1 luku
Palosuojelumaksu
1 §
Lain tarkoitus
Tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi
on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja
irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu.
2 §
Maksuvelvolliset
Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka
harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.
Jos vakuutusmaksu suoritetaan muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle
vakuutuksenantajalle, vakuutuksenottaja ja vakuutuksen välittänyt
vakuutuksenvälittäjä ovat vastuussa palosuojelumaksun
suorittamisesta. Vakuutuksenvälittäjä on
velvollinen tilittämään palosuojelumaksun siten
kuin 5 §:ssä säädetään.
Ulkomaisella ETA-vakuutusyhtiöllä, joka harjoittaa
täällä vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa
siten kuin siitä erikseen säädetään,
on oltava Suomessa asiamies palosuojelumaksun suorittamista varten.
3 §
Palosuojelumaksun määrä
Palosuojelumaksu on 3 prosenttia vakuutuksen paloriskiä vastaavasta
osuudesta vakuutuksista edellisenä vuotena kannettujen
vakuutusmaksujen yhteenlasketusta määrästä lisättynä 3 prosenttia
ainaisten palovakuutusten vakuutusmaksuvastuulle lasketusta korosta.
Annettuja jälleenvakuutuksia ei saa ottaa vähennyksenä huomioon,
eikä palosuojelumaksua makseta otetuista jälleenvakuutuksista.
Palosuojelumaksua ei peritä auto-, kuljetus- tai eläinvakuutuksena
myönnetystä vakuutuksesta palovaaran varalta.
4 §
Palosuojelumaksun maksuunpano
Maksuunpanon toimittaa ja maksupäivän määrää kalenterivuosittain
sen läänin lääninhallitus, jossa
suomalaisella vakuutuksenantajalla on kotipaikka tai jossa ulkomaisen
vakuutuksenantajan edustusto sijaitsee. Maksuunpanon toimittaa
ja maksupäivän määrää Etelä-Suomen lääninhallitus,
jos kysymyksessä on ulkomainen ETA-vakuutusyhtiö,
joka harjoittaa Suomessa vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa.
Vakuutusvalvontaviraston on vuosittain viimeistään
15 päivänä heinäkuuta annettava
lääninhallitukselle palosuojelumaksun määräämistä varten
tiedot läänissä olevista maksuvelvollisista
ja muita tarpeellisia tietoja ja selvityksiä. Vakuutusvalvontaviraston
tulee antaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle
tiedot 1 momentissa tarkoitetusta ulkomaisesta ETA-vakuutusyhtiöstä.
Lääninhallituksen tulee ennen heinäkuun
loppua lähettää kehotus maksuvelvollisille
maksuunpanoon tarvittavien tietojen antamisesta. Vakuutuksenantajien
ja Suomessa vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa harjoittavan ulkomaisen
ETA-vakuutusyhtiön asiamiehen tulee antaa asianomaiselle
lääninhallitukselle kirjallisesti tiedot maksuunpanoa
varten vuosittain viimeistään syyskuun 15 päivänä.
Jollei tietoja anneta lääninhallitukselle
määräajassa, lääninhallituksella
on oikeus sakon uhalla velvoittaa asianomainen antamaan tiedot uuden
määräajan kuluessa tai toimittaa maksuunpano
muun saatavissa olevan selvityksen perusteella. Uhkasakkoa koskevassa
asiassa sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Maksuvelvollisen on suoritettava palosuojelumaksu lääninhallituksen
päätöksessään määräämään
maksupaikkaan eräpäivänä. Palosuojelumaksun
erääntyneelle määrälle
maksetaan viivästyskorkoa siten kuin korkolain (633/1982) 4 §:n
1 momentissa säädetään.
5 §
Palosuojelumaksun tilitys
Lääninhallituksen on suoritettava palosuojelumaksut
palosuojelurahastoon maksuunpanon toimittamista koskevan kalenterivuoden
loppuun mennessä. Tämän lain 2 §:n
2 momentissa tarkoitetun vakuutuksenvälittäjän
on suoritettava palosuojelumaksu oma-aloitteisesti sisäasiainministeriön
määräämään
maksupaikkaan viimeistään kalenterivuoden loppuun
mennessä.
6 §
Vanhentuminen
Velvollisuus suorittaa palosuojelumaksu vanhentuu 5 vuoden kuluttua
sen kalenterivuoden päättymisestä, jolta
lääninhallituksen olisi tullut toimittaa maksuunpano.
7 §
Muutoksenhaku palosuojelumaksun maksuunpanoon
Lääninhallituksen tekemään
palosuojelumaksun maksuunpanoa koskevaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Maksuunpantu palosuojelumaksu on valituksesta huolimatta määräaikana
suoritettava. Jollei maksua määräpäivänä suoriteta,
saadaan se ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten
kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
laissa (367/1961) säädetään.
Jos maksu poistetaan tai alennetaan, lääninhallituksen tai
palosuojelurahaston on palautettava muutoksenhaun johdosta annetun
lainvoimaisen päätöksen perusteella liikaa
suoritettu määrä. Palautettavalle määrälle
maksetaan korkoa siten kuin korkolain 3 §:n 2 momentissa
säädetään.
8 §
Rangaistus
Rangaistus palosuojelumaksun lainvastaisesta välttämisestä ja
sen yrittämisestä säädetään
rikoslain (39/1889) 29 luvun 1—3 §:ssä.
2 luku
Palosuojelurahasto
9 §
Palosuojelurahasto
Palosuojelumaksut tuloutetaan valtion talousarvion ulkopuolella
olevaan palosuojelurahastoon. Palosuojelurahastolla on lisäksi
oikeus ottaa vastaan varoja lahjoituksina ja testamentilla.
Palosuojelurahaston varat muodostuvat palosuojelumaksuista kertyvistä tuloista,
edellisiltä tilikausilta kertyneistä ylijäämistä,
lahjoituksina ja testamenteilla saaduista varoista sekä rahastosta
maksettujen avustusten ja muun rahoituksen palautuksista niihin
liittyvine korko- ja muine erineen.
10 §
Palosuojelurahaston hallinto
Palosuojelurahasto on sisäasiainministeriön hoidossa
ja valvonnassa. Sisäasiainministeriön tehtävänä on
erityisesti valvoa rahaston taloutta ja toimintaa sekä hoitaa
rahaston kirjanpito. Sisäasiainministeriöllä on
oikeus saada rahastolta kaikki tarvittavat tiedot ja selvitykset.
Palosuojelurahastossa voi olla valtion palveluksessa olevaa
henkilöstöä rahaston varojen puitteissa.
Palosuojelurahaston hallinnosta sekä talouden
ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii
rahaston hallitus. Hallituksen tehtävänä on
päättää rahaston toiminnan ja
talouden kannalta merkityksellisistä ja laajakantoisista asioista
sekä huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta
järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on
erityisesti:
1) päättää rahaston
toiminta- ja taloussuunnitelmasta;
2) päättää rahaston
talousarviosta ja varojen käyttösuunnitelmasta;
3) päättää rahastosta
myönnettävistä avustuksista ja muusta
rahoituksesta;
4) päättää rahastossa
olevan henkilöstön ottamisesta ja vapauttamisesta
tehtävistään;
5) huolehtia rahaston maksuvalmiudesta;
6) hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston
tilinpäätös ja toimittaa se sisäasiainministeriölle maaliskuun
loppuun mennessä; sekä
7) tehdä ehdotus sisäasianministeriölle
rahaston ylijäämän käyttämisestä tai
alijäämän kattamisesta rahaston varoista.
Palosuojelurahaston hallitukseen kuuluu hallituksen puheenjohtaja
sekä seitsemän jäsentä, joilla
jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Sisäasianministeriö nimeää hallituksen
puheenjohtajan sekä jäsenet ja varajäsenet
kerrallaan kolmen vuoden toimikaudeksi. Sisäasiainministeriö vapauttaa
hallituksen tai sen puheenjohtajan, jäsenen taikka varajäsenen
tehtävästään.
Hallituksen ja rahaston henkilöstön palkkaukset
ja muut toiminnasta aiheutuvat hallintomenot suoritetaan palosuojelurahaston
varoista.
11 §
Virkavastuu ja yleishallintoa koskevat säännökset
Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajaa, jäsentä ja
varajäsentä hänen hoitaessaan tämän
lain mukaisia tehtäviä pidetään
rikoslain 40 luvun 11 §:n 2 kohdan mukaisena henkilönä.
Palosuojelurahaston ja sen hallituksen toimintaan sovelletaan,
mitä hallintomenettelylaissa (598/1982), tiedoksiannosta
hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966), asiakirjan
lähettämisestä annetussa laissa (74/1954),
kielilaissa (148/1922) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetussa laissa (621/1999) säädetään.
12 §
Kirjanpito, maksuliike ja tilinpäätös
Palosuojelurahaston kirjanpidon, maksuliikkeen, muun laskentatoimen
ja tilinpäätöksen osalta noudatetaan
valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988) ja sen
nojalla annettuja säännöksiä.
Sisäasiainministeriö päättää huhtikuun
loppuun mennessä rahaston tilinpäätöksen
vahvistamisesta, rahaston ylijäämän käyttämisestä ja alijäämän
kattamisesta rahaston varoista sekä muista toimenpiteistä,
joihin rahaston tilinpäätös antaa aihetta.
Sisäasiainministeriö hankkii rahaston tilintarkastajien
lausunnon lisäksi päätöksensä perustaksi
tarvittavat tiedot ja selvitykset rahaston taloudesta ja toiminnasta.
13 §
Tilintarkastus
Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa vuosittain palosuojelurahaston
tilintarkastuksen.
Tilintarkastajien on tarkastettava rahaston hallinto,
kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien
on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus, jossa
on erityisesti lausuttava:
1) siitä, onko tilinpäätös
laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten ja määräysten
mukaisesti;
2) siitä, antaako tilinpäätös
oikeat ja riittävät tiedot rahaston toiminnan
tuloksesta ja tuloksellisuudesta sekä taloudellisesta asemasta;
3) siitä, onko rahaston hallintoa ja toimintaa hoidettu
sitä koskevien säännösten ja
määräysten mukaisesti;
4) tilinpäätöksen vahvistamisesta;
sekä
5) rahaston tuloksen käsittelystä rahaston
hallituksen ehdottamalla tavalla; kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajien
on tehtävä siitä tilinpäätökseen
merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen sekä lausutaan
siitä, onko tilinpäätös laadittu
hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.
Jos tilintarkastaja kesken tilikauden havaitsee merkittävää huomauttamista
tarkastettavan yhteisön hallinnosta ja taloudesta, on asiasta
viipymättä ilmoitettava rahaston hallitukselle
ja sisäasiainministeriölle.
Rahaston hallitus ja henkilöstö on velvollinen
avustamaan tarvittaessa tilintarkastajaa tarkastuksen suorittamisessa.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeudesta säädetään
valtiontalouden tarkastusvirastosta annetussa laissa (676/2000).
3 luku
Avustukset ja muu julkinen tuki
14 §
Avustukset ja muu rahoitus
Palosuojelurahastosta voidaan myöntää lain tarkoituksen
toteuttamiseksi rahaston varojen ja vuosittaisen käyttösuunnitelman
puitteissa yleis- tai erityisavustuksia. Palosuojelurahastosta myönnettäviin
avustuksiin sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001)
säädetään ja rahasto toimii
näissä avustuksissa valtionavustuslaissa tarkoitettuna
valtionapuviranomaisena.
Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleisavustusta
ja erityisavustuksia kunnille ja pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille
sekä pelastusalan järjestöille ja muille
vastaaville yhteisöille.
Palosuojelurahastosta voidaan myöntää myös muille
erityisavustuksia:
1) oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan;
2) tietojenkäsittelyn kehittämiseen
ja laitteiden hankintaan;
3) kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus-
ja kehittämistoimintaan;
4) valistukseen ja neuvontaan; sekä
5) standardisointiin.
Rahoitusta tämän momentin mukaisiin hankkeisiin
voidaan myöntää myös valtion
virastoille ja laitoksille. Palosuojelurahastosta voidaan myöntää myös
apurahoja ja stipendejä hakijan henkilökohtaiseen
käyttöön tai hankkeeseen, jolloin apuraha
tai stipendi voi olla kokonaiskustannusten täyden määrään
suuruinen.
15 §
Avustuksen hakeminen
Yleisavustuksia myönnettäessä otetaan
huomioon suoritteet ja niihin välittömästi
kohdistuvat hallintomenot.
Yleisavustusta haettaessa on esitettävä toimintasuunnitelma
ja talousarvio ja muita tarvittavia suunnitelmia. Jos avustusta
haetaan johonkin toiminnan osaan, on suunnitelmassa esitettävä erikseen
se toiminta, mihin avustus aiotaan käyttää.
Erityisavustusta tai 14 §:n 3 momentin mukaista rahoitusta
haettaessa on esitettävä riittävä selvitys
hankkeen toiminnallisista tai teknisistä suunnitelmista
ja kokonaisrahoitussuunnitelmasta. Erityisavustusta haettaessa on
esitettävä selvitys hakijan edellytyksistä rahoittaa
hankkeen omarahoitusosuus ja, jos erityisavustusta haetaan kiinteän
omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan, rakentamiseen
tai perusparannukseen, rakennus- tai hankintasuunnitelmat tarvittavilta
osin. Lisäksi on selvitettävä hakijan
hankkeeseen saamat muut tuet ja muu rahoitus.
16 §
Yleisavustuksen määrä
Yleisavustus voi olla enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kuluista,
jollei palosuojelurahaston hallitus avustuksen myöntämisen
tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen painavista syistä muuta
päätä.
Yleisavustukseen oikeuttavina hyväksyttävinä kuluina
ei pidetä liiketoiminnan menoja, lainojen lyhennyksiä eikä muita
kuin välittömästi tuettavasta toiminnasta
aiheutuvia hallintomenoja. Hyväksyttävinä kuluina
ei pidetä myöskään poistoja,
arvonvähennyksiä, varauksia tai muita laskennallisia
eriä, jotka eivät perustu toteutuneisiin kuluihin.
Hyväksyttävistä kuluista vähennetään
samaan tarkoitukseen myönnetyt muut julkiset avustukset.
17 §
Erityisavustuksen määrä
Erityisavustus voi olla suuruudeltaan enintään
50 prosenttia hyväksyttävistä kuluista,
jollei palosuojelurahaston hallitus avustuksen myöntämisen
tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen painavista syistä muuta
päätä.
Erityisavustusta saadaan käyttää avustettavan
hankkeen erillismenoihin vähennettynä hankkeesta
saatavilla tuloilla.
Erityisavustukseen oikeuttavina hyväksyttävinä kuluina
ei pidetä liiketoiminnan menoja, lainojen lyhennyksiä eikä muita
kuin välittömästi tuettavasta hankkeesta
aiheutuvia hallintomenoja. Hyväksyttävinä kuluina
ei pidetä myöskään poistoja,
arvonvähennyksiä, varauksia tai muita laskennallisia
eriä, jotka eivät perustu toteutuneisiin kuluihin.
Hyväksyttävistä kuluista vähennetään
samaan tarkoitukseen myönnetyt muut julkiset avustukset.
5 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
19 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä kuuta 200
.
Tällä lailla kumotaan palosuojelumaksusta
20 päivänä heinäkuuta 1946 annettu
laki (586/1946) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
20 §
Siirtymäsäännökset
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn avustukseen
tai muihin varoihin noudatetaan myöntämisajankohtana
voimassa olleita säännöksiä ja
päätöksessä asetettuja ehtoja.
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin
hakemuksiin, joihin ei ole annettu päätöstä tämän lain
voimaan tullessa, sovelletaan tätä lakia.