2.1.1
Lainsäädäntö
Ylioppilastutkinnosta sekä ylioppilastutkintolautakunnasta säädetään lukiolaissa (629/1998), ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa sekä niiden nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa ylioppilastutkinnosta (915/2005).
Perussäännökset ylioppilastutkinnosta ja ylioppilastutkintolautakunnasta sisältyvät lukiolakiin. Lain 18 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Pykälän 3 momentin mukaan ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään erikseen lailla. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä osallistumisesta ylioppilastutkintoon, kokeista ja niiden uusimisesta, arvostelusta ja muusta tutkinnon toimeenpanosta. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa 4 momentin mukaan yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.
Lukiolain 18 b:ssä säädetään ylioppilastutkintolautakunnasta. Pykälän 1 momentin mukaan opetusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lautakunnasta ja sen tehtävistä. Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta.
Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettu laki sisältää perusluontoiset säännökset tutkinnon järjestämisestä sekä tutkintoon ja kokeisiin osallistuvien oikeusasemasta ja oikeusturvasta. Lain 1 §:n 1 momentin mukaan lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua suullisia tehtäviä.
Muun henkilön kuin lukion oppimäärää suorittavan opiskelijan oikeudesta suorittaa tutkinto säädetään lukiolain 18 a §:ssä, jonka mukaan ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin saa osallistua, jos on suorittanut 1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän; 2) vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon; tai 3) edellä 2 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen perusopetuksen tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan tutkinnon tai opinnot sekä ylioppilastutkintolautakunnan määräämät lisäopinnot. Ylioppilastutkintolautakunta määrää siis ylioppilastutkintoon osallistumiselta edellytettävät lisäopinnot, mikäli kyseessä on vähintään kaksivuotinen mutta alle kaksi ja puolivuotinen ammatillinen tutkinto.
Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuvia kutsutaan lainsäädännössä kokelaiksi.
Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 3 §:ssä säädetään kokeiden järjestämisestä. Pykälän 1 momentin mukaan ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet järjestetään lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti koko maassa. Tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa 2 momentin mukaan lukiolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitettu toiminnasta vastaava rehtori. Lain 4 §:n 2 momentin mukaan rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset.
Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan jos kokelaalla on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Sama koskee kokelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat. Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta päättää 1 momentissa tarkoitettujen järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaan kokelaan koesuoritukset ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Ylioppilastutkintorekisteristä säädetään opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 2 luvussa. Lain 7 §:n mukaan ylioppilastutkintorekisteriä pidetään ja käytetään ylioppilastutkinnon järjestämistä, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoihin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säilyttämistä sekä ylioppilastutkinnon toimivuuden seurantaa varten. Ylioppilastutkintorekisteriä pitää ylioppilastutkintolautakunta.
Lain 8 §:ssä säädetään rekisterin tietolähteistä, tietosisällöstä ja tietojen säilytysajasta. Pykälän 1 momentin mukaan ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden järjestämistä varten tarpeelliset tiedot ja kokelaiden lukiokoulutusta koskevat tiedot kerätään rekisteriin lukiokoulutuksen järjestäjiltä. Rekisterinpitäjä merkitsee rekisteriin suoritettuja ylioppilastutkintoja koskevat tiedot.
Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkintorekisteriin talletetaan 1) kokeisiin ilmoittautuneista ja osallistuneista nimi, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli sekä suoritettua lukiokoulutusta koskevat tiedot; 2) kokelaiden saamat arvosanat ja pistemäärät eri kokeista; sekä 3) tutkinnon suorittamisen tai hylkäämisen, tutkinnon jälkeen uusittujen kokeiden sekä tutkinnon täydentämisen ajankohta.
Ylioppilastutkintorekisteriin voidaan 3 momentin mukaan tallettaa edellä mainittujen tietojen lisäksi rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia, kokelaskohtaisia tietoja ylioppilastutkinnosta sekä tutkinnon suorittamistavasta ja järjestämisestä. Ylioppilastutkintorekisterin tiedot säilytetään pykälän 4 momentin mukaan pysyvästi. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 12 §:n mukaan ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, jolle annetaan lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta, sekä henkilölle, joka on osallistunut tutkintoon lukiolain 18 a §:n 1 momentin nojalla. Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaan rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnalle lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä ne kokelaat, joille ei anneta lukion päättötodistusta eikä todistusta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.
Tietojen luovuttamista koskevan 9 §:n mukaan opiskelijavalintarekisteriin luovutetaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Lisäksi ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet.
Lain 10 §:n mukaan ylioppilastutkintorekisteriin sovelletaan lisäksi, mitä henkilötietojen käsittelystä muualla laissa säädetään.
Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n 2 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy koetehtävien ja kokelaiden vastausten sekä muun arkistoitavan aineiston säilyttämistä varten arkistolain (831/1994) mukaisen arkistonmuodostussuunnitelman.
Arkistolain 8 §:n mukaan arkistonmuodostajan on määrättävä tehtävien hoidon tuloksena kertyvien asiakirjojen säilytysajat ja -tavat sekä ylläpidettävä niistä arkistonmuodostussuunnitelmaa. Asiakirjojen säilytysaikoja määrättäessä on otettava huomioon, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty. Arkistolaitos määrää, mitkä asiakirjat tai asiakirjoihin sisältyvät tiedot säilytetään pysyvästi.
2.1.2
Ylioppilastutkinnon järjestäminen ja sähköistäminen
Edellä kuvatun ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön puitteissa ylioppilastutkintolautakunnan toimivallassa on antaa lukiolain 18 b §:n 2 momentin mukaisesti tarkemmat määräykset ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden sisällöstä, järjestelyistä ja arvostelusta. Määräykset ylioppilastutkinnon toimeenpanosta, mukaan lukien muun muassa kokeiden konkreettisesta suorittamistavasta, sisältyvät ylioppilastutkintolautakunnan yleisiin määräyksiin ja ohjeisiin, joiden viimeisin versio on annettu keväällä 2015.
Määräyksestä käy ilmi, että koesuoritukset merkitään kynää käyttäen paperille. Kunkin kokeen koekohtaisissa määräyksissä annetaan tarkemmat ohjeet siitä, miten koesuoritukset kirjoitetaan. Mikäli kokelaalla on vamma tai lukihäiriö, kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi pistekirjoitus tai tekstinkäsittely tietokoneella. Tarkemmin määrätään lisäksi muun muassa koetehtävien vastaanottamisesta ja säilyttämisestä, koeajasta sekä koesuoritusten ja muun materiaalin toimittamisesta ylioppilastutkintolautakuntaan.
Lisäksi lautakunta on antanut koekohtaisia määräyksiä sekä määräyksiä kuulovamman, lukihäiriön, sairauden, vamman ja vieraskielisyyden huomioon ottamisesta ylioppilastutkinnossa. Mikäli kokelaalla on lukihäiriö, sairaus tai vamma, kokelaalle voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelyjä tutkinnon kokeiden suorittamista varten. Erityisjärjestelynä voi ylioppilastutkintolautakunnan määräyksen mukaan tulla kyseeseen oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta erillisessä koetilassa.
Ylioppilastutkintolautakunnan määräyksen mukaisesti lautakunnan sensorit säilyttävät koesuoritukset puolitoista vuotta sen jälkeen, kun kyseinen tutkintokerta on saatu päätökseen. Tämän ajan kuluttua suoritukset hävitetään. Koesuorituksia kuitenkin arkistoidaan pysyvästi pieni satunnaisotos jokaiselta tutkintokerralta. Nämä otokset ovat ylioppilastutkintolautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona.
Ylioppilastutkintolautakunta on 3.5.2013 päättänyt ylioppilastutkinnon sähköistämisestä. Ylioppilaskoe muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina 2016—2019. Ensimmäiset sähköiset kokeet järjestetään syksyn 2016 tutkintokerralla ja kevään 2019 tutkintokerrasta alkaen kaikki kokeet ovat sähköisiä. Tähän liittyen lautakunta on antanut ohjeet sähköisen ylioppilaskokeen koetilojen sähkösuunnitteluun sekä ohjeen sähköisen ylioppilaskokeen päätelaitteista. Sähköisessä ylioppilastutkinnossa tullaan käyttämään kokelaiden omia päätelaitteita sekä ylioppilastutkintolautakunnan kehittämää käyttöjärjestelmää, jonka tehtävä on tarjota kokelaille yhtenäinen alusta kokeiden suorittamista varten. Lukion vastuulla ovat kokeen järjestämiseen liittyvät järjestelyt, mukaan lukien koetilan verkosta ja palvelimista vastaaminen.