erityisesti näissä yleisiä kuntoutuskysymyksiä käsittelevissä alueellisissa toimikunnissa. Kysymykseen voivat valiokunnan käsityksen mukaan tällöin tulla lain perusteluissa mainittujen vammaisjärjestöjen lisäksi esimerkiksi kansanter-veys- ja potilasjärjestöt, lastensuojelujärjestöt ja vanhustenhuollon järjestöt.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että 7.—11. lakiehdotusten säännöksissä säilytetään voimassaoleva ilmaisutapa kuntoutujan ohjaamisesta kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen.
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että 2.—6. ja 12.—14. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina ja
että 1. ja 7.—11. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
(Kuten HE)
2 luku
Paikallinen yhteistyö
Asiakkaan asema hänen asiansa käsittelyssä
(1—3 mom. kuten HE)
Kuntoutujan yksilölliset tarpeet on (poist.) otettava huomioon asian käsittelyssä.
3 luku
Alueellinen yhteistyö
Yhteistyötoimikunnan kokoonpano
Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntaan kuuluu keskeisten kuntoutuksen alalla toimi-vien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, kuntoutusasiakkaita edustavien järjestöjen, muiden yhteisöjen ja laitosten, opetus- ja työhallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen nimeämä edustaja.
(2 mom. kuten HE)
4 luku
Valtakunnallinen yhteistyö
5 luku
Erinäiset säännökset
_______________
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 4 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1482/1995, seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Jos eläkehakemus hylätään, eläkelaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että hakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdolli-suuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa. Lisäksi eläkelaitoksen on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa ( / ) säädetään.
Voimaantulosäännös
muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/1966) 18 b §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 618/1991, seuraavasti:
(1 mom. kuten HE)
Ennen kuin Valtiokonttori tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on tarvittaessa varmistettava, että hakijan mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Jos eläkehakemus hylätään, Valtiokonttorin tehtävänä on huolehtia siitä, että hakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.
muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 36 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 619/1991, seuraavasti:
Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on tarvittaessa varmistettava, että vakuutetun mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Jos eläkehakemus hylätään, eläkelaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että vakuutetulle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.
(3 mom. kuten HE)
muutetaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (625/1991) 11 §:n 3 ja 4 momentti seuraavasti:
Kuntoutusasiain vireille saattaminen
Jos aloite tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta on hylätty, vakuutuslaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että työntekijälle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.
(4 mom. kuten HE)
muutetaan liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (626/1991) 11 §:n 3 ja 4 momentti seuraavasti:
Kuntoutusasian vireille saattaminen
Jos aloite tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta on hylätty, vakuutuslaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että vahingoittuneelle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.
Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2003
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
apulaissihteeri Harri Sintonen