1.1  Tausta

Digitaalisilla alustoilla tapahtuva kaupankäynti on kasvanut ja monipuolistunut nopeasti viime vuosina ja kehitys on aiheuttanut veroviranomaisille haasteita saada tietoa tuloista, joita verovelvolliset ovat saaneet digitaalisten alustojen kautta. Verotustietojen vaihtoa ja verosääntöjen noudattamista koskevia asioita käsittelevä OECD:n työryhmä Working Party No. 10 on Exchange of Information and Tax Compliance alkoi vuonna 2019 laatia mallisääntöjä, jotka mahdollistaisivat lainkäyttöalueille tietojen keräämisen digitaalisten alustojen välityksellä tapahtuvasta myynti- ja vuokraustoiminnasta. Työ käynnistyi OECD:n alaisen verohallintojen yhteistyöfoorumin (Forum on Tax Administration) vuonna 2017 sopiman yhteistyöprojektin myötä ja myös OECD:n Task Force on the Digital Economy (TFDE) -työryhmä ilmaisi vuonna 2018 tukensa yhteisten mallisääntöjen kehittämiselle. 

Työryhmän kehittämät mallisäännöt jakamis- ja keikkatalouden alustaoperaattoreiden raportointivelvollisuudesta (Model Rules for Reporting by Platform Operators with respect to Sellers in the Sharing and Gig Economy, jäljempänä DPI-mallisäännöt ) hyväksyttiin kesäkuussa 2020 OECD:n ja G20-maiden veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (Base Erosion and Profit Shifting, BEPS) koskevan osallistavan kehyksen (OECD/G20 Inclusive Framework on BEPS) toimesta. DPI-mallisäännöt koskevat digitaalisen alustatalouden toimijoiden velvollisuutta kerätä tietoja alustoillaan tapahtuvista henkilökohtaisten palveluiden myynneistä ja kiinteän omaisuuden vuokraustoiminnasta sekä velvollisuutta ilmoittaa näitä tietoja veroviranomaisille.  

Mallisääntöihin tehtiin laajennusosa (Model Reporting Rules for Digital Platforms: International Exchange Framework and Optional Module for Sale of Goods), joka hyväksyttiin kesäkuussa 2021. Tämä lainkäyttöalueille valinnainen laajennus oli seurausta useiden lainkäyttöalueiden esittämästä kiinnostuksesta ulottaa raportointi henkilökohtaisten palveluiden myyntien ja kiinteän omaisuuden vuokraustoiminnan lisäksi tavaroiden myyntiin ja liikennevälineiden vuokralle antamiseen digitaalisten alustojen välityksellä.  

Mallisäännöt sisältävät myös kommentaariosuuden, joka ohjaa mallisääntöjen tulkinnassa. 

OECD kehitti mallisääntöjen laatimisen yhteydessä monenkeskisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen, jonka nojalla lainkäyttöalueet voivat vaihtaa tietoja, joita alustaoperaattorit ilmoittavat mallisääntöjen mukaisesti kotipaikkansa veroviranomaiselle. Monenkeskinen toimivaltaisten viranomaisten sopimus automaattisesta tietojenvaihdosta digitaalisten alustojen kautta saaduista tuloista (SopS 34/2025), jäljempänä monenkeskinen DPI-sopimus , sisältää yksityiskohtaiset säännökset lainkäyttöalueiden väliselle tietojenvaihdolle.  

Suomi on 9.11.2022 allekirjoittanut monenkeskisen DPI-sopimuksen. Sopimuksen on allekirjoittanut toistaiseksi 31 lainkäyttöaluetta. Sopimuksen voimaantulo edellyttää muun ohessa, että mallisäännöt on implementoitu lainsäädäntöön ja että sopimuksen koordinointielimen sihteeristölle OECD:hen ilmoitetaan näiden edellytysten täyttymisestä. 

Monenkeskinen DPI-sopimus on tehty Euroopan neuvoston ja OECD:n veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta laatiman yleissopimuksen (SopS 21/1995 ja muutospöytäkirja 40/2011), jäljempänä yleissopimus , 6 artiklan nojalla. Artiklan mukaan kahden tai useamman sopimuspuolen on vaihdettava 4 artiklassa tarkoitettuja tietoja automaattisesti siten kuin näiden osapuolten välisin keskinäisin sopimuksin on tapausryhmistä ja menettelytavoista sovittu. Yleissopimuksen 4 artiklan mukaan sopimuspuolten on muun muassa vaihdettava keskenään tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia yleissopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevan sisäisen lainsäädännön hallinnoimiseksi tai täytäntöön panemiseksi.  

Samanaikaisesti OECD-työn kanssa EU:ssa käytiin samansisältöistä keskustelua komission ehdotuksen pohjalta. Keskustelut johtivat hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU, jäljempänä virka-apudirektiivi , muuttamiseen 22.3.2021 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2021/514 hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta, jäljempänä DAC7 . DAC7:n soveltaminen alkoi vuoden 2023 alusta ja direktiivin myötä EU:ssa on kerätty ja vaihdettu tietoja digitaalisilla alustoilla tapahtuvasta kaupankäynnistä vuoden 2023 tapahtumista alkaen. Sisällöllisesti DAC7 vastaa DPI-mallisääntöjä yhdessä sen laajennuksen kanssa joitakin yksityiskohtia lukuun ottamatta. DAC7:ssä raportoitavat tiedot on kuitenkin rajattu vain EU:ssa asuviin myyjiin ja EU:ssa sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen.  

Virka-apudirektiiviä on muutettu 17.10.2023 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2023/2226 hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta, jäljempänä DAC8 , koskien erityisesti kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuutta. DAC8:ssa on tehty myös joitain muutoksia digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvoitteisiin.  

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esityksen valmistelussa on tehty yhteistyötä Verohallinnon kanssa. Esitys oli lausuntokierroksella 25.6.–15.8.2025 ja siitä pyydettiin lausunnot keskeisiltä sidosryhmiltä. Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM070:00/2025 .  

2.1  Kansainvälinen automaattinen tietojenvaihto verotuksessa

Kansainvälisestä automaattisesta tietojenvaihdosta veroasioissa on säädetty EU-lainsäädännössä ja sovittu kahden tai useamman lainkäyttöalueen välisissä sopimuksissa. 

Suomella on voimassa pitkälti OECD:n malliverosopimuksen mukainen tuloverosopimus vajaan 80 lainkäyttöalueen kanssa. Suurin osa näistä tuloverosopimuksista sisältää tietojenvaihtoa koskevan artiklan, joka mahdollistaa myös automaattisen tietojenvaihdon. Sopimuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset voivat keskinäisellä sopimuksella sopia tiedon vaihtamista koskevan artiklan tarkemmasta soveltamisesta eli myös automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta. Suomella on verosopimuksen nojalla tehtyjä keskinäisiä sopimuksia tietojenvaihdosta Italian, Latvian (SopS 56/2003), Liettuan (SopS 35/2003), Puolan (SopS 36/2004) ja Viron (SopS 37/2004) kanssa. Kansainvälisestä automaattisesta tietojenvaihdosta on sovittu myös Pohjoismaiden välillä virka-avusta veroasioissa tehdyn sopimuksen (SopS 37/1991) nojalla.  

Kansainvälisestä automaattisesta tietojenvaihdosta voidaan sopia myös vuonna 1995 voimaan tulleen yleissopimuksen nojalla. Yleissopimusta muutettiin vuonna 2011 voimaan tulleella muutospöytäkirjalla muuttamalla tietojenvaihtomääräyksiä niin, että ne vastaavat OECD:n malliverosopimusta ja verotietojenvaihtoa koskevaa mallisopimusta. Lisäksi muutospöytäkirjan myötä myös lainkäyttöalueet, jotka eivät ole Euroopan neuvoston tai OECD:n jäseniä, voivat liittyä yleissopimukseen. Suomi on saattanut voimaan sekä alkuperäisen sopimuksen että sen vuoden 2011 muutoksen. Yleissopimukseen perustuvaa automaattista tietojenvaihtoa, jossa Suomi on mukana, ovat OECD:n finanssitilitietojen automaattinen vaihto (Common Reporting Standard (CRS), vastaa DAC2:a) sekä monikansallisten yritysten maakohtaista raportointia koskevien tietojen pakollinen automaattinen vaihto (Country-by-Country Report (CbC), vastaa DAC4:ää). 

Suomella on lisäksi ollut sovellettavana vuodesta 2015 alkaen Yhdysvaltojen kanssa finanssitilitietojen automaattista vaihtamista koskeva FATCA-sopimus (Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä verosäännösten kansainvälisen noudattamisen parantamiseksi ja FATCA:n toteuttamiseksi, SopS 25/2015). Sopimus vastaa sisällöllisesti hyvin pitkälle DAC2-direktiiviä ja CRS-standardia, joka on laadittu OECD:ssä käyttäen perustana FATCA-mallisopimusta. 

Suomi on tehnyt noin 40 sopimusta verotusta koskevien tietojen vaihdosta. Näissä sopimuksissa on määräyksiä pyynnöstä tapahtuvasta tietojenvaihdosta. Ne eivät ilman sopimusten muutosta mahdollista automaattista tietojenvaihtoa. 

Suomessa ei ole erillistä verotusalan kansainvälistä hallinnollista yhteistyötä sääntelevää lakia. Suomella on useita sopimuksia, jotka velvoittavat verotusta koskevien tietojen vaihtoon toisen lainkäyttöalueen kanssa. Verohallinto kerää verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995), jäljempänä verotusmenettelylaki , 3 luvun säännösten nojalla tarvittavat tiedot ja toimittaa ne lainkäyttöalueen toimivaltaiselle viranomaiselle.  

EU:n jäsenvaltioiden välillä on 1.1.2013 alkaen sovellettu virka-apudirektiiviä, jolla kumottiin vuoden 2012 loppuun asti sovellettu direktiivi 77/799/ETY jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen alalla. Virka-apudirektiiviä on muutettu useasti verotuksen avoimuuden parantamiseksi ja se kattaa kaikki jäsenvaltion ja sen osa-alueiden tai paikallisviranomaisten kantamat tai niiden puolesta kannetut verot, jos ne kannetaan alueella, johon EU:n perussopimuksia sovelletaan. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kuitenkin arvonlisävero, tulli ja valmistevero, joita varten on erilliset yhteistyötä koskevat EU-säännökset, sekä pakolliset sosiaaliturvamaksut ja eräät muut maksut. 

Virka-apudirektiivi velvoittaa EU:n jäsenvaltiot lähettämään automaattisesti toisilleen tietoja verotusta varten. Niiden on vuoden 2015 tiedoista lähtien tullut lähettää saatavilla olevat tiedot toisissa jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden työtuloista, eläkkeistä, johtajanpalkkioista, henkivakuutustuotteista sekä kiinteän omaisuuden omistamisesta ja siitä saatavasta tulosta ja vuoden 2023 tiedoista lähtien rojalteista. Vuodesta 2016 alkaen on tullut sovellettavaksi finanssitilitietojen vaihtoa koskevat säädökset (niin sanottu DAC2), vuodesta 2017 alkaen tietojenvaihtoa rajat ylittävistä tilanteista annettavista ennakkopäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista koskevat säädökset (niin sanottu DAC3), vuodesta 2017 alkaen tietojenvaihtoa monikansallisten yritysten maakohtaisesta raportoinnista koskevat säädökset (niin sanottu DAC4), vuodesta 2020 alkaen tietojenvaihtoa mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävistä, rajat ylittävistä järjestelyistä koskevat säädökset (niin sanottu DAC6) ja vuodesta 2023 tietojenvaihtoa digitaalisten alustojen kautta saaduista tuloista koskevat säädökset (niin sanottu DAC7). Lisäksi vuodesta 2026 alkaen sovelletaan kryptovaroja koskevia tietojenvaihtosäädöksiä (niin sanottu DAC8). 

2.2  Sivullisen tiedonantovelvollisuus kansallisessa lainsäädännössä

Virka-apudirektiivi on pantu täytäntöön hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetulla lailla (185/2013), jäljempänä virka-apudirektiivin täytäntöönpanolaki . Direktiivimuutokset on pantu täytäntöön samaan lakiin tehdyillä lakimuutoksilla 1703/2015 (DAC2), 1488/2016 (DAC3 ja DAC4), 1561/2019 (DAC6) ja 1271/2022 (DAC7).  

Sivullisen tiedonantovelvollisuudesta säädetään verotusmenettelylain 3 luvussa sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 29—31 §:ssä ja niiden nojalla annetuissa sivullisen yleistä tiedonantovelvollisuutta koskevissa Verohallinnon päätöksissä. Sivullisen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta säädetään verotusmenettelylain 15, 15 a—15 e, 16, 17 ja 17 a—17 f §:ssä sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 29 §:ssä. Sivullisen yleisellä tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan pääsääntöisesti massaluonteista tietojenluovutusta, joka on säännöllistä ja usein verovuosikohtaista. Tällaisia tietojenluovutuksia ovat esimerkiksi tulo- ja palkkatietojen, hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettujen osinkojen loppusaajatietojen sekä finanssitilitietojen ilmoittaminen vuosi-ilmoituksina Verohallinnolle.  

DAC7:n mukaisten digitaalisen alustatalouden toimijoiden mahdollistamien olennaisten toimien ilmoittamisesta sekä huolellisuus-, rekisteröinti- ja muista velvoitteista säädetään digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annetussa laissa (1267/2022).  

Laki velvoittaa DAC7:ssä tarkoitetun raportoivan alustaoperaattorin antamaan Verohallinnolle direktiivin soveltamiseen tarvittavat tiedot ja noudattamaan direktiivissä raportoiville alustaoperaattoreille asetettuja velvoitteita ja huolellisuusmenettelyitä. Tiedonantovelvollisuus koskee digitaalisten alustojen välityksellä tapahtuvia luonnollisten henkilöiden ja yksiköiden suorittamia olennaisia toimia. Näitä ovat tavaroiden ja henkilökohtaisten palvelujen myynti sekä asuin- ja liikehuoneistojen, pysäköintipaikkojen, kiinteän omaisuuden ja liikennevälineiden vuokraus. Nollailmoituksen antamisvelvollisuuden myötä tiedonantovelvollisuus on kansallisesti DAC7:stä poiketen ulotettu koskemaan myös sellaisia tilanteita, joissa alustaoperaattorilla ei ole lainkaan ilmoitettavia tietoja raportointikaudella.  

Raportoivia alustaoperaattoreita ovat alustaoperaattorit, joilla on EU:n jäsenvaltiossa joko verotuksellinen kotipaikka, johto tai kiinteä toimipaikka tai jotka on perustettu EU:n jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Suomeen raportointivelvollisia ovat edellä mainituista ne, joilla on mainittu yhteys Suomeen. Lisäksi raportointivelvollisia ovat tietyissä tapauksissa EU:n ulkopuoliset alustaoperaattorit ja Suomeen näistä raportointivelvollisia ovat toimijat, jotka ovat valinneet EU:n jäsenvaltioista Suomen raportointivaltiokseen. 

EU:n ulkopuoliset alustaoperaattorit on vapautettu raportointivelvollisuudesta EU:ssa silloin, kun vastaavat tiedot ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden saatavilla tietojenvaihdon kautta. Tällöin edellytetään, että alustaoperaattorilla on hyväksytyllä EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella verotuksellinen kotipaikka tai johto tai se on perustettu tällaisen lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti. Hyväksytyllä EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella tarkoitetaan lainkäyttöaluetta, joka on aktivoinut toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen tietojenvaihdosta kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen tulee täyttää direktiivin mukaan pätevät ehdot, joiden täyttymisestä komissio päättää täytäntöönpanoasetuksella. Toistaiseksi komissio on antanut kolme tällaista täytäntöönpanoasetusta, joissa se on arvioinut Yhdistyneen kuningaskunnan (komission täytäntöönpanoasetus 2023/2389), Kanadan (komission täytäntöönpanoasetus 2024/432) ja Uuden-Seelannin (komission täytäntöönpanoasetus 2023/2693) monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaisesti vaihtamien tietojen vastaavan DAC7:n määräyksiä. Näitäkään valtioita ei pidetä tällä hetkellä direktiivin tarkoittamina hyväksyttyinä EU:n ulkopuolisina lainkäyttöalueina, sillä tämä edellyttäisi kyseisten lainkäyttöalueiden ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden aktivoivan monenkeskisen DPI-sopimuksen. 

Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava tiedot alustalta tuloa saaneista myyjistä ja myyjien suorittamista olennaisista toimista. Tiedot kerätään myynti- ja vuokraustoiminnasta Suomen verotusta varten ja tietojenvaihdon kautta toisille jäsenvaltioille. Ilmoitus annetaan vuosittain raportointikautta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja tiedot piti antaa Verohallinnolle ensimmäisen kerran 31.1.2024 mennessä koskien vuotta 2023. 

Koska kyse on sivullisen tiedonantovelvollisuudesta, tiedonantovelvollisuus ei ole muuttanut tulonsaajien omaa velvollisuutta ilmoittaa veronalaiset tulonsa. Tulonsaajilla on edelleen itsellään velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle verotusta varten tiedot kaikista, myös ulkomailta saamistaan, tuloista ja niihin kohdistuvista kuluista. 

Verohallinto toimittaa vuosittain DAC7:n edellyttämässä tietojenvaihdossa muihin jäsenvaltioihin tiedot toisessa jäsenvaltiossa asuvasta myyjästä tai toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevasta asuin- tai liikehuoneistosta, pysäköintipaikasta taikka kiinteästä omaisuudesta. Verohallinto saa vastaavat tiedot toisista jäsenvaltioista. Tietojenvaihto tapahtuu vuosittain kahden kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä eli helmikuun loppuun mennessä. Tietojenvaihto EU:n jäsenvaltioiden välillä on toteutunut ensimmäisen kerran 29.2.2024 mennessä vuoden 2023 tiedoista. 

Sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä hallinnollisena seuraamuksena laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksusta säädetään verotusmenettelylain 22 a §:ssä. Laiminlyöntimaksun määrä on porrastettu tiedonantovelvollisen menettelyn moitittavuuden perusteella. Laiminlyöntimaksun enimmäismäärä vaihtelee sen mukaan, onko kysymyksessä vähäinen puute tai virhe, olennainen puute tai virhe vai tahallisuus tai törkeä huolimattomuus. Laiminlyöntimaksu on enintään 15 000 euroa. 

Liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) on erityinen säännös välityspalvelun tarjoajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta. Lain 15 §:n 2 momentin mukaan välityspalvelun tarjoajan tai sen Suomessa olevan edustajan on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kokonaissummat sen tiedossa olevista korvauksista, jotka kuljetuspalvelun tarjoajat ovat saaneet sen välittämistä kuljetuksista, ellei kyseinen tieto ole viranomaisen saatavilla Verohallinnolle tehdyn vastaavan ilmoituksen perusteella. Välityspalvelulla tarkoitetaan mainitun lain 2 §:n 2 kohdan mukaan kuljetusten välittämistä korvausta vastaan, ei kuitenkaan palvelua, jossa välitetään vain palveluntarjoajan omia kuljetuksia, eikä matkapalveluyhdistelmistä annetun lain (901/2017) soveltamisalaan kuuluvia matkapaketteja tai yhdistettyjä matkajärjestelyjä. 

2.3  Nykytilan arviointi

Verotuksen toimittaminen pohjautuu tällä hetkellä pitkälti Verohallinnon laajoihin tiedonsaantioikeuksiin. Verohallinto saa sivullisen tiedonantovelvollisuutta koskevien säännösten nojalla työnantajilta, eläkelaitoksilta, pankeilta, arvopaperivälittäjiltä ja muilta sivullisilmoittajilta tulo- ja muut tiedot, joiden perusteella Verohallinto muodostaa esitäytetyt veroilmoitukset. Verovelvollisen velvollisuutena on tarkistaa esitäytettyjen tietojen oikeellisuus sekä korjata niissä olevat puutteet ja virheet.  

Digitaalisen toimintaympäristön muutos on vaikuttanut verotuksen toimittamisen lähtökohtiin. Erilaisten palvelujen ja hyödykkeiden myynti ja vuokraus digitaalisten alustojen välityksellä on lisääntynyt ja sen voidaan ennakoida lisääntyvän myös tulevaisuudessa. Perinteinen työsuhteessa tehty työ on osin korvaantunut digitaalisten alustojen kautta tehdyillä työsuorituksilla ja palveluilla, jolloin ei ole kotimaista tiedonantovelvollista työnantajaa.  

Sivullisen tiedonantovelvollisuutta laajentavan DAC7:n voimaantulo on osoittanut digitaalisten alustojen välityksellä toteutetuista myynti- ja vuokraustapahtumista saaduista tuloista tapahtuvan tietojenvaihdon merkityksen. Tietoja saatiin kansallisesti vähäisemmässä määrin jo direktiivin soveltamista edeltävinä vuosina Verohallinnon yleisestä tiedonantovelvollisuudesta annetun päätöksen ja liikenteen palveluista annetun lain säännösten myötä, mutta tuolloin sivullisen tiedonantovelvollisuus oli nykytilannetta suppeampi. Direktiivin myötä Verohallinnon tiedonsaanti alustojen kautta saaduista tuloista on lisääntynyt merkittävästi.  

Nykysääntelyn haasteena on tietojen saaminen EU:n ulkopuolisilta alustaoperaattoreilta. Monet EU:n ulkopuoliset alustaoperaattorit voivat ilman EU:ssa olevaa läsnäoloa tarjota palvelujaan EU:ssa. Tietojen keräämisen tehokkuuden ja tasapuolisten toimintaedellytysten ja epäreilun kilpailutilanteen estämiseksi onkin tärkeää, että raportointivelvollisuus koskee myös EU:n ulkopuolisia alustaoperaattoreita. 

Vaikka DAC7 velvoittaa jo tällä hetkellä EU:n ulkopuolisia alustaoperaattoreita raportoimaan EU:n jäsenvaltioille, on kyseenalaista, toteutuuko tiedonantovelvollisuus tehokkaasti. On epäselvää, missä määrin näillä EU:n ulkopuolisilla alustaoperaattoreilla on tietoa EU:n sääntelystä ja näiden toimijoiden systemaattinen valvonta on myös haasteellista. Lisäksi seuraamusmaksujen määrääminen ja täytäntöönpano on huomattavasti vaikeammin toteuttavissa EU:n ulkopuolisten alustaoperaattorien kohdalla verrattuna EU:n sisäiseen tilanteeseen. 

DAC7:n mukaan EU:n ulkopuolisten raportointivelvollisten alustaoperaattoreiden on valittava jokin EU:n jäsenvaltio rekisteröitymisvaltiokseen. Tähän mennessä EU:n ulkopuolisista alustaoperaattoreista kaksi on valinnut Suomen rekisteröitymisvaltiokseen ja keväällä 2025 yhteensä vajaa 150 EU:n ulkopuolista alustaoperaattoria oli rekisteröitynyt EU:n jäsenvaltioihin. Verohallinto on vastaanottanut tietoja noin kolmannekselta tästä jäsenvaltioihin rekisteröityneiden EU:n ulkopuolisten alustaoperaattoreiden joukosta. 

Voidaan arvioida, että mikäli EU:n jäsenvaltion sijaan EU:n ulkopuolinen lainkäyttöalue säätelisi paikallisesti lainkäyttöalueen alustaoperaattoreiden velvoitteista, toteutuisi tiedonantovelvollisuus nykytilannetta paremmin. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksellä laajennettaisiin Suomen osallistumista digitaalisten alustojen välityksellä saatuja tuloja koskevien tietojen kansainväliseen automaattiseen tietojenvaihtoon. Tietojenvaihdon piiriin tulisi EU:n jäsenvaltioiden lisäksi sellaiset EU:n ulkopuoliset lainkäyttöalueet, jotka ovat aktivoineet monenkeskisen DPI-sopimuksen Suomen kanssa. Ehdotuksessa esitetään täytäntöönpantavaksi DPI-mallisääntöjen mukaiset säännökset, jotka velvoittavat alustaoperaattorit noudattamaan huolellisuusmenettelyitä ja raportoimaan Verohallinnolle vaaditut tiedot myyjistä, jotka asuvat tai jotka antavat vuokralle asuin- tai liikehuoneiston, pysäköintipaikan tai kiinteän omaisuuden sellaisella lainkäyttöalueella, jonka kanssa Suomi on aktivoinut tietojenvaihtosuhteen monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaisesti.  

DPI-mallisäännöt ehdotetaan pantavaksi täytäntöön muuttamalla digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annettua lakia. Koska DPI-mallisääntöjen, yhdessä sen laajennuksen kanssa, mukaisesti kerättävien ja ilmoitettujen tietojen laajuus ja sisältö ovat muutamaa pientä eroa lukuun ottamatta yhtenevät voimassa olevan DAC7:ään pohjautuvan lainsäädännön kanssa, ehdotettavien muutosten määrä on maltillinen.  

Alustaoperaattorien raportointiaikataulu on monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaan vastaava kuin DAC7:n mukaan eli raportoinnin olisi tapahduttava kuukauden kuluessa raportointikauden eli kalenterivuoden päättymisestä eli tältä osin ei olisi tarvetta lainsäädännön muuttamiselle. Tietojenvaihto lainkäyttöalueiden välillä tapahtuisi monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaan viimeistään neljän kuukauden kuluttua raportointikauden päättymisestä, mutta lainkäyttöalueiden olisi pyrittävä vaihtamaan tietoja jo kahden kuukauden kuluttua raportointikauden päättymisestä. Tavoitteena on, että laajennettavaksi ehdotettu tietojenvaihto koskisi ensimmäisen kerran vuoden 2026 tietoja eli ensimmäisen kerran alustaoperaattorien olisi raportoitava EU:n ulkopuolisiin lainkäyttöalueisiin liittyvistä tiedoista 31.1.2027 mennessä ja tietojenvaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä tapahtuisi viimeistään 30.4.2027 mennessä. 

Monenkeskisen DPI-sopimuksen edellyttämien muutosten lisäksi esityksellä ehdotetaan tehtävän DAC8:n mukaiset DAC7:ään liittyvät muutokset, tarkennus DAC7:n implementoinnin yhteydessä säädettyyn alustan määritelmään ja tiettyjä muutoksia menettelysäännöksiin. Näitä menettelyyn liittyviä muutoksia ovat verotusmenettelylain alustaoperaattorin tiedonantovelvollisuutta koskevan säännöksen muutos ja tietojen ilmoittamistapaa koskeva tarkennus. Verohallinnolle esitetään myös annettavaksi valtuus tarkempien määräysten antamista varten. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Vaikutuksista yleisesti

Tiedonantovelvollisuuden ja tietojenvaihdon laajentuminen EU:n ulkopuolisiin lainkäyttöalueisiin lisäisi Verohallinnon tiedonsaantia. Alustatalouden tiedot saataisiin kattavammin ja varmemmin, eikä oltaisi riippuvaisia vaikeammin valvottavissa olevasta EU:n ulkopuolisen alustaoperaattorin rekisteröitymisestä ja raportoinnista EU:n jäsenvaltioon. 

Vaikutukset tiedonantovelvollisille

Ehdotettavan lainsäädännön tiedonanto- ja huolellisuusvelvoitteet aiheuttaisivat vain vähän hallinnollisia kustannuksia soveltamisalan piiriin kuuluville digitaalisen alustatalouden toimijoille. DAC7:n implementoinnin myötä tiedonantovelvollisten raportoivien alustaoperaattorien on jo vuoden 2023 alusta alkaen pitänyt tunnistaa alustoillaan toimivat myyjät ja myyjien asuinvaltiot. Niiden on pitänyt kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annetun lain edellyttämät tiedot ja päivittää järjestelmänsä tietojen keräämistä varten. Raportoivien alustaoperaattorien on niin ikään pitänyt ensimmäisen kerran 31.1.2024 mennessä ilmoittaa Verohallinnolle edellä mainitun lain edellyttämät tiedot ja toteuttaa tarvittavat tekniset rajapinnat tätä varten.  

Ehdotetussa lainsäädännössä alustaoperaattoreiden tiedonanto- ja huolellisuusvelvoitteiden sisältö pysyisi käytännössä samana. Ehdotetun lainsäädäntömuutoksen myötä alustaoperaattorien tietojenkeruu- ja ilmoitusvelvollisuus laajenisi koskemaan EU-tilanteiden lisäksi myös tilanteita, joissa myyjän asuinpaikka on tai vuokrattu asuin- tai liikehuoneisto, pysäköintipaikka tai kiinteä omaisuus sijaitsee monenkeskisen DPI-sopimuksen Suomen kanssa aktivoineella lainkäyttöalueella. Siten muutos ei vaatisi suuria järjestelmämuutoksia.  

Tiedonantovelvollisuus koskisi sellaisia tietoja, jotka ovat pääsääntöisesti muutenkin alustaoperaattorin saatavilla. Alustaoperaattorin ei siten tarvitsisi tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi hankkia myyjistä ainakaan merkittävissä määrin lisää tietoa. 

Esityksen voi arvioida tasoittavan digitaalisten alustaoperaattoreiden välistä kilpailutilannetta. Tietojenvaihdon laajennuksen myötä Verohallinnon tiedonsaanti EU:n ulkopuolisten alustaoperaattoreiden alustojen osalta parantuisi, jolloin EU:n sisäiset ja ulkopuoliset alustaoperaattorit olisivat aiempaa paremmin vastaavassa tilanteessa. 

Vaikutukset verovelvollisille

Esitys ei sisällä digitaalista alustaa käyttäviin myyjiin kohdistuvia välittömiä velvoitteita. Mahdollinen välillinen myyjiin kohdistuva vaikutus olisi seurausta Suomeen raportoivien alustaoperaattorien huolellisuusmenettelystä, joka velvoittaisi Suomeen raportoivat alustaoperaattorit keräämään myyjistä yksilöintitietoja. Niiden myyjien määrä, joista tietoja tulisi ehdotetun lainsäädännön mukaan kerätä ja ilmoittaa, tulisi kasvamaan. 

Olemassa oleviin verosäännöksiin, mukaan lukien tulon veronalaisuutta ja tulojen ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset, ei ole tässä yhteydessä ehdotettu muutoksia. 

Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Verohallinto kerää DAC7:n implementoinnin myötä digitaalisilla alustoilla tapahtuvasta myynti- ja vuokraustoiminnasta Suomen verotusta varten ja toisille jäsenvaltioille DAC7:n mukaista tietojenvaihtoa varten direktiivin edellyttämät tiedot vuosittain Suomeen raportoivilta alustaoperaattoreilta. Jatkossa tietoa kerättäisiin myös Suomen kanssa monenkeskisen DPI-sopimuksen aktivoineen lainkäyttöalueen kanssa tapahtuvaa tietojenvaihtoa varten. Verohallinnon velvollisuutena on myös neuvoa, ohjata ja valvoa sivullisilmoittajia. Digitaalisilla alustoilla tapahtuvia myyntejä ja vuokralle antamisia koskeva tiedonvaihto tapahtuu lainkäyttöalueiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Verohallinto on toimivaltainen viranomainen lainsäädännön edellyttämän toteutuksen ja tietojenvaihdon osalta.  

Ehdotettavilla lakimuutoksilla ei olisi Verohallinnolle tämän esityksen laatimisen yhteydessä saadun arvion mukaan juurikaan vaikutuksia. Tiedonantovelvollisuuden mahdollinen laajentuminen on jo pitkälti huomioitu DAC7:n edellyttämien muutosten toteutuksen yhteydessä ja nyt tarvittavien tietojärjestelmämuutosten kustannusten arvioidaan olevan noin 25 000 euroa. Verohallinto arvioi, että ehdotettu lakimuutos ei edellytä merkittäviä lisäresursseja eikä aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Verohallinto on jo laatinut tarvittavat ohjeet, jotka soveltuvat myös ehdotetussa lainsäädännössä tarkoitettuihin tilanteisiin. 

7.1  Laki digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla

1 §.Lain soveltamisala ja määräyksenantovaltuus . Pykälän otsikko muutettaisiin ja lisättäisiin uusi 3–5 momentti. Pykälän 3 momentin mukaan lakia sovellettaisiin 2 momentissa säädetyn lisäksi sellaisiin olennaisiin toimiin, joita koskevia tietoja Suomi vaihtaa yleissopimuksen 6 artiklan nojalla siten kuin Suomen ja lainkäyttöalueen välillä aktivoidussa monenkeskisessä DPI-sopimuksessa on tarkemmin sovittu. Lainkäyttöalueella tarkoitettaisiin valtiota tai ei-valtiollista lainkäyttöaluetta, jolla on itsenäinen veronkanto-oikeus.  

Pykälän 4 momentin mukaan Verohallinto julkaisisi ja ylläpitäisi listaa lainkäyttöalueista, joiden kanssa Suomella on voimassa monenkeskinen DPI-sopimus. Monenkeskisen DPI-sopimuksen voimaantulo Suomen ja lainkäyttöalueen välillä edellyttää sopimuksen aktivointia. Näitä lainkäyttöalueita kutsuttaisiin osallistuviksi EU:n ulkopuolisiksi lainkäyttöalueiksi. Listasta kävisi ilmi, onko lainkäyttöalueen ja Suomen välillä aktivoitu tietojenvaihto koskien ainoastaan asuin- ja liikehuoneistojen, pysäköintipaikkojen ja kiinteän omaisuuden vuokralle antamista sekä henkilökohtaista palvelua vai lisäksi myös tavaroiden myyntiä ja liikennevälineen vuokralle antamista. Listan myötä alustaoperaattorit saisivat tiedon raportoitavien myyjien joukosta ja raportoitavien olennaisten toimien laajuudesta.  

Pykälän 5 momentin mukaan Verohallinnolle annettaisiin valtuutus antaa tarkempia määräyksiä 1 luvun mukaisten määritelmien ja 2 luvun mukaisten huolellisuusvelvoitteiden soveltamisesta sekä 3 luvussa tarkoitetuista ilmoitettavista tiedoista sen varmistamiseksi, että Suomi soveltaa virka-apudirektiiviä ja DPI-sopimusta yhdenmukaisesti muiden lainkäyttöalueiden kanssa. Verohallinnon valtuus tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä määritelmien ja huolellisuusvelvoitteiden soveltamisesta olisi perusteltua ja tarpeellista ensinnäkin siitä syystä, että voitaisiin reagoida tilanteisiin, joissa annetaan kansainvälisesti uusia ohjeita DAC7:n ja DPI-mallisääntöjen soveltamisen tulkinnasta. Verohallinto voisi hyödyntää OECD:n DPI-mallisääntöjen kommentaareja ehdotetun lain tulkinnassa siinä laajuudessa kuin ne vastaavat ehdotettua lakia ja direktiiviä. Verohallinnon määräyksillä voitaisiin myös huomioida toimialalle tulevat uudet toimintatavat ja tuotteet. Määräyksenantovaltuus ei toisi Verohallinnolle oikeutta antaa määritelmiä eikä huolellisuusvelvoitteita laventavia eikä rajoittavia määräyksiä, vaan valtuus rajoittuisi lain soveltamista täsmentäviin määräyksiin. Ilmoitettavia tietoja koskeva määräyksenantovaltuus olisi tarpeen, jotta Verohallinto voisi antaa yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, miten laissa vaaditut tiedot on ilmoitettava. Näin Verohallinto voisi toteuttaa raportoitavien tietojen keräämis- ja ilmoittamismenettelyn tarkoituksenmukaisesti. Verohallinto voisi antaa tarkempia määräyksiä säännösten teknisestä sisällöstä ja ottaa ohjeistuksessaan huomioon muun muassa DPI-mallisääntöjen kommentaarin. Monenkeskisen DPI-sopimuksen mukainen tietojenvaihto perustuu DPI-mallisääntöjen, mukaan lukien sen kommentaarin, mukaisten raportointi- ja huolellisuusvelvoitteiden noudattamiseen. DAC7:ää koskevan hallituksen esityksen HE 225/2022 vp. mukaisesti DPI-mallisääntöjen kommentaareja voi hyödyntää DAC7:n tulkinnassa siinä laajuudessa kuin säännös vastaa direktiiviä. Mallisääntöjen laajennuksen kanssa DAC7 ja DPI-mallisäännöt ovat joitakin yksityiskohtia lukuun ottamatta samansisältöisiä. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan sen 5 momentin lisäämisen myötä muuttunutta sisältöä. 

2 §.Määritelmät . Pykälän 1 momentin 1, 6, 7, 15 ja 23 kohtaa ja 9 kohdan c ja d alakohtaa muutettaisiin ja momenttiin lisättäisiin uusi 24 kohta. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa muutettaisiin DAC7:n implementoinnin yhteydessä laadittua alustan määritelmää tekemällä siihen tekninen tarkennus. Muutoksella halutaan täsmentää sitä, että alustan määritelmän täyttämiseksi on riittävää, että alusta mahdollistaa myyjien ja käyttäjien yhdistämisen olennaisen toimen suorittamiseksi. Direktiivin suomenkielinen versio ”joiden avulla Myyjät ottavat yhteyttä muihin käyttäjiin voidakseen suorittaa Olennaisen toimen kyseisille käyttäjille suoraan tai välillisesti” poikkeaa tältä osin muista kieliversioista. Ehdotettu lainkohta vastaisi nykyistä lainkohtaa ”jonka avulla alustalle rekisteröityneet myyjät voivat olla yhteydessä alustan muihin käyttäjiin voidakseen suorittaa olennaisen toimen kyseisille käyttäjille suoraan tai välillisesti” paremmin sisällöllisesti muun muassa direktiivin englannin-, ruotsin- ja saksankielisten versioiden määritelmää. Englanninkielisessä versiossa on käytetty ilmaisua ”allowing Sellers to be connected to other users for the purpose of carrying out a Relevant Activity, directly or indirectly, to such users”, ruotsinkielisessä versiossa ilmaisua ”som gör det möjligt för Säljare att vara anslutna till andra användare för att bedriva en Berörd verksamhet, direkt eller indirekt, med avseende på sådana användare” ja saksankielisessä versiossa ilmaisua ”die es VERKÄUFERN ermöglicht, mit anderen Nutzern in Verbindung zu stehen, um direkt oder indirekt eine RELEVANTE TÄTIGKEIT für diese Nutzer auszuüben”.  

Täsmennyksen myötä lakitekstistä kävisi selkeämmin ilmi, että alustan määritelmän täyttymisen edellytyksenä ei ole, että myyjä olisi suoraan tai aktiivisesti yhteydessä muihin käyttäjiin ja että ostajan tulisi esimerkiksi tietää, mikä taho toimii myyjänä. Siten olennainen toimi voidaan suorittaa esimerkiksi siten, että raportoiva alustaoperaattori ostaa tavaran tai palvelun myyjältä toteuttaakseen ostajan toimeksiannon. Edellytyksenä ei myöskään ole, että sekä myyjä että ostaja käyttäisivät samaa ohjelmistoa tai sovellusta, vaan alusta voi koostua myös erillisten ohjelmistojen ja sovellusten kokonaisuudesta, joka yhdistäisi myyjän ja ostajan, ja mahdollistaisi siten olennaisen toimen suorittamisen suoraan tai välillisesti.  

Pykälän 1 momentin 6 ja 7 kohtaa muutettaisiin kielen yhtenäistämiseksi siten, että ilmauksen valtio tai lainkäyttöalue sijaan käytettäisiin ilmaisua lainkäyttöalue, joka pitää sisällään myös valtion.  

Pykälän 1 momentin 9 kohdan c ja d alakohtaa muutettaisiin siten, että osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella asuvan raportoitavan myyjän osalta tavaroiden myynti ja liikennevälineen antaminen vuokralle olisi olennainen toimi ainoastaan, mikäli Suomen ja kyseisen lainkäyttöalueen välinen tietojenvaihto kattaa nämä olennaiset toimet. Momentin 9 kohdan c alakohdan mukaan olennaiseksi toimeksi katsottaisiin tavaroiden myynti silloin, kun raportoitavan myyjän asuinpaikka on EU:n jäsenvaltiossa taikka EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella ja lainkäyttöalueen ja Suomen välillä on voimassa monenkeskinen DPI-sopimus koskien myös tavaroiden myyntiä. Vastaavasti momentin 9 kohdan d alakohdan mukaan olennaiseksi toimeksi katsottaisiin liikennevälineen vuokralle antaminen silloin, kun raportoitavan myyjän asuinpaikka on EU:n jäsenvaltiossa taikka EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella ja lainkäyttöalueen ja Suomen välillä on voimassa monenkeskinen DPI-sopimus koskien myös liikennevälineen antamista vuokralle. Muuttamalla tavaroiden myynnin ja liikennevälineen vuokralle antamisen määritelmiä varmistetaan, että tietoja ei vaadita toimitettavan tietosuojasääntelyn mukaisesti yli sen, mikä on tarpeen Suomen tietojenvaihtovelvoitteiden täyttämiseksi. 

Silloin kun raportoitavalla myyjällä on asuinpaikka EU:n jäsenvaltiossa, olennaisella toimella tarkoitetaan aina kaikkia pykälän 1 momentin 9 kohdan a-d alakohdan mukaisia toimia DAC7:n mukaisesti eli tältä osin lakia ei ehdoteta muutettavaksi. 

Pykälän 1 momentin 15 kohtaa muutettaisiin siten, että raportoitavan myyjän määritelmä kattaisi DAC7:n mukaisten EU:n sisäisten tilanteiden lisäksi myyjän, jonka asuinpaikka on osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella, tai joka on antanut vuokralle osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella sijaitsevan asuin- tai liikehuoneiston, pysäköintipaikan taikka kiinteän omaisuuden. Muutoksella laajennettaisiin raportointivelvoite koskemaan tietoja, joita Suomi on monenkeskisellä DPI-sopimuksella sitoutunut vaihtamaan muiden lainkäyttöalueiden kanssa. 

Pykälän 1 momentin 23 kohtaa muutettaisiin uuden 24 kohdan vuoksi muuttamalla pisteen tilalle puolipiste. 

Pykälän 1 momentin 24 kohdaksi lisättäisiin DAC8:ssa esitetyn virka-apudirektiivin muutoksen mukaisesti tunnistamispalvelun määritelmä. Tunnistamispalvelulla tarkoitettaisiin maksutonta sähköistä prosessia myyjän henkilöllisyyden ja verotuksellisen kotipaikan vahvistamiseksi. Tunnistamispalvelun tulisi olla raportoivalle alustaoperaattorille DAC8:n mukaisesti EU:n tai sen jäsenvaltion saataville asettama taikka monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaisesti osallistuvan EU:n ulkopuolisen lainkäyttöalueen saataville asettama. Tunnistamispalveluiksi hyväksyttävien prosessien yksityiskohdat selvennettäisiin tietojenvaihdon osapuolten välisin keskusteluin ja Verohallinto antaisi alustaoperaattoreille ohjeistusta asiassa.  

3 §.Myyjää koskevien tietojen kerääminen . Pykälän 1 momentin 3 kohdassa muutettaisiin termi valtio lainkäyttöalueeksi, jotta se pitäisi sisällään valtioiden lisäksi muut lainkäyttöalueet. Vastaavasta syystä tehtäisiin muutos myös pykälän 2 momenttiin.  

Pykälää muutettaisiin myös poistamalla 3 momentti liittyen DAC8:lla tehtyyn virka-apudirektiivin muutokseen. Tunnistamispalvelun käyttö ei enää jatkossa keventäisi tietojen keräämisvelvoitetta, vaan vaikuttaisi 11 §:n mukaiseen ilmoittamisvelvoitteeseen.  

5 §.Vuokralle annettua asuin- tai liikehuoneistoa, pysäköintipaikkaa taikka kiinteää omaisuutta koskevien tietojen kerääminen . Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että kiinteistökokonaisuuden sijaintivaltion sijaan käytettäisiin ilmaisua lainkäyttöalue, jolla kiinteistökokonaisuus sijaitsee, jotta ilmaisu pitäisi sisällään valtioiden lisäksi myös muut lainkäyttöalueet.  

6 §.Myyjää ja vuokralle annettua asuin- tai liikehuoneistoa, pysäköintipaikkaa taikka kiinteää omaisuutta koskevien tietojen todentaminen . Pykälän 1 momenttia muutettaisiin. Muutoksen myötä verotunnisteen ja arvonlisäverotunnisteen voimassaolon varmistamiseksi käytettäisiin EU:n tai jäsenvaltion maksutta saataville asettamien sähköisten käyttöliittymien lisäksi vastaavia osallistuvan EU:n ulkopuolisen lainkäyttöalueen saataville asettamia käyttöliittymiä.  

7 §.Myyjän asuinpaikan määrittäminen . Pykälässä muutettaisiin otsikossa ja momenteissa olevat termit siten, että asuinvaltion sijaan puhutaan asuinpaikasta ja valtion sijaan lainkäyttöalueesta. Muutoksilla otettaisiin huomioon se, että monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaiseen tietojenvaihtoon voi osallistua valtioiden lisäksi muitakin lainkäyttöalueita.  

Muutettaisiin 1 momentissa määriteltyä myyjän asuinpaikkaa siten, että verotunnisteen ja kiinteän toimipaikan perusteella asuinpaikkana voitaisiin pitää ainoastaan EU:n jäsenvaltiota. DAC7:stä poiketen DPI-mallisääntöjen mukaan myyjä katsotaan asuvaksi ainoastaan lainkäyttöalueella, jolla sillä on ensisijainen osoite. Siten myyjällä katsottaisiin olevan asuinpaikka osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella ainoastaan, mikäli sen ensisijainen osoite on siellä tai mikäli 2 momentissa esitetty soveltuu.  

Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siinä huomioitaisiin tunnistamispalvelua koskevan määritelmän lisääminen 2 §:ään.  

10 §.Tietojen ilmoittamisen ajankohta ja tapa . Lisättäisiin pykälään määräys siitä, että ilmoitettavat tiedot olisi annettava sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Nykyään asiasta on säädetty verotusmenettelylain 17 f §:ssä, mutta digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annettua lakia on pidettävä toimivampana sijaintina kyseiselle säännökselle. Lisäksi tarkennettaisiin, että sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tarkoitetaan Verohallinnon julkaisemaa tiedonsiirtomenetelmää. DAC7:ssä ja monenkeskisessä DPI-sopimuksessa on kansainvälisesti sovittu tietosisällöltään ja muodoltaan yhtenevästä skeemasta, jota Suomen on tietojenvaihdossa käytettävä. Olisi perusteltua, että tietojenvaihtoa varten tarvittavat tiedot ilmoitettaisiin Verohallinnolle DAC7:n ja monenkeskisen DPI-sopimuksen edellyttämässä muodossa. Muutettaisiin myös pykälän otsikko vastaamaan sen muuttunutta sisältöä.  

11 §.Ilmoitettavat tiedot . Muutettaisiin pykälän 1 momentin 3 ja 6 kohtaa, 3 momentin 1 kohtaa ja 4 momenttia ja lisättäisiin uusi 5 ja 6 momentti. Muutettaisiin 1 momentin 3 kohtaa siten, että 3 §:n mukaisesti kerättävistä tiedoista arvonlisäverotunniste ja syntymäpaikkatieto olisi ilmoitettava Verohallinnolle vain, jos myyjä on DAC7:n mukaan raportoitava myyjä, eli sillä on asuinpaikka EU:n jäsenvaltiossa tai se on antanut EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa asuin- tai liikehuoneistoa, pysäköintipaikkaa taikka kiinteää omaisuutta vuokralle. Tarkennus tehtäisiin, koska toisin kuin DAC7, DPI-mallisäännöt eivät pidä sisällään velvoitetta saatavilla olevan arvonlisäverotunnisteen tai syntymäpaikkatiedon ilmoittamiseen.  

Muutettaisiin pykälän 1 momentin 6 kohtaa siten, että siinä viitattaisiin EU:n jäsenvaltioiden lisäksi osallistuviin EU:n ulkopuolisiin lainkäyttöalueisiin, jotta ilmoitettavien tietojen piiriin tulisi myös muualla kuin EU:ssa olevat asuinpaikat. Lisäksi muutettaisiin käytetty termi asuinvaltio asuinpaikaksi. Muutettaisiin 3 momentin 1 kohtaa siten, että käytetään termin sijaintivaltio sijaan ilmaisua lainkäyttöalue, jolla kiinteistökokonaisuus sijaitsee. Lisäksi 4 momentissa muutettaisiin termi valtio lainkäyttöalueeksi. Ruotsinkieliseen versioon tehtäisiin lakitekninen korjaus. Muutoksilla otettaisiin huomioon se, että monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaiseen tietojenvaihtoon voi osallistua valtioiden lisäksi muitakin lainkäyttöalueita. 

Lisättäisiin 5 momentti, jolla huomioitaisiin DAC8:ssa esitetty muutos virka-apudirektiiviin tunnistamispalvelun käytön vaikutuksesta. Muutoksen myötä tunnistamispalvelun käyttö voisi supistaa jatkossa 3 §:n mukaisen tietojen keräämisvelvoitteen sijaan 11 §:n mukaista tietojen ilmoittamisvelvoitetta. Ehdotuksen mukaan, mikäli raportoiva alustaoperaattori saisi vahvistuksen raportoitavan myyjän henkilöllisyydestä ja asuinpaikasta tunnistamispalvelun avulla, olisi ilmoitettava tunnistamispalvelun tunniste ja sen myöntänyt lainkäyttöalue. Mikäli tällöin myyjällä ei olisi asuinpaikkaa eikä myyjä olisi antanut vuokralle asuin- tai liikehuoneistoa, pysäköintipaikkaa tai kiinteää omaisuutta muussa EU:n jäsenvaltiossa tai osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella kuin tunnisteen myöntäneellä lainkäyttöalueella, myyjästä ei tarvitsisi ilmoittaa 3 §:n 1 momentin 2–7 kohdassa tarkoitettuja tietoja eikä syntymäpaikkatietoa.  

Ehdotettu 5 momentti perustuisi DAC8:lla muutetun virka-apudirektiivin liitteen V III jakson B kohdan 4 alakohtaan. DAC8:n johdanto-osan mukaan muutosten tarkoituksena on ollut mahdollistaa jäsenvaltioiden niin halutessaan voivan käyttää tunnistamispalvelua, mutta se tulisi tehdä tavalla, joka ei vaikuta tietojen kulkuun ja laatuun muissa jäsenvaltioissa. Tämä tavoite on huomioitu ehdotetussa lainkohdassa. Ehdotuksen myötä alustaoperaattorin raportointivelvoite koskisi vastaavia tietoja, joita Suomi on virka-apudirektiivin tai monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaan velvollinen vaihtamaan muiden lainkäyttöalueiden kanssa tai joita Suomi tarvitsee kansallista verotustaan varten. Lisäksi ehdotetussa lainkohdassa on huomioitu, että DAC8:n suomenkielinen versio on harhaanjohtavasti edellyttänyt raportoitavaksi tunnistamispalvelun nimeä, kun taas direktiivin englanninkielisestä ja ruotsinkielisestä versiosta ilmenee, että kohdassa on tarkoitettu myyjän nimeä. 

Lisättäisiin 6 momentti, jonka ensimmäisen virkkeen mukaan EU:n ulkopuolisen Suomeen raportoivan alustaoperaattorin (muu kuin hyväksytty EU:n ulkopuolinen alustaoperaattori) tulisi ilmoittaa pykälässä mainitut tiedot koskien vain EU:n jäsenvaltiossa asuinpaikan omaavaa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa asuin- tai liikehuoneistoa, pysäköintipaikkaa taikka kiinteää omaisuutta vuokralle antavaa raportoitavaa myyjää. Rajaus on tehty, koska muiden raportoitavien myyjien osalta EU:n ulkopuolisen alustaoperaattorin raportoimat tiedot eivät kuuluu virka-apudirektiivin tai monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaisen tiedonvaihdon piiriin. Momentin toisen virkkeen mukaan tällaisen EU:n ulkopuolisen Suomeen raportoivan alustaoperaattorin ei tarvitsisi ilmoittaa pykälässä mainittuja tietoja siltä osin, kuin tiedot kuuluvat EU:n jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen lainkäyttöalueen välisen tietojenvaihtosopimuksen piiriin. Lisäksi edellytetään, että komissio on arvioinut sopimuksen olevan pätevät ehdot täyttävä toimivaltaisten viranomaisten sopimus. Tällöin tiedot saataisiin EU:n ulkopuoliselta lainkäyttöalueelta viranomaisten välisen tietojenvaihdon kautta. Momentin toinen virke vastaisi sisällöllisesti DAC7:llä muutetun virka-apudirektiivin liitteen V III jakson A kohdan 4 alakohtaa. 

12 §.Suomeen raportoivan alustaoperaattorin raportointivelvollisuus useassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa . Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti. Muutoksella rajoitettaisiin 1 momentissa säädettyä alustaoperaattorin velvollisuutta valita yksi EU:n jäsenvaltio, jossa kaikki raportointivelvoitteet täytetään. Ehdotuksen mukaan, kun raportoitavan myyjän asuinpaikka on osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella ja suoritetut olennaiset toimet kuuluvat Suomen ja lainkäyttöalueen välillä voimassa olevan monenkeskisen DPI-sopimuksen piiriin tai raportoitava myyjä on vuokrannut osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella sijaitsevaa asuin- tai liikehuoneistoa, pysäköintipaikkaa tai kiinteää omaisuutta, tulisi nämä tiedot aina raportoida Suomeen tai sellaiseen EU:n jäsenvaltioon, jolla on voimassa lainkäyttöalueen kanssa monenkeskinen DPI-sopimus, joka pitää sisällään kyseessä olevat olennaiset toimet. Siten tiedot, jotka Suomi on sitoutunut toimittamaan osallistuvalle EU:n ulkopuoliselle lainkäyttöalueelle DPI-sopimuksella, olisi 1 momentista poiketen raportoitava Verohallinnolle, mikäli osallistuva EU:n ulkopuolinen lainkäyttöalue ei saisi näitä tietoja monenkeskisen DPI-sopimuksen myötä toiselta jäsenvaltiolta.  

13 §.Usean raportoivan alustaoperaattorin raportointivelvollisuus . Pykälän soveltamisalaa täsmennettäisiin ottamaan huomioon monenkeskisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen mukainen tietojenvaihto EU:n ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa. Muutoksella huomioitaisiin tilanteet, joissa kaikilla EU-jäsenvaltioilla ei olisi tietojenvaihtosopimusta sellaisen EU:n ulkopuolisen lainkäyttöalueen kanssa, jolla on Suomen kanssa DPI-sopimus. Ehdotuksen mukaan, kun raportoitavan myyjän asuinpaikka on osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella ja suoritetut olennaiset toimet kuuluvat Suomen ja lainkäyttöalueen välillä voimassa olevan monenkeskisen DPI-sopimuksen piiriin, tai raportoitava myyjä on antanut vuokralle osallistuvalla EU:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella sijaitsevaa kiinteistökokonaisuutta eli asuin- tai liikehuoneistoa, pysäköintipaikkaa tai kiinteää omaisuutta, tulisi nämä tiedot aina raportoida Suomeen tai sellaiseen EU:n jäsenvaltioon, jolla on voimassa lainkäyttöalueen kanssa monenkeskinen DPI-sopimus tai muu vastaavan laajuinen tietojenvaihtosopimus, joka pitää sisällään kyseessä olevat olennaiset toimet. Ehdotuksen myötä tietoja voitaisiin siten jättää raportoimatta Verohallinnolle vain, jos osallistuva EU:n ulkopuolinen lainkäyttöalue saisi siitä huolimatta joko Suomelta tai toiselta EU:n jäsenvaltiolta monenkeskisen DPI-sopimuksen mukaiset tiedot, jotka Suomi on monenkeskisellä DPI-sopimuksella sitoutunut sille toimittamaan.  

17 §.Euroopan unionin ulkopuolisen raportoivan alustaoperaattorin rekisteröitymisvelvollisuus . Muutettaisiin pykälän 2 momentin 6 kohtaa vastaamaan 7 §:ään ehdotettua muutosta eli käytettäisiin termin asuinvaltio sijaan termiä asuinpaikka.  

7.2  Laki verotusmenettelystä

17 f §.Alustaoperaattorin tiedonantovelvollisuus olennaisista toimista . Pykälästä kumottaisiin 2–4 momentti lain yksinkertaistamiseksi ja selkeyttämiseksi. Sisällöllisesti 2 momenttia vastaava säännös lisättäisiin digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annetun lain 10 §:ään. Pykälän 3 ja 4 momentti sisältyvät sisällöllisesti jo nykyisellään digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annettuun lakiin.