1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tavoitteet
Tämän lain tavoitteena on huumausaineiden laittoman
Suomeen tuonnin, Suomesta viennin, valmistuksen, levittämisen
ja käytön ehkäiseminen.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan huumausaineiden valvontaan.
Lakia sovelletaan myös huumausaineiden lähtöaineiden
valvontaan sen lisäksi, mitä siitä säädetään
sisäkaupan lähtöaineasetuksessa ja ulkokaupan
lähtöaineasetuksessa sekä lähtöaineasetusten
täytäntöönpanoasetuksessa.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) huumausaineyleissopimuksilla
a) New Yorkissa 30 päivänä maaliskuuta 1961
tehtyä vuoden 1961 huumausaineyleissopimusta (SopS 43/1965)
muutettuna Genevessä 25 päivänä maaliskuuta
1972 tehdyllä vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen muuttamista
koskevalla pöytäkirjalla (SopS 42/1975)
(vuoden 1961 huumausaineyleissopimus);
b) Wienissä 21 päivänä helmikuuta
1971 tehtyä psykotrooppisia aineita koskevaa yleissopimusta
(SopS 60/1976) (psykotrooppisia aineita koskeva vuoden
1971 yleissopimus); sekä
c) Wienissä 20 päivänä joulukuuta
1988 huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa
vastaan tehtyä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta
(SopS 44/1994) (huumaus- ja psykotrooppisia aineita
koskeva vuoden 1988 yleissopimus);
2) sisäkaupan lähtöaineasetuksella huumausaineiden
lähtöaineista annettua Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetusta (EY) N:o 273/2004;
3) ulkokaupan lähtöaineasetuksella yhteisön ja
kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden
kaupan valvontaa koskevista säännöistä annettua
neuvoston asetusta (EY) N:o 111/2005;
4) lähtöaineasetusten täytäntöönpanoasetuksella huumausaineiden
lähtöaineista annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004 ja yhteisön
ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan
valvontaa koskevista säännöistä annetun neuvoston
asetuksen (EY) N:o 111/2005 täytäntöönpanosäännöistä annettua
komission asetusta (EY) N:o 1277/2005;
5) huumausaineella:
a) vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen listoihin
I—IV kuuluvia aineita ja valmisteita;
b) psykotrooppisia aineita koskevan vuoden 1971 yleissopimuksen
listoihin I—IV kuuluvia aineita ja valmisteita;
c) aineita, joiden valvontaan ottamisesta päätetään
uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista
ja valvonnasta tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS
mukaisesti; sekä
d) kat-kasvia (Catha edulis), meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja
ja Psilosybe-sieniä;
6) huumausaineen lähtöaineella sisäkaupan lähtöaineasetuksen
2 artiklan a kohdassa ja ulkokaupan lähtöaineasetuksen
2 artiklan a kohdassa tarkoitettuja luokiteltuja
aineita;
7) huumausaineen valmistuksella, tuotantoa lukuun
ottamatta kaikkia menetelmiä, joilla huumausaineita voidaan
aikaansaada, sekä puhdistamista ja huumausaineen muuntamista
toiseksi huumausaineeksi; sekä
8) huumausaineen tuotannolla oopiumin, kokanlehtien,
kannabiksen tai kannabishartsin erottamista kasveista, joista niitä saadaan.
Tarkemmat säännökset siitä,
mitä aineita, valmisteita ja kasveja pidetään
1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuina huumausaineina,
annetaan valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Muut lait
Huumausaineista ja huumausaineiden lähtöaineista,
jotka ovat lääkkeitä, on lisäksi
voimassa, mitä niistä erikseen lääkelaissa
(395/1987) ja muualla laissa säädetään.
Huumausaineiden käytön ehkäisystä ja
huumausaineiden ongelmakäyttäjien huollosta säädetään
raittiustyölaissa (828/1982) ja päihdehuoltolaissa
(41/1986).
5 §
Yleiskiellot
Huumausaineen tuotanto, valmistus, tuonti Suomen alueelle, vienti
Suomen alueelta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito
ja käyttö on kielletty. Kiellosta voidaan poiketa
lääkinnällisissä, tutkimuksellisissa ja
valvonnallisissa tarkoituksissa siten kuin niistä erikseen
tässä laissa tai muualla laissa säädetään.
6 §
Kauttakuljetus
Huumausaineen kuljetus sitä varastoimatta Suomen alueen
kautta toiseen maahan on sallittu, jos toimijalla on lähtömaan
toimivaltaiselta viranomaiselta saatu vientilupapäätös
ja vastaanottajamaan toimivaltaisen viranomaisen myöntämä maahantuontilupa.
Huumausainetta 1 momentin perusteella kuljettavan on tehtävä ilmoitus
huumausaineen kauttakuljetuksesta tulliviranomaisille ja esitettävä ennen
huumausaine-erän maahan saapumista erää koskeva
vientilupa ja tuontilupa.
7 §
Eräiden kasvien ja sienien viljelykielto
Kat-kasvin (Catha edulis), Psilosybe-sienien ja kokapensaan
viljely on kielletty.
Oopiumiunikon, hampun ja meskaliinia sisältävien
kaktuskasvien viljely käytettäväksi huumausaineena
taikka huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa on kielletty.
8 §
Luovuttamisvelvollisuus
Joka on saanut haltuunsa huumausainetta olematta sen hallussapitoon
oikeutettu, on velvollinen luovuttamaan sen viipymättä poliisille
taikka tulli- tai rajavartioviranomaiselle.
2 luku
Luvanvarainen toiminta
9 §
Luvan myöntäminen
Lääkelaitos voi myöntää luvan
huumausaineen valmistukseen, Suomeen tuontiin, Suomesta vientiin
ja käsittelyyn.
Lupa voidaan myöntää yksityiselle
elinkeinonharjoittajalle, oikeushenkilölle taikka yliopistolle
tai muulle tutkimuslaitokselle:
1) lääkkeiden tuotantoon ja muihin
lääkinnällisiin tarkoituksiin, jos toimija
saa lääkelain 17 §:n 1 momentin
nojalla tuoda Suomeen lääkkeitä;
2) huumausaineen toteamiseksi käytettävien aineiden,
valmisteiden ja testijärjestelmien valmistukseen, tuontiin,
vientiin tai käsittelyyn, jos ne sisältävät
huumausaineita; tai
3) tieteelliseen tutkimukseen sekä lääkinnällisissä tarkoituksissa
tapahtuvaan tutkimukseen, laadunvalvontatutkimukseen ja tuotekehittelyyn.
10 §
Luvan laajuus
Tämän lain mukaisen luvan haltijalla, luvanmukaisen
toimipaikan henkilökunnalla työtehtäviä suorittaessaan
sekä lupaan oikeutetun viranomaisen tehtäväksi
antamien toimeksiantojen toteuttajalla on oikeus luvassa sallitun
huumausainemäärän hallussapitoon ja tarpeelliseen
kuljettamiseen.
Tämän lain mukainen lupa ei vapauta luvanhaltijaa
noudattamasta muualla laissa toiminnalle asetettuja vaatimuksia
ja niitä koskevia määräyksiä.
Lupaa ei saa myöntää suuremmalle
määrälle vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen
listoissa I ja II mainittuja huumausaineita kuin, mitä mainitun
yleissopimuksen mukaisesti kansainväliselle huumausaineiden
valvontalautakunnalle on ilmoitettu kyseisenä vuonna käytettävän
mainittuihin tarkoituksiin.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 3
momentissa tarkoitettujen kiintiöiden asettamisesta ja
sopimuksen velvoitteiden täyttämisestä.
11 §
Luvan myöntämisen edellytykset
Edellä 9 §:n 1 momentissa
tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenä on,
että:
1) luvanhakijan käytössä on
toiminnan laadun ja laajuuden edellyttämä henkilökunta,
riittävä määrä 16 §:ssä tarkoitettuja
vastuuhenkilöitä sekä asianmukaiset tilat,
laitteet ja välineet;
2) yksityinen elinkeinonharjoittaja, luvanhakijan hallintoelimiin
kuuluvat henkilöt ja toimitusjohtaja, avoimessa yhtiössä yhtiömiehet, kommandiittiyhtiössä
vastuunalaiset
yhtiömiehet sekä yliopistossa ja muussa tutkimuslaitoksessa
yksikön johtotehtävissä olevat henkilöt:
a) ovat täysi-ikäisiä;
b) ovat rehellisiksi ja luotettaviksi tunnettuja; sekä
c) eivät ole konkurssissa eikä heidän
toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu;
3) luvanhakijan käytössä on
asianmukaiset edellytykset 25, 26 ja 30 §:ssä säädettyjen
velvoitteiden toteuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että luvan
kohteena olevat aineet eivät joudu käytettäviksi
huumausaineina tai huumausaineen lähtöaineina.
Lääkelaitos voi katsoa luvanhakijan täyttävän
1 momentissa säädetyt edellytykset ilman niiden
erillistä selvittämistä, jos lupaa hakeva säännöllisesti
hakee Lääkelaitokselta 12—15 §:n
mukaisia lupia ja Lääkelaitos on viimeksi kuluneiden
kuuden kuukauden aikana todennut luvanhakijan toiminnan täyttävän
1 momentissa säädetyt edellytykset.
12 §
Valmistuslupa
Huumausaineen valmistuslupa voidaan myöntää enintään
kalenterivuodeksi kerrallaan. Valmistuslupaa ei vaadita lääkelaissa
tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmistukseen.
Huumausaineelle, jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä, ei
saa myöntää valmistuslupaa.
Yliopistolle taikka muulle tutkimuslaitokselle voidaan 1 momentissa
säädetyn estämättä myöntää lupa
valmistaa huumausainetta tieteellisessä tutkimuksessa käytettäväksi,
jos kyseisellä laitoksella on voimassaoleva 15 §:ssä tarkoitettu
käsittelylupa. Valmistuslupaa ei voida myöntää pidemmäksi
ajaksi kuin käsittelylupa on voimassa.
Valmistuslupaan voidaan liittää aineiden varastointia,
säilytystä, kuljetusta, seurantaa ja hävittämistä sekä tarvittaessa
muita vastaavia seikkoja koskevia ehtoja.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lupaehtojen
yksityiskohdista.
13 §
Tuontilupa
Huumausaineen tuontilupa myönnetään
enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tuontilupa myönnetään
toimituseräkohtaisesti lukuun ottamatta lupaa, joka koskee
huumausaineen toteamiseksi käytettävää ainetta,
valmistetta tai testijärjestelmää, joka
sisältää huumausainetta.
Tuontilupaan voidaan liittää huumausaineen tuontitapaa,
määrää, varastointia, säilyttämistä, kuljettamista,
seurantaa ja hävittämistä koskevia ehtoja.
Jokaisen tuontilupapäätöksen ohella
hakijalle annetaan tuontitodistus vientiluvan hakemiseksi sen maan
toimivaltaiselta viranomaiselta, josta huumausaine tuodaan. Luvanhaltijan
on ilmoitettava huumausaineen saapumisesta maahan ja esitettävä tuontitodistus
tulliviranomaiselle. Tulliviranomainen tekee tarpeelliset merkinnät todistukseen
sekä tarvittaessa liittää siihen muun tullaukseen
liittyvän selvityksen.
Luvanhaltijan on palautettava todistus Lääkelaitokselle
heti luvassa tarkoitetun Suomeen tuonnin tapahduttua, kuitenkin
viimeistään, kun luvan voimassaoloaika päättyy.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2
momentissa tarkoitettujen lupaehtojen yksityiskohdista sekä tuontitodistuksen
sisällön yksityiskohdista ja niihin tehtävistä merkinnöistä.
14 §
Vientilupa
Huumausaineen vientilupa myönnetään
enintään kuudeksi kuukaudeksi. Määräaika
ei saa olla pidempi kuin Suomesta viennin kohdemaan antaman tuontiluvan
voimassaoloaika. Vientilupa myönnetään
toimituseräkohtaisesti lukuun ottamatta lupaa, joka koskee
huumausaineen toteamiseksi käytettävää ainetta,
valmistetta ja testijärjestelmää.
Huumausaineen vientilupaa haettaessa on esitettävä Suomesta
viennin kohdemaan toimivaltaisen viranomaisen antama tuontilupa
tai muu vastaava todistus siitä, että vietäväksi
tarkoitetun erän tuonti kyseiseen maahan on sallittu.
Vientilupaan voidaan liittää huumausaineen vientitapaa,
määrää, varastointia, säilytystä,
kuljetusta, seurantaa ja hävittämistä koskevia
ehtoja.
Jokaisen vientilupapäätöksen ohella
hakijalle annetaan vientitodistus. Luvanhaltijan on ilmoitettava
huumausaineen lähtemisestä maasta ja esitettävä vientitodistus
tulliviranomaiselle. Tulliviranomainen tekee tarpeelliset merkinnät todistukseen
sekä tarvittaessa liittää siihen muun tullaukseen
liittyvän selvityksen.
Luvanhaltijan on palautettava todistus Lääkelaitokselle
heti luvassa mainitun Suomesta viennin tapahduttua, kuitenkin viimeistään,
kun luvan voimassaoloaika päättyy.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 3
momentissa tarkoitettujen lupaehtojen yksityiskohdista sekä vientitodistuksen
sisällön yksityiskohdista ja niihin tehtävistä merkinnöistä.
15 §
Käsittelylupa
Huumausaineen käsittelylupa myönnetään enintään
kolmeksi vuodeksi kerrallaan tieteelliseen tutkimukseen taikka lääkinnällisissä tarkoituksissa
tapahtuvaan tutkimukseen, laadunvalvontatutkimukseen tai tuotekehittelyyn.
Huumausaineiden käsittelylupaa ei vaadita huumausaineiksi
luokiteltujen lääkkeiden käsittelyyn
ja hallussapitoon, kun se tapahtuu lääkelaissa,
terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa
laissa (559/1994) tai eläinlääkärinammatin
harjoittamisesta annetussa laissa (29/2000) taikka niiden
nojalla annetussa asetuksessa tarkoitetussa lääkinnällisessä tarkoituksessa.
Käsittelylupaan voidaan liittää huumausaineen
lajia, määrää, käsittelytarkoitusta,
varastointia, säilytystä, kuljetusta, seurantaa
ja hävittämistä koskevia ehtoja.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lupaehtojen
yksityiskohdista.
16 §
Vastuuhenkilöä ja tämän
sijaisia koskevat vaatimukset
Jokaisessa toimipaikassa, jossa harjoitetaan tämän
lain mukaista lupaa edellyttävää toimintaa,
on oltava vastuuhenkilö ja hänellä tarpeellinen
määrä sijaisia, jotka luvanhaltija määrää. Vastuuhenkilön
ja hänen sijaistensa on oltava täysi-ikäisiä ja
sopivia tehtävään. Lisäksi heillä on
oltava tehtävän edellyttämät
toimivaltuudet ja koulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito.
Sopimaton vastuuhenkilön ja hänen sijaisensa
tehtävään on henkilö, joka huumausaineiden tai
muiden päihdyttävien aineiden väärinkäytön, kymmenen
viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdyn huumausainerikoksen tai kolmen
viimeksi kuluneen vuoden aikana tätä lakia vastaan
tehtyjen rikkomusten tai laiminlyöntien takia ei ilmeisesti
kykene hoitamaan tehtävää. Sopimaton tehtävään
on myös henkilö, joka on konkurssissa tai jonka
toimintakelpoisuutta on muuten rajoitettu.
17 §
Vastuuhenkilön hyväksyminen
Lääkelaitos hyväksyy vastuuhenkilöt
ja heidän sijaisensa, jotka ovat luvan haltijan ohella velvollisia
huolehtimaan siitä, että toimipaikassa noudatetaan
tämän lain säännöksiä ja
lupaehtojen määräyksiä.
Luvanhakijan on lupahakemuksen jättäessään
tehtävä Lääkelaitokselle hakemus
määräämänsä vastuuhenkilön
ja tämän sijaisten hyväksymiseksi. Luvanvaraista
toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin asianomaiselle toiminnalle
on hyväksytty vastuuhenkilö.
Vastuuhenkilön tai hänen sijaisensa erotessa tai
lakatessa muutoin hoitamasta tehtäväänsä hänen
tilalleen on määrättävä uusi
vastuuhenkilö tai sijainen ja hänelle on haettava
hyväksymistä seitsemässä päivässä.
18 §
Vastuuhenkilön hyväksymisen peruuttaminen
Lääkelaitoksen on peruutettava vastuuhenkilön
tai tämän sijaisen hyväksyminen, jos
luvanhaltija sitä pyytää.
Vastuuhenkilöksi tai tämän
sijaiseksi hyväksyminen voidaan peruuttaa kokonaan tai
määräajaksi, jos vastuuhenkilö tai
tämän sijainen:
1) ei enää täytä 16 §:ssä säädettyjä edellytyksiä;
2) on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla sellaisesta
rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan ilmeisen sopimaton
vastuuhenkilöksi; tai
3) on menetellyt vastuuhenkilönä tai
tämän sijaisena olennaisesti virheellisesti.
Lääkelaitos voi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
hyväksymisen peruuttamisen sijasta antaa vastuuhenkilölle
tai tämän sijaiselle varoituksen, jos hyväksymisen
peruuttaminen olisi oloihin nähden kohtuutonta.
Lääkelaitoksen on ilmoitettava vastuuhenkilön
tai tämän sijaisen hyväksymisen peruuttamisesta
ja varoituksen antamisesta luvanhaltijalle, jonka palveluksessa
vastuuhenkilö tai sijainen toimii.
19 §
Selvitys lupaharkintaa varten
Tämän lain mukaista lupaa koskevassa
hakemuksessa on esitettävä tiedot:
1) luvanhakijan nimestä tai toiminimestä,
yhteystiedoista sekä yritys- ja yhteisötunnuksesta;
2) luvanhakijan soveltuvuudesta harjoittaa luvan kohteena
olevaa toimintaa;
3) jokaisesta toimipaikasta, jossa lupaa edellyttävää toimintaa
aiotaan harjoittaa;
4) luvan kohteena olevista huumausaineista sekä niiden
käyttötarkoituksesta ja määrästä;
5) luvanhakijan hallintoelimiin kuuluvista henkilöistä ja
toimitusjohtajasta, avoimessa yhtiössä yhtiömiehistä ja
kommandiittiyhtiössä vastuunalaisista yhtiömiehistä sekä yliopistossa ja
muussa tutkimuslaitoksessa yksikön johtotehtävissä olevista;
6) jokaisen toimipaikan vastuuhenkilöistä ja heidän
sijaisistaan sekä heidän luotettavuudestaan, pätevyydestään
ja kokemuksestaan luvan kohteena olevien aineiden käsittelyssä;
7) jokaisen toimipaikan varmistusmenetelmistä,
joilla estetään se, että aineita käytetään huumausaineina
tai huumausaineen lähtöaineina; sekä
8) muista vastaavista selvityksistä ja toimenpiteistä,
jotka ovat tarpeen tämän lain tavoitteiden ja
valvonnan toteuttamiseksi.
Toimijan ei tarvitse esittää lupaa
hakiessaan 1 momentin 2 ja 3 sekä 5—7 kohdassa
tarkoitettuja tietoja, jos toimija:
1) säännöllisesti hakee
Lääkelaitokselta 12—15 §:n mukaisia
lupia; ja
2) on toimittanut Lääkelaitokselle
kyseiset tiedot, joissa ei ole tapahtunut muutoksia, viimeksi kuluneiden
kuuden kuukauden aikana toisen lupahakemuksen yhteydessä,
eikä Lääkelaitoksella ole ollut huomauttamista
niihin.
Luvanhaltijan on ilmoitettava Lääkelaitokselle
lupaa hakiessa 1 momentin mukaisesti annettuihin tietoihin luvan
antamisen jälkeen tapahtuneista muutoksista, jotka vaikuttavat
luvan myöntämisen edellytyksiin.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lupahakemukseen
liitettävän selvityksen sisällöstä.
20 §
Luovuttamisrajoitus
Luvanhaltija saa luovuttaa huumausaineita ainoastaan toiselle
luvanhaltijalle tai jollekulle, jolla muutoin on oikeus hankkia,
pitää hallussaan tai käsitellä luovutuksen
kohteena olevia aineita.
Luovutuksensaajan on selvitettävä luovuttajalle
luovutettavan huumausaineen käyttötarkoitus, jonka
on oltava 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu.
21 §
Seuraamukset luvanvaraisen toiminnan rikkomuksista
Lääkelaitoksen on peruutettava
tämän lain mukainen lupa, jos:
1) luvanhaltija sitä pyytää;
tai
2) luvanvarainen toiminta on lopetettu.
Lääkelaitos voi peruuttaa tämän
lain nojalla annetun luvan määräajaksi
tai kokonaan, jos:
1) tässä laissa tai sen nojalla annetuissa
säännöksissä taikka muualla
laissa luvanhaltijalle asetettuja velvoitteita tai kieltoja on olennaisesti rikottu;
2) luvanhaltija on olennaisesti rikkonut lupaehtoja;
3) luvan myöntämiselle 9 ja 11 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ei
enää ole olemassa;
4) luvanhaltijalla ei ole 16 §:ssä tarkoitettua vastuuhenkilöä taikka
vastuuhenkilö tai luvanhaltijan hallintoelimiin kuuluva
henkilö ja toimitusjohtaja, avoimessa yhtiössä yhtiömies, kommandiittiyhtiössä vastuunalainen
yhtiömies taikka yliopistossa tai muussa tutkimuslaitoksessa
yksikön johtotehtävissä oleva on lainvoimaisella
tuomiolla tuomittu sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen
olevan sopimaton tehtäväänsä;
tai
5) lupaa haettaessa annetut tiedot ovat olleet huumausaineiden
valvontaan liittyvien tietojen osalta olennaisesti virheellisiä.
Ellei kyse ole kiireellisestä tapauksesta, Lääkelaitoksen
on 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ennen luvan peruuttamista
annettava kirjallinen varoitus sekä asetettava asianomaiselle luvanhaltijalle
määräaika toiminnassa olevien puutteellisuuksien
korjaamiseksi tai poistamiseksi.
Lääkelaitos voi myös antaa luvanhaltijalle huomautuksen
tai kirjallisen varoituksen, jos ilmenneet puutteet, rikkomukset
tai laiminlyönnit voidaan korjata tai ne ovat vähäisiä.
Peruutettu lupa on palautettava Lääkelaitokselle.
3 luku
Luvanvaraisuudesta vapautetut aineet ja valmisteet
22 §
Ensiavussa tarvittavat lääkevalmisteet
Tämän lain mukaista tuonti- ja vientilupaa
ei tarvita ensiavussa käytettäviksi tarkoitetuille huumausaineita
sisältäville lääkevalmisteille, jotka
sisältyvät kansainvälisessä liikenteessä toimivien
alusten, ilma-alusten, ambulanssien ja humanitaarisessa avustustoiminnassa
käytettävien ajoneuvojen lääkevarastoihin.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut lääkevalmisteet
on säilytettävä lukitussa lääkekaapissa
olevassa sinetein suljetussa ensiapulaatikossa. Niistä on
vastuussa aluksella päällikkö sekä ilma-aluksella,
ambulanssissa ja humanitaarisessa avustustoiminnassa käytettävässä ajoneuvossa lääkevarastosta
vastaava.
23 §
Eräät aineet, valmisteet ja testijärjestelmät
Tämän lain mukaista tuonti- ja vientilupaa
ei tarvita vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen listassa III mainituille
huumausainetta sisältäville lääkevalmisteille
ja huumausainetta sisältäville huumausaineiden
toteamisessa käytettäville aineille, valmisteille
ja testijärjestelmille, joissa on huumausainetta vain vähän
taikka joissa huumausaine on vaikeasti erotettavassa muodossa ja
joihin voi liittyä aineen laajaan lääkinnälliseen
käyttöön nähden vain vähäisenä pidettävä väärinkäytön
vaara.
Tämän lain mukaista tuonti- ja vientilupaa
ei tarvita sellaisille yhdistelmävalmisteille, jotka sisältävät
muuta psykotrooppista ainetta kuin psykotrooppisia aineita koskevan
vuoden 1971 yleissopimuksen listassa I mainittua ainetta, joissa
on huumausainetta vain vähän taikka joissa huumausaine
on vaikeasti erotettavassa muodossa ja joihin voi liittyä aineen
laajaan lääkinnälliseen käyttöön
nähden vain vähäisenä pidettävä väärinkäytön
vaara.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luvanvaraisuudesta
vapautetuista aineista, valmisteista ja testijärjestelmistä.
24 §
Henkilökohtaisten lääkkeiden tuonti
ja vienti
Tämän lain huumausaineen Suomeen tuontia ja
Suomesta vientiä koskevia säännöksiä ei
sovelleta sellaisiin vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen listassa
I—III tai psykotrooppisia aineita koskevan vuoden 1971
yleissopimuksen listassa II—IV mainittuja aineita sisältäviin
lääkevalmisteisiin, joita matkustaja käyttää henkilökohtaiseen
lääkitykseensä. Tällöin
on noudatettava, mitä lääkelain 19 §:ssä ja sen
nojalla säädetään.
4 luku
Toimijoiden velvollisuudet
25 §
Tuonti- ja vientiasiakirjojen sekä päällyksen tunnistetiedot
Huumausaineen valmistajan, Suomeen tuojan, Suomesta viejän
sekä kuljetukseen ja säilytykseen osallistuvan
on huolehdittava siitä, että tuonti- ja vientiasiakirjoissa
sekä päällyksessä, jossa aine
tai valmiste luovutetaan, on tarvittavat tunnistetiedot.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1
momentissa tarkoitetuista tunnistetiedoista.
26 §
Huumausaineiden varastointi ja säilytys
Huumausaineet on varastoitava tai muutoin säilytettävä erillisessä,
lukitussa paikassa, johon sivullisten pääsy on
estetty.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1
momentissa tarkoitetuista huumausaineiden varastoinnista ja säilyttämisestä sekä niistä
lääkevalmisteista,
joita ei ole tarpeen säilyttää 1 momentissa
säädetyllä tavalla.
27 §
Huumausaineiden kuljettaminen
Huumausaineiden kuljettamisessa ja siihen liittyvissä toimenpiteissä on
noudatettava tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ottaen
huomioon kuljetettava aine, sen määrä ja
kuljetusmuoto.
Huumausaineiden kuljettamiseen ja säilytykseen osallistuvien
on huolehdittava siitä, että huumausaineiden anastaminen
ja muu laiton käyttö on estetty.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1
momentissa tarkoitetuista huumausaineiden kuljettamisesta ja siihen liittyvästä käsittelystä.
28 §
Huumausaineiden hävittäminen ongelmajätteenä
Huumausaineiden käsittelyyn oikeutetut ovat velvollisia
toimittamaan hävitettäviksi kaikki huumausaineiksi
luokitellut lääkkeet ja muut huumausaineet, joilla
ei ole enää tässä laissa sallittua
käyttöä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut aineet ja
valmisteet saa hävittää vain ongelmajätelaitoksessa.
Tällöin on noudatettava jätelain (1072/1993) ja
ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä ongelmajätteen
hävittämisestä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1
momentissa tarkoitettujen aineiden ja valmisteiden hävittämisestä.
29 §
Muutosilmoitukset
Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava Lääkelaitokselle:
1) toimipaikan lakkauttamisesta sekä toimipaikan
osoitteen muuttumisesta;
2) hallintoelimiin kuuluvan henkilön ja toimitusjohtajan,
avoimessa yhtiössä yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisen
yhtiömiehen sekä yliopistossa ja muussa tutkimuslaitoksessa
yksikön johtotehtävissä olevan henkilön
vaihtumisesta;
3) toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä yhtä kuukautta
pitemmäksi ajaksi;
4) siitä, että 16 §:ssä tarkoitettu
vastuuhenkilö tai tämän sijainen lopettaa
tehtävän hoitamisen; sekä
5) muista luvan antamisen jälkeen tapahtuneista
luvan myöntämisen edellytyksiin olennaisesti vaikuttavista
muutoksista.
30 §
Kirjanpitovelvollisuus
Tämän lain mukaisen luvan haltijan sekä 15 §:n
2 momentissa tarkoitetun toimijan on pidettävä kirjaa
valmistamistaan, viemistään, tuomistaan ja käsittelemistään
huumausaineista. Kirjanpitovelvollisuus ei koske henkilökohtaiseen
lääkitykseen määrättyjä huumausaineiksi katsottavia
lääkkeitä. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään
kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana ne on laadittu. Lääkelaitoksella
on oikeus saada tässä momentissa tarkoitettu huumausainekirjanpitoaineisto
nähtäväkseen. Elintarviketurvallisuusvirastolla
ja lääninhallituksilla on oikeus saada nähtäväkseen
eläinlääkärin huumausainekirjanpito.
Huumausaineiden hävittämisestä on
tehtävä merkintä huumausainekirjanpitoon.
Asiakkaiden apteekkiin toimittamien lääkkeiden
hävittämisessä ja kirjanpitovelvollisuudessa
noudatetaan, mitä siitä erikseen säädetään.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä säädetystä
huumausaineiden
kirjanpidosta ja huumausainekirjanpitoaineistosta sekä sen
säilyttämisestä.
31 §
Ilmoitusvelvollisuus
Luvanhaltijan on annettava Lääkelaitokselle vuosittain
ennen tammikuun loppua:
1) ilmoitus edellisen vuoden aikana valmistetuista,
varastoon hankituista, varastossa olevista ja sieltä luovutetuista
huumausaineista sekä huumausaineita sisältävistä aineista
ja valmisteista sekä niiden määristä sekä määrästä,
joka on käytetty lääkkeiden valmistukseen;
2) ilmoitus edellisen vuoden aikana hävitetyistä huumausaineista;
3) ennakkoarvio seuraavan vuoden tarpeesta.
Lisäksi luvanhaltijan on annettava Lääkelaitokselle
neljännesvuosittain ilmoitus Suomeen tuoduista ja Suomesta
viedyistä vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen luetteloiden
ja psykotrooppisia aineita koskevan vuoden 1971 yleissopimuksen
I—III luetteloiden aineista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetusta
ilmoitusvelvollisuudesta.
Lääkelaitos voi tarvittaessa antaa määräyksiä ilmoitusten
tekemiseen liittyvistä yksityiskohdista.
32 §
Eräiden huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden
seuranta
Apteekin on seurattava vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen
listaan I, II ja IV ja psykotrooppisia aineita koskevan vuoden 1971 yleissopimuksen
listaan I ja II sisältyvien aineiden ja valmisteiden sekä pentatsosiinin
ja buprenorfiinin toimittamista apteekista ja pidettävä siitä kirjaa.
Apteekin on annettava Lääkelaitokselle huumausaineiksi
luokiteltujen lääkkeiden seurantaa koskevat tiedot
kuukausittain.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut seuranta-
ja kirjanpitotiedot ovat salassapidettäviä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä huumausaineiksi
luokiteltujen lääkkeiden seurannasta, seurantatietojen hävittämisestä sekä apteekkien
velvollisuudesta antaa seurantatietoja Lääkelaitokselle.
33 §
Sisäkaupan ja ulkokaupan lähtöaineasetuksista johtuvat
toimijoiden velvollisuudet
Sisäkaupan lähtöaineasetuksen mukaisessa markkinoille
saattamisessa ja ulkokaupan lähtöaineasetuksen
mukaisessa tuonnissa ja viennissä sekä niihin
liittyvässä välitystoiminnassa on toimijoiden
velvollisuuksista voimassa, mitä kyseisissä asetuksissa
sekä lähtöaineasetusten täytäntöönpanoasetuksessa
säädetään.
5 luku
Ohjaus ja yleinen valvonta
34 §
Lupa- ja valvontaviranomaiset
Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten
ja määräysten noudattamisen ylin johto
ja ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Tämän lain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena
sekä sisäkaupan ja ulkokaupan lähtöaineasetuksissa
ja lähtöaineasetusten täytäntöönpanoasetuksessa
tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena toimii Lääkelaitos,
jollei toisin säädetä.
Lisäksi Lääkelaitoksen
tehtävänä on:
1) pitää yllä tietokantaa
huumausaineista; ja
2) vastata tämän lain mukaisista
tiedonkeruutehtävistä siltä osin, kuin
ne eivät kuulu Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
tehtäviin 35 §:n mukaisesti.
Eläinlääkäreitä valvovat
myös Elintarviketurvallisuusvirasto ja lääninhallitukset.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 3
momentissa säädetyistä Lääkelaitoksen
tehtävistä.
35 §
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
tiedonkeruutehtävät
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
tehtävänä on:
1) koota, tuottaa ja hankkia tietoja tilastointia ja
tutkimusta varten huumausaineista sekä toimenpiteistä näiden
laittoman käytön ehkäisemiseksi; ja
2) toimia Suomen edustajana huumausaineita ja niiden
väärinkäyttöä koskevassa
eurooppalaisessa tietoverkossa tämän lain soveltamisalaa koskevissa
tiedonkeruuasioissa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Sosiaali-
ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tämän
lain mukaisista tiedonkeruutehtävistä.
36 §
Tarkastusoikeus
Lääkelaitoksen määräämällä sen
palveluksessa olevalla tarkastajalla on oikeus tarkastaa tiloja,
joissa huumausainetta tai huumausaineen lähtöainetta
tuotetaan, valmistetaan, varastoidaan, säilytetään
tai muulla tavoin käsitellään. Tarkastusoikeus
koskee myös Lääkelaitoksen lupa- ja valvontatoiminnan
piiriin kuuluvaa ennakkotarkastusta luvan myöntämisen
edellytysten toteamiseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tarkastaja
on päästettävä kaikkiin toimipaikan
tiloihin. Tässä pykälässä tarkoitettua
tarkastusta ei saa toteuttaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.
Lääkelaitoksella on oikeus saada poliisilta sekä tulli-
ja rajavartioviranomaisilta virka-apua sille tämän
lain nojalla kuuluvan tehtävän suorittamiseksi.
37 §
Tarkastusaineisto
Sen lisäksi, mitä tarkastuksesta on hallintolaissa
(434/2003) säädetty, tarkastuksessa on esitettävä kaikki
36 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarkastajan
pyytämät asiakirjat ja muu aineisto, joka on tarpeellista
tarkastuksen toimittamiseksi. Tarkastajalle on annettava maksutta
ja salassapitosäännösten estämättä hänen
pyytämänsä jäljennökset
tarkastuksen kannalta tarpeellisista asiakirjoista.
Tarkastuksen yhteydessä tarkastajalla on oikeus ottaa
korvauksetta näytteitä toimipisteessä olevista
huumausaineista ja -valmisteista erikseen tarkemmin tutkittaviksi.
Lisäksi tarkastajalla on oikeus ottaa tarkastuksen suorittamisen kannalta
välttämättömiä kuvatallenteita
tarkastuksen aikana.
38 §
Oikeus saada tietoja toimijoilta sekä viranomaisilta
Lääkelaitoksella on sen estämättä,
mitä tietojen salassa pitämisestä säädetään,
oikeus saada tämän lain mukaisten lupa- ja valvontatehtävien suorittamiseksi
välttämättömät tiedot
maksutta tämän lain ja lääkelain
mukaisilta elinkeinonharjoittajilta ja muilta toimijoilta sekä valtion
ja kunnan viranomaisilta.
Sen estämättä, mitä tietojen
salassa pitämisestä säädetään,
Lääkelaitoksella on oikeus saada sisäkaupan
lähtöaineasetuksessa ja ulkokaupan lähtöaineasetuksessa
tarkoitetuilta toimijoilta huumausaineiden lähtöaineita
koskevista toimista tietoja, jotka ovat välttämättömiä mainittujen
asetusten noudattamisen valvomiseksi.
39 §
Tietojen saaminen eräistä rekistereistä
Lääkelaitoksella on sen estämättä,
mitä tietojen salassa pitämisestä säädetään,
oikeus saada tämän lain mukaisten tehtävien
suorittamiseksi välttämättömiä tietoja
tulliviranomaiselta ulkomaankauppaa koskevista rekistereistä huumausaineiden
ja huumausaineiden lähtöaineiden Suomeen tuonnista
ja Suomesta viennistä. Kyseisiä tietoja ei saa
ilman Tullihallituksen lupaa käyttää muuhun
kuin siihen tarkoitukseen, mihin ne on luovutettu.
Lääkelaitoksella on oikeus saada tässä laissa tarkoitetun
valvonnan toteuttamiseksi ja tässä laissa ja huumausaineiden
lähtöaineita koskevassa yhteisölainsäädännössä tarkoitettujen
lupien myöntämistä varten välttämättömiä tietoja sakon
täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002)
46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä.
Oikeudesta saada tietoja rikosrekisteristä säädetään
rikosrekisterilaissa (770/1993).
40 §
Tietojen luovuttaminen
Sen estämättä, mitä tietojen
salassa pitämisestä säädetään,
Lääkelaitos saa omasta aloitteestaan luovuttaa
poliisille, tulli- ja rajavartioviranomaisille sekä Terveydenhuollon
oikeusturvakeskukselle tämän lain mukaista valvontaa
koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä viranomaisten
lakisääteisten tehtävien hoitamista varten.
41 §
Tietojen kerääminen kansainvälisille
valvontaviranomaisille tilastointia ja tutkimusta varten
Kansanterveyslaitoksen, poliisin, tulliviranomaisen, rajavartioviranomaisen
ja muiden huumausaineita käsittelevien ja toimenpiteitä näiden
laittoman käytön ehkäisemiseksi suorittavien
viranomaisten sekä ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön
on annettava Lääkelaitokselle sekä Sosiaali-
ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle ne tiedot,
jotka ovat tarpeen tietojen luovuttamiseksi kansainvälisille valvontaviranomaisille
ja tiedonkeruutahoille, jollei tietojen salassapitovelvollisuudesta
muuta johdu.
6 luku
Rikostorjunta
42 §
Poliisi sekä tulli- ja rajavartioviranomaiset toimivaltaisina
viranomaisina
Toimivaltaisia viranomaisia ovat Lääkelaitoksen
lisäksi myös poliisi huumausaineiden rikostorjuntaan
liittyvissä asioissa sekä tulli- ja rajavartioviranomaiset
huumausaineiden maahantuontiin, maasta vientiin ja kauttakulkuun
liittyvissä asioissa, sekä mainitut viranomaiset
asioissa, joista säädetään sisäkaupan
lähtöaineasetuksen 8 artiklan 1 kohdassa, ulkokaupan
lähtöaineasetuksen 8 artiklassa, 9 artiklan 1
kohdassa sekä 14 ja 26 artiklassa sekä lähtöaineasetusten täytäntöönpanoasetuksen
12 artiklan 2 kohdassa, 13 ja 16 artiklassa ja 23 artiklan 2 kohdassa.
43 §
Takavarikoiminen
Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on takavarikoitava
huumausaine, joka on luovutettu poliisille taikka tulli- tai rajavartioviranomaiselle
8 §:n perusteella tai jonka hallussapitoon ei muutoin
ole oikeutta tämän lain nojalla, mutta jonka hallussapito
ei ole rangaistavaa. Takavarikkoa toteutettaessa on noudatettava,
mitä pakkokeinolain (450/1987) 4 luvun
9 §:ssä säädetään
pöytäkirjasta ja todistuksesta sekä 4
luvun 11 §:ssä takavarikon kumoamisesta.
44 §
Hävittäminen
Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on todistettavasti
hävitettävä tai määrättävä hävitettäväksi
takavarikoitu tai valtiolle menetetyksi tuomittu huumausaine. Hävittämisessä ja
sen kirjaamisessa on noudatettava, mitä 28 ja 30 §:ssä säädetään.
Hävitettävä aine tai osa siitä on
kuitenkin säilytettävä niin kauan kuin
sitä mahdollisesti tarvitaan todisteena oikeudenkäynnissä.
Pidättämiseen oikeutettu virkamies saa todistettavasti
hävittää tai määrätä hävitettäväksi huumausaineen
laittomaan tuotantoon, viljelyyn, valmistukseen, hallussapitoon
tai käyttöön tarkoitetun raaka-aineen,
muun aineen, laitteen tai tarvikkeen, joka voidaan takavarikoida,
jos on todennäköistä, että se
tultaisiin tuomitsemaan valtiolle menetetyksi.
45 §
Huumausainerikosten estämisen, paljastamisen ja selvittämisen
edistäminen
Keskusrikospoliisin päällikön ja
Tullihallituksen rikostorjunnasta vastaavien yksiköiden päälliköiden
kirjallisella päätöksellä voidaan myöntää huumausainerikosten
estämistä, paljastamista ja selvittämistä suorittavalle
viranomaiselle yksittäistapauksessa lupa huumausaineen tuontiin
Suomeen, vientiin Suomesta tai kauttakuljetukseen.
Edellä 1 momentissa mainitun päällikön
kirjallisella päätöksellä voidaan
luovuttaa takavarikoituja tai valtiolle menetetyksi tuomittuja huumausaineita
ja 44 §:n 2 momentissa tarkoitettuja aineita,
laitteita ja tarvikkeita viranomaiselle käytettäväksi
huumausainerikosten estämisessä, paljastamisessa
ja selvittämisessä ja myöntää viranomaiselle
tähän tarkoitukseen huumausaineen hallussapitolupa.
Tässä pykälässä tarkoitetuista
päätöksistä on välittömästi
ilmoitettava Lääkelaitokselle.
7 luku
Pakkokeinot ja seuraamukset
46 §
Hallinnolliset pakkokeinot
Lääkelaitos voi kieltää sitä,
joka rikkoo tätä lakia taikka sisäkaupan
lähtöaineasetuksen tai ulkokaupan lähtöaineasetuksen
säännöksiä, jatkamasta tai toistamasta
lainvastaista menettelyä. Lääkelaitos
voi myös määrätä sen,
joka rikkoo mainittuja säännöksiä,
täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa.
Lääkelaitos voi tehostaa tämän
lain nojalla annettua kieltoa tai määräystä uhkasakolla
tai uhalla, että tekemättä jätetyt
toimenpiteet teetetään laiminlyöjän
kustannuksella tai uhalla että toiminta keskeytetään.
Luvan peruuttamisesta säädetään
21 §:ssä.
Kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon tuomitsee lääninhallitus
Lääkelaitoksen vaatimuksesta. Uhkasakkoa, teettämisuhkaa
ja keskeyttämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin,
mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Uhkasakkoa ei kuitenkaan saa asettaa luonnolliselle henkilölle
tässä laissa säädetyn tietojenantovelvollisuuden
tehosteeksi silloin, kun henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta
ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan
asiaan.
47 §
Huumausainelakirikkomus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) laiminlyö sisäkaupan lähtöaineasetuksen
3 artiklan 2 kohdassa tai ulkokaupan lähtöaineasetuksen
6 artiklan 1 kohdassa säädetyn luvan
hakemisen,
2) laiminlyö tämän lain
6, 29 tai 31 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden,
30 §:n mukaisen kirjanpitovelvollisuuden tai 32 §:n
mukaisen seurantavelvollisuuden tai sisäkaupan lähtöaineasetuksen
3 artiklan 1 kohdassa tai 8 artiklassa taikka ulkokaupan
lähtöaineasetuksen 9 artiklassa säädetyn
ilmoitusvelvollisuuden,
3) rikkoo tämän lain 20 §:n
mukaista luovuttamisrajoitusta taikka 25 §:n tunnistetietoja, 26 §:n
varastointia ja säilytystä, 27 §:n kuljettamista
tai 28 §:n hävittämistä koskevan
velvoitteensa,
4) antaa vääriä tietoja
tämän lain 12—16 ja 19 §:ssä,
sisäkaupan lähtöaineasetuksen 3 artiklan
1 ja 6 kohdassa tai ulkokaupan lähtöaineasetuksen
7 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa tai 21 artiklan 1
kohdassa tarkoitetuissa lupa- tai rekisteröintiasioissa
tai olennaisesti laiminlyö tarpeellisten tietojen antamisen,
5) olennaisesti rikkoo 12—15 §:ssä tarkoitettuun
lupaan liitettyjä ehtoja tai rajoituksia,
6) laiminlyö sisäkaupan lähtöaineasetuksen
3 artiklan 6 kohdassa tai ulkokaupan lähtöaineasetuksen
7 artiklan 1 kohdassa säädetyn velvollisuuden
pitää osoitetiedot ajan tasalla,
7) ei noudata, mitä sisäkaupan lähtöaineasetuksen
5 artiklassa tai ulkokaupan lähtöaineasetuksen
3 ja 4 artiklassa säädetään
asiakirja-aineistosta,
8) ei noudata, mitä sisäkaupan lähtöaineasetuksen
7 artiklassa tai ulkokaupan lähtöaineasetuksen
5 artiklassa säädetään merkinnöistä tai
9) ei noudata, mitä sisäkaupan lähtöaineasetuksen
5 artiklassa säädetään asiakkaan
selvityksestä,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, huumausainelakirikkomuksesta sakkoon.
Se, joka rikkoo tämän lain nojalla määrättyä, uhkasakolla
tehostettua kieltoa, voidaan jättää tuomitsematta
rangaistukseen samasta teosta.
48 §
Huumausainerikokset
Huumausainerikoksista säädetään
rikoslain (39/1889) 50 luvussa.
9 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
50 §
Voimaantulo
Tämä laki, jäljempänä uusi
laki, tulee voimaan
päivänä
kuuta
20
.
Tällä lailla kumotaan 17 päivänä joulukuuta 1993
annettu huumausainelaki (1289/1993), jäljempänä vanha
laki, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.
51 §
Siirtymäsäännökset
Jos muualla laissa viitataan vanhaan lakiin tai sen säännöksiin,
viittauksen on katsottava tarkoittavan uutta lakia tai sen vastaavia
säännöksiä.
Vanhan lain nojalla annettu lupa katsotaan annetuksi uuden lain
nojalla, ja se lakkaa olemasta voimassa lupapäätöksessä määrättynä päivänä.
Uuden lain voimaan tullessa Lääkelaitoksessa
vireillä oleva vanhan lain mukaisesti vireille pantu asia
käsitellään ja ratkaistaan vanhan lain säännösten
mukaisesti.
Luvanhaltijan on määrättävä jokaiseen
tämän luvan kohteena olevaan toimipaikkaan 16 §:ssä tarkoitettu
vastuuhenkilö ja ilmoitettava tämä Lääkelaitoksen
hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa
tämän lain voimaantulosta.
52 §
Täydentävät säännökset
Uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta,
riskienarvioinnista ja valvonnasta annetun neuvoston päätöksen
2005/387/YOS mukaisesti valvontaan otettaviin
aineisiin rinnastetaan mainitulla neuvoston päätöksellä kumotun
uusista synteettisistä huumausaineista hyväksytyn
yhteisen toiminnan 97/396/YOS nojalla tehtyjen
neuvoston päätösten mukaisesti valvontaan
otettaviksi päätetyt aineet. Näistä aineista
voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella vastaavasti kuin 3 §:n 1 momentin
5 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista aineista.