1 §
Lain tarkoitus
Tällä lailla saatetaan Euroopan talousalueelta saadun
osingon verotus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen
56 ja 58 artiklan mukaiseksi. Osinkoon kohdistuva kansainvälinen
kaksinkertainen verotus poistetaan palauttamalla verovelvolliselle
liikaa maksettua veroa vastaava määrä muusta
verotuksesta erillisessä menettelyssä siten kuin
jäljempänä säädetään.
2 §
Lain soveltamisala
Lakia sovelletaan yhtiöveron hyvityksestä annetussa
laissa (1232/1988) tarkoitetun osingonsaajan Euroopan talousalueella
asuneelta yhtiöveron hyvityksestä annetun lain
edellytykset täyttävältä yhtiöltä verovuosina
1998—2004 saamaan osinkoon, joka on ollut tuloverolain (1535/1992),
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) tai
maatilatalouden tuloverolain (543/1967) nojalla veronalaista
tuloa ja joka ei ole oikeuttanut yhtiöveron hyvityksestä annetun
lain 4 §:ssä tarkoitettuun yhtiöveron
hyvitykseen.
Euroopan talousalueella asuneena yhtiönä pidetään
yhtiötä, joka on osingonjaosta päätettäessä ollut
eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin
sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä annetun
direktiivin (90/435/ETY) 2 artiklassa tarkoitettu
yhtiö tai Euroopan talousalueella muussa kuin Euroopan
unionin jäsenvaltiossa asunut vastaava yhtiö.
Lakia ei sovelleta ansiotulona verotettavaan Euroopan talousalueelta
saatuun osinkoon.
3 §
Palautettava vero
Osingonsaajalle palautetaan 2 §:ssä tarkoitetun
osinkotulon perusteella verovuosina 1998—2004 Suomessa
maksuunpannusta verosta (maksuunpantu vero) määrä,
joka ylittää osingonsaajan kunakin verovuonna
saamasta osingosta ja tuloksi luettavan yhtiöveron hyvityksestä lasketun
veron (laskennallinen vero) määrän.
Maksuunpantuna verona pidetään määrää, joka
vastaa 28 prosenttia verovuosina 1998—1999 toimitetuissa
verotuksissa ja 29 prosenttia verovuosina 2000—2004 toimitetuissa
verotuksissa tuloksi luetun osingon määrästä vähennettynä samasta
tulosta vieraassa valtiossa suoritetun, verotuksessa verovuonna
hyvitetyn veron määrällä.
Laskennallisena verona pidetään määrää,
joka vastaa 28 prosenttia verovuosina 1998—1999 ja 29 prosenttia
verovuosina 2000—2004 saadun osingon ja tuloksi luettavan
yhtiöveron hyvityksen yhteismäärästä vähennettynä osingonsaajan hyväksi
luettavan yhtiöveron hyvityksen määrällä.
Yhtiöveron hyvitys lasketaan kertomalla osingonsaajan saama
osinko 4 §:ssä tarkoitetulla osinkoa
jakavan yhtiön yhtiöveron hyvityksellä.
Laskennallisesta verosta vähennetään
samasta tulosta vieraassa valtiossa suoritetun, verotuksessa verovuonna
hyvitetyn veron määrä. Vieraassa valtiossa
suoritettua veroa vähennetään enintään
samasta valtiosta saadusta osinkotulosta laskettua laskennallista
veroa vastaava määrä.
4 §
Yhtiöveron hyvityksen määrittäminen
Yhtiövero lasketaan osinkoa jakavan yhtiön asuinvaltioonsa
tulon perusteella verovuodelta maksaman veron (verovuoden vero),
samalta verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon
kokonaismäärän (osingon kokonaismäärä)
ja aikaisemman verovuoden käyttämättä jääneen
veron (käyttämätön vero)
perusteella. Jos Suomella ja osinkoa jakavan yhtiön asuinvaltiolla
on kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi solmittu
sopimus, verovuoden verolla tarkoitetaan niitä yhtiön
tulon perusteella suorittamia veroja, joihin sopimusta sovelletaan.
Yhtiövero lasketaan siten, että verovuoden verona
otetaan huomioon enintään 7/18 verovuosilta
1997—1999 ja 29/71 verovuosilta 2000—2004
yhtiön kultakin verovuodelta jaettavaksi päätetyn
osingon kokonaismäärästä. Jos verovuoden
vero on enimmäismäärää suurempi, ylittävä määrä otetaan
huomioon käyttämättömänä verona
seuraavina vuosina. Jos verovuoden vero on enimmäismäärää pienempi,
aikaisemman verovuoden käyttämätön
vero otetaan huomioon verovuoden veron lisäyksenä,
kunnes vero vastaa määrää, joka
on enintään kyseisen verovuoden veron määrä.
Yhtiöveron hyvitys saadaan jakamalla edellä tarkoitettu
yhtiövero yhtiön verovuodelta jaettavaksi päätetyn
osingon kokonaismäärällä. Yhtiöveron
hyvitys määritetään verovuosittain
verovuodesta 1997 alkaen. Veroviranomainen hankkii määrittämisessä tarvittavan
tiedon verovuoden verosta ja jaettavaksi päätetystä osingosta
viran puolesta.
Jos veroviranomaisella ei ole käytettävissä tietoa
verovuoden verosta tai osingon kokonaismäärästä,
yhtiöveron hyvitys on 7/18 verovuosilta 1997—1999
ja 29/71 verovuosilta 2000—2004 jaettavaksi päätetyn
osingon kokonaismäärästä.
5 §
Verovelvollisen osoittama käyttämätön
vero
Jos verovelvollinen osoittaa, että osinkoa jakavalla
yhtiöllä on 4 §:n 2 momentissa
tarkoitettua käyttämätöntä veroa
verovuotta 1997 edeltäviltä verovuosilta, käyttämätön
vero otetaan huomioon seuraavien verovuosien verovuoden veron lisäyksenä kymmeneltä
verovuotta
edeltäneeltä verovuodelta aikaisimmasta vuodesta
alkaen, kunnes vero vastaa määrää,
joka on enintään kyseisen verovuoden veron määrä.
Käyttämätöntä veroa
ei oteta huomioon verovuotta 1989 aikaisemmalta verovuodelta. Verovuotta 1997
edeltävän verovuoden käyttämätöntä veroa
laskettaessa verovuoden verona pidetään enintään
määrää, joka vastaa verovuonna
Suomessa sovelletun yhteisön tuloveroprosentin mukaista
osuutta verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon
kokonaismäärästä.
6 §
Käyttämätön ulkomaisen veron
hyvitys
Jos edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun
vieraassa valtiossa suoritetun veron määrää ei
hyvitetä kokonaan samasta valtiosta saadusta osinkotulosta,
hyvittämättä jäänyt
määrä (käyttämätön ulkomaisen
veron hyvitys) vähennetään seuraavalta
verovuodelta samasta valtiosta saadusta osinkotulosta määrättävästä 3 §:n
3 momentin laskennallisesta verosta. Käyttämätön
ulkomaisen veron hyvitys vähennetään
seuraavana verovuonna siltä osin kuin laskennallista veroa
on seuraavan verovuoden yhtiöveron hyvityksen hyväksi
lukemisen ja seuraavan verovuoden vieraassa valtiossa suoritettujen
verojen vähentämisen jälkeen jäljellä.
Verovuodelta 2004 hyvittämättä jäänyt
käyttämätön ulkomaisen veron
hyvitys vähennetään kansainvälisen
kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995)
5 §:ssä säädetyllä tavalla.
7 §
Veron palauttaminen yhteisölle
Yhteisölle ei palauteta veroa yhteisön verovuoden
tuloveron määrää suurempana.
Palauttamatta jätetyn veron määrään
sovelletaan, mitä käyttämättömän
hyvityksen vähentämisestä säädetään
yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 ja 5 a §:ssä ja
yhtiöveron hyvityksestä annetun lain kumoamisesta
annetun lain (725/2004) 2 §:ssä.
8 §
Toimivaltainen viranomainen
Päätöksen veron palauttamista koskevassa asiassa
tekee verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995)
6 §:ssä tarkoitettu toimivaltainen verovirasto
tai Verohallituksen määräämä muu verovirasto.
Palautus on suoritettava viipymättä sen jälkeen,
kun päätös on tehty.
9 §
Palautus viran puolesta
Luonnolliselle henkilölle ja kotimaiselle kuolinpesälle
palautetaan tässä laissa tarkoitettu vero viran
puolesta verovelvollista kuulematta veroviranomaisen osingosta saaman
vuosi-ilmoituksen perusteella. Päätös
veron palauttamisesta on tehtävä viimeistään
31 päivänä joulukuuta 2006. Päätös
lähetetään verovelvolliselle tiedoksi
siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa asiassa on samaan aikaan vireillä verovelvollisen
verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettu oikaisuvaatimus,
oikaisuvaatimukseen ei anneta erillistä päätöstä.
10 §
Palautuksen hakeminen
Luonnollinen henkilö ja kotimainen kuolinpesä,
jolle ei ole palautettu veroa 9 §:n mukaisesti,
voi hakea saatuihin osinkoihin kohdistuvan veron palauttamista.
Palautushakemus on tehtävä verovuosina 1998—2000
saatuihin osinkoihin kohdistuvasta verosta viimeistään
30 päivänä huhtikuuta 2007. Verovuosina
2001—2004 saatuihin osinkoihin kohdistuvan veron palauttamista
voi hakea viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan
vuoden
alusta.
Kirjallinen hakemus on toimitettava siihen verovirastoon, joka
on toimittanut verotuksen. Hakemuksessa on esitettävä selvitys
2 §:ssä tarkoitettujen osinkojen määristä ja
osingoista perityistä lähdeveroista verovuosittain
eriteltynä sekä tiedot osinkoa jakaneiden yhtiöiden
nimistä ja kotipaikoista.
Yhteisölle tämän lain nojalla palautettava vero
palautetaan hakemuksesta. Palautuksen hakemisessa noudatetaan, mitä 1
ja 2 momentissa säädetään.
Jos verovelvollinen on tehnyt tai tekee tämän lain
mukaisessa asiassa verotusmenettelystä annetussa laissa
tarkoitetun oikaisuvaatimuksen, oikaisuvaatimus käsitellään
palautushakemuksena. Oikaisuvaatimukseen ei anneta erillistä päätöstä.
11 §
Muutoksenhaku
Tämän lain nojalla annettua päätöstä voidaan oikaista
ja annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta
siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.
12 §
Palautettavalle verolle suoritettava korko
Palautettavalle verolle maksetaan korkoa siten kuin palautuskorosta
ja palautettavasta yhteisökorosta säädetään
verotusmenettelystä annetussa laissa.
13 §
Veronkantolain soveltaminen
Tämän lain nojalla palautettavaan veroon sovelletaan,
mitä veronkantolaissa (611/1978) ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä ja määräyksissä säädetään.
14 §
Palautettavan veron käsittely veronsaajien tilityksissä
Palautettava vero vähennetään verontilityslain
(532/1998) mukaisissa tilityksissä valtiolle suoritettavasta
osuudesta. Palautettavaa veroa ei sisällytetä veronsaajien
maksuunpanosuhteiden mukaisiin jako-osuuksiin.
15 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 2005.