Viimeksi julkaistu 28.11.2025 14.03

Hallituksen esitys HE 177/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta annettua lakia. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi pieniä teknisiä muutoksia vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettuun lakiin, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annettuun lakiin sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin. Esityksen tarkoituksena on muuttaa kansallista lainsäädäntöä EU:n ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvästä luokitustoiminnasta annetun asetuksen voimaantulon johdosta.  

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvästä luokitustoiminnasta annetun asetuksen tarkoituksena on tehdä EU:ssa ESG-luokitustoiminnasta johdonmukaisempaa, avoimempaa ja vertailukelpoisempaa ja näin lisätä sijoittajien luottamusta kestäviin rahoitustuotteisiin. ESG-luokitusten tarjoajia valvoo ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen mukaisesti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi tarvittaessa kuitenkin siirtää toimivaltuuksiaan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämän takia kansallisesti on säädettävä ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen mukaisesta toimivaltaisesta viranomaisesta. Hallituksen esityksen ehdotukset lakimuutoksiksi koskevat Finanssivalvontaa. 

Hallituksen esityksessä Finanssivalvonnalle ehdotetaan lisättäväksi toimivaltuuksia toimia ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös pienimuotoisia teknisiä korjauksia Finanssivalvonnasta annetun lain mukaiseen muiden finanssimarkkinoilla toimivien määritelmään. Tämän lisäksi ehdotetaan tehtäväksi teknisiä muutoksia Finanssivalvonnasta annetun lain lukuun, jossa säädetään muun muassa EU-asetusten noudattamisen valvonnasta. 

Lisäksi muusta esityksestä erillisenä asiana rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin tehtäisiin teknisiä korjauksia asianajajia koskeviin seuraamussäännöksiin, jotta säännökset vastaisivat aiemmin muutettua lain soveltamisalaa. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 

PERUSTELUT

1  Asian tausta ja valmistelu

1.1  Tausta

Komissio antoi 13.6.2023 lainsäädäntöehdotuksen ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) ESG-termi viittaa kestävyyden eri alueisiin; ympäristöön liittyviin (E – environmental), yhteiskuntaan liittyviin (S – social) ja hyvään hallintotapaan (G – governance) liittyviin ulottuvuuksiin. liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyydestä ja eheydestä (COM(2023) 314 final). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/3005 ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan ( ESG ) liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyydestä ja integriteetistä ja asetusten (EU) 2019/2088 ja (EU) 2023/2859 muuttamisesta, jäljempänä ESG-luokitustoimintaa koskeva asetus tai EU-asetus , annettiin 27.11.2024.  

ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen tavoitteena on parantaa ESG-luokitustoiminnan integriteettiä, läpinäkyvyyttä, mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoisuutta, vastuullisuutta, luotettavuutta, hyvää hallintotapaa ja riippumattomuutta sekä edistää samalla ESG-luokitusten läpinäkyvyyttä ja laatua. EU-asetuksen tavoitteena on myös edistää sisämarkkinoiden toimintaa ja samalla saavuttaa korkeatasoinen kuluttajan- ja sijoittajansuoja sekä vähentää markkinoilla tapahtuvan viherpesun mahdollisuutta. 

Vaikka EU-lainsäädännön tasolla asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, sen säännösten soveltaminen edellyttää muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. ESG-luokitusten tarjoajia valvoo asetuksen mukaisesti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ESMA . ESMA voi kuitenkin tarvittaessa siirtää toimivaltuuksia kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämän takia kansallisesti on säädettävä toimivaltaisesta viranomaisesta. Hallituksen esityksen ehdotukset lakimuutoksiksi koskevat Finanssivalvontaa.  

1.2  Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Komission lainsäädäntöehdotusta käsiteltiin neuvoston rahoituspalvelutyöryhmän kestävän rahoituksen alatyöryhmässä. Neuvosto saavutti neuvottelumandaatin kolmikantaneuvotteluihin joulukuussa 2023, jonka jälkeen alkoivat kolmikantaneuvottelut. Alustava poliittinen sovinto Euroopan parlamentin kanssa tuli helmikuussa 2024 ja lopullinen ESG-luokitustoimintaa koskeva asetus annettiin 27.11.2024. EU-asetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 12.12.2024 ja se tuli voimaan 20.12.2024. EU-asetusta aletaan soveltamaan 2.7.2026. EU-asetuksen mukaan kansallinen toimivaltainen viranomainen on kuitenkin nimettävä jo 2.4.2026 mennessä. 

Suomen kanta EU-neuvotteluihin muodostettiin komission lainsäädäntöehdotuksen pohjalta valtioneuvoston kirjelmällä (U 34/2023 vp). Suomen neuvottelutavoitteiden keskeinen piirre oli varmistaa ESG-luokitustoimintaa tarjoaville oikeasuhteinen kehikko, joka ottaisi huomioon erilaiset ja eri kokoiset toimijat sekä edistäisi kuluttajan- ja sijoittajansuojan ja markkinoiden kehittymistä ja samalla edistäisi rahoitusvakautta. Suomen neuvottelutavoitteet toteutuivat pääosin ESG-luokitustoimintaa koskevassa asetuksessa. 

Hallituksen esityksen valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä kevään 2025 aikana. Valmistelun yhteydessä valtiovarainministeriö on kuullut Finanssivalvontaa erityisesti Finanssivalvonnasta annetun lain teknisluonteisempien muutosehdotusten osalta. Valmistelussa on kuultu sidosryhmiä lausuntokierroksella 18.6.–12.8.2025. Lausuntopyyntö, lausunnot ja lausuntoyhteenveto julkaistaan valtiovarainministeriön hankesivuilla osoitteessa www.vm.fi/hankkeet tunnuksella VM055:00/2025 .  

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) muutokset on valmistelu valtiovarainministeriössä virkatyönä syksyllä 2025. Valmistelun aikana on kuultu Suomen Asianajajia, Juristiliittoa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastoa. 

2  EU-säädöksen tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Tavoitteet 

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien luokitusten (jäljempänä ESG-luokitus ) rooli on kasvanut viime vuosina rahoitusmarkkinoilla. Osin merkitystä on lisännyt myös EU:n kestävän rahoituksen strategia ja siihen liittyvät muut säädökset. Sijoittajat ja muut rahoitusmarkkinoilla toimivat kiinnittävät sijoitus- ja muussa päätöksenteossaan entistä enemmän huomiota yritysten kestävyyteen ja vastuullisuuteen. ESG-luokitukset ovat yksi keino saada tietoa yrityksen tai esimerkiksi rahoitustuotteen kestävyydestä. Esimerkiksi luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutusyritykset käyttävät ESG-luokituksia usein kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn tai kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien vertailuperustana sijoitustoiminnassaan. ESG-luokituksilla on tämän vuoksi merkittävä vaikutus markkinoiden toimintaan sekä kuluttajan- ja sijoittajansuojaan.  

ESG-luokituksia tai -luokitusten tarjoajia ei ole säännelty aikaisemmin. Eri ESG-luokitustoimintaa harjoittavat saattavat antaa eri ESG-luokituksen yksittäiselle yritykselle ja ero voi olla merkittävä. ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen tavoitteena ei ole säännellä ESG-luokitusten sisältöä tai niiden taustalla olevia metodologioita, vaan tarjota ESG-luokitusten käyttäjille ja yleisölle läpinäkyvyyttä ESG-luokitusten taustalla olevista tekijöistä, jotka osin voivat selittää eri ESG-luokitusten tarjoajien ESG-luokitusten eroavaisuudet. Lisäksi EU-asetuksen tavoitteena on varmistaa, että ESG-luokitukset ovat riippumattomia, puolueettomia, järjestelmällisiä ja riittävän laadukkaita sekä niiden vertailukelpoisuus tai ainakin erojen ymmärrettävyys lisääntyy. EU-asetus sisältää myös toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia ESG-luokitusten tarjoajille, millä varmistetaan hyvä ja toimiva hallinto sekä ehkäistään eturistiriitatilanteita. EU-asetuksen mukaan ESMA valvoo ESG-luokitusten tarjoajia. ESMA voi tarpeen mukaan siirtää toimivaltuuksiaan myös kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. EU-asetuksen tavoitteena on varmistaa ESG-luokitusten parempi vertailukelpoisuus ja luotettavuus, jotka osaltaan ehkäisevät väärinkäytöksiä ESG-luokitusmarkkinoilla, parantavat markkinoiden luottamusta sekä edesauttavat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. 

I osasto – Kohde, soveltamisala ja määritelmät 

ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen I osastossa on säädetty asetuksen kohteesta (1 artikla), soveltamisalasta (2 artikla) ja määritelmistä (3 artikla). EU-asetuksen 1 artiklan mukaan siinä säädetään yhteisestä sääntelyä koskevasta lähestymistavasta, jolla parannetaan ESG-luokitustoiminnan integriteettiä, läpinäkyvyyttä, mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoisuutta, vastuullisuutta, luotettavuutta, hyvää hallintotapaa ja riippumattomuutta ja edistetään täten ESG-luokitusten läpinäkyvyyttä ja laatua sekä unionin kestävän rahoituksen ohjelmaa. EU-asetuksen tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja samalla saavuttaa korkeatasoinen kuluttajan- ja sijoittajansuoja. Se pyrkii estämään viherpesua ja muunlaisen väärän tiedon leviämistä, sosiaalinen pesu mukaan lukien, ottamalla käyttöön ESG-luokituksiin liittyviä läpinäkyvyysvaatimuksia ja ESG-luokitusten tarjoajien organisaatiota ja toimintaa koskevia sääntöjä. 

EU-asetuksen 2 artiklassa on säädetty asetuksen soveltamisalasta. EU-asetusta sovelletaan unionissa toimivien ESG-luokitusten tarjoavien antamiin ESG-luokituksiin. ESG-luokitusten tarjoajien katsotaan toimivan unionissa, jos ne ovat sijoittautuneet unioniin ja 1) antavat tai julkaisevat ESG-luokituksiaan verkkosivustollaan tai muulla tavalla tai 2) antavat ja jakavat ESG-luokituksiaan tilauksesta tai muun sopimussuhteen perusteella. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden ESG-luokitusten tarjoajien katsotaan toimivan unionissa, kun ne antavat ja jakavat ESG-luokituksiaan tilauksesta tai muun sopimussuhteen perusteella unionissa. Lisäksi 2 artiklassa säädetään tapauksista, jotka eivät kuulu EU-asetuksen soveltamisalaan. Tapauksia on useita. Näitä ovat esimerkiksi yksityiset ESG-luokitukset, joita ei ole tarkoitettu julkistettaviksi tai jaettaviksi taikka ESG-luokitukset, jotka voittoa tavoittelemattomat järjestöt julkaisevat tai jakavat ei-kaupallisiin tarkoituksiin. 

EU-asetuksen 3 artiklan sisältämistä määritelmistä keskeisimpiä ovat ESG-luokitusta ja luokiteltua kohdetta koskevat määritelmät. ESG-luokituksella tarkoitetaan EU-asetuksessa lausuntoa tai pisteytystä tai näiden yhdistelmää, joka koskee luokitellun kohteen profiilia tai ominaisuuksia ympäristötekijöiden, sosiaalisten ja ihmisoikeuksiin liittyvien tekijöiden tai hallintotapatekijöiden suhteen tai luokitellun kohteen altistumista riskeille tai vaikutuksia ympäristötekijöihin, sosiaalisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviin tekijöihin tai hallintotapatekijöihin ja joka perustuu sekä vakiintuneisiin menetelmiin että määritettyyn luokitusluokkien luokittelujärjestelmään riippumatta siitä, onko tällainen ESG-luokitus nimetty ’ESG-luokitukseksi’, ’ESG-lausunnoksi’ tai ’ESG-pisteytykseksi’ (3 artiklan 1 kohdan 1 alakohta). Luokitellulla kohteella tarkoitetaan oikeushenkilöä, rahoitusvälinettä, rahoitustuotetta, viranomaista tai julkisoikeudellista elintä, joka on nimenomaisesti tai epäsuorasti luokitettu ESG-luokituksessa riippumatta siitä, onko tällaista luokitusta pyydetty, ja siitä, onko oikeushenkilö, viranomainen tai julkisoikeudellinen elin toimittanut tietoja kyseistä ESG-luokitusta varten (3 artiklan 1 kohdan 7 alakohta). 

II osasto – ESG-luokitusten tarjoaminen unionissa 

Osastossa on säädetty ESG-luokitusten tarjoajien toimilupaprosesseista ja kolmannen maan ESG-luokitusten tarjoajien ESG-luokitusten tarjoamisesta unionin alueella. EU-asetuksen 4 artiklassa on vaatimukset, joiden perusteella ESG-luokituksia saa tarjota unionin alueella. Oikeushenkilöltä, joka aikoo tarjota ESG-luokituksia unionin alueella, vaaditaan joko ESMA:n myöntämä 6 artiklan mukainen toimilupa, 10 artiklassa tarkoitettu vastaavuuspäätös ja osoitus artiklan mukaisten vaatimusten täyttämisestä, lupa 11 artiklassa tarkoitettuun hyväksymiseen tai 12 artiklassa tarkoitettu tunnustaminen (4 artikla). 

1 luku – Unionissa toimimista koskevan toimiluvan myöntäminen unioniin sijoittautuneille ESG-luokitusten tarjoajille 

EU-asetuksen 6–9 artiklassa säädetään toimiluvan hakemisesta ja siihen liittyvistä vaatimuksista (6 artikla), hakemuksen käsittelystä ESMA:ssa (7 artikla), toimilupapäätöksen myöntämisestä tai epäämisestä ja päätöksen tiedoksi antamisesta (8 artikla) sekä toimiluvan keskeyttämisestä ja peruuttamisesta (9 artikla). EU-asetuksen liite I:ssa on säädetty toimilupahakemuksessa annettavissa tiedoista. Toimilupaa voi hakea vain unioniin sijoittautunut oikeushenkilö ja sitä on haettava ESMA:lta, jolla on valtuudet tehdä muutkin edellä mainitut toimilupaan liittyvät päätökset. 

EU-asetuksen 5 artikla sisältää poikkeuksen koskien 4 ja 6 artiklan velvoitteisiin. Poikkeus koskee pieniä ESG-luokitusten tarjoajia koskevaa väliaikaista järjestelyä. Jos ESG-luokitusten tarjoaja on luokiteltu direktiivin 2013/34/EU mukaiseksi pieneksi yritykseksi tai pieneksi konserniksi ja se on sijoittautunut unioniin, siihen sovelletaan ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen 15 artiklan 1, 5 ja 7 kohtaa, 23 ja 24 artiklaa sekä 32–37 artiklaa. Tällaisen toimijan on ennen toimintansa aloittamista ilmoitettava aikomuksestaan toimia unionissa ja ESMA:n on rekisteröitävä se ennen kuin toimija aloittaa toimintansa. Kun rekisteröinnistä on kulunut kolme vuotta tai yritystä ei katsota enää pieneksi yritykseksi tai konserniksi, siihen sovelletaan kaikkia EU-asetuksen säännöksiä. 

2 luku – Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden ESG-luokitusten tarjoajien vastaavuus, hyväksyminen ja tunnustaminen unionissa toimimista varten 

Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden ESG-luokitusten tarjoajilla on kolme tapaa tarjota ESG-luokituksiaan unionin alueella: vastaavuuspäätös (10 artikla), lupa niiden ESG-luokitusten hyväksymiseen (11 artikla) tai tunnustaminen (12 artikla). EU-asetuksen 13 artiklassa säädetään yhteistyöjärjestelyistä, jotka koskevat kaikkia edellä mainittuja tapoja. 

Kolmannen maan ESG-luokitusten tarjoaja saa tarjota ESG-luokituksiaan unionin alueella, jos sillä on kolmannen maan toimilupa tai rekisteröinti, se on kyseisen maan valvonnan alainen, kyseinen ESG-luokitusten tarjoaja on ilmoittanut ESMA:lle aikomuksestaan toimia unionissa ja toimittanut ESMA:lle tarvittavat tiedot ja ESMA:n ja kyseisen maan välisistä yhteistyöjärjestelyistä on sovittu. Edellä esitetty onnistuu kuitenkin vain siinä tapauksessa, jos komissio on antanut vastaavuuspäätöksen, että kyseisen kolmannen maan ESG-luokitusten tarjoajia koskee EU-asetusta vastaava sääntelykehikko. (10 artikla.) 

EU-asetuksen 11 artiklassa on säädetty, että unioniin sijoittautunut ja ESMA:lta toimiluvan saanut ESG-luokitusten tarjoaja voi hyväksyä samaan konserniin kuuluvan kolmannen maan ESG-luokitusten tarjoajan ESG-luokitusten tarjoamisen tietyin ehdoin unionissa. ESMA:n toimiluvan saanut on vastuussa hyväksymistään kolmannen maan ESG-luokitusten tarjoajan ESG-luokituksista ja EU-asetuksen vaatimusten noudattamisesta. 

ESMA voi myös tunnustaa kolmannen maan ESG-luokitusten tarjoajan. Se on kuitenkin mahdollista vain pienelle yritykselle tai pienelle konsernille, ja edellyttää, ettei 10 artiklan mukaista vastaavuuspäätöstä ole vielä tehty. Tunnustamista hakevan on noudatettava EU-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Tunnustamista koskevien vaatimusten täyttyessä ESMA voi tunnustaa ESG-luokitusten tarjoajan, jonka jälkeen tarjoaja voi tarjota ESG-luokituksiaan unionissa. (12 artikla.)  

3 luku – rekisteri ja tietojen saatavuus 

ESMA ylläpitää rekisteriä, joka sisältää toimiluvan saaneet ESG-luokitusten tarjoajat, pienet ESG-luokitusten tarjoajat sekä kolmannen maan ESG-luokitusten tarjoajat, jotka saavat tarjota ESG-luokituksiaan unionissa. Rekisteri on julkisesti saatavilla ESMA:n verkkosivuilla. Lisäksi rekisterin tiedot ja eräät muut ESG-luokitusten tarjoamiseen liittyvät tiedot tulee viedä saataville yhtenäiseen eurooppalaiseen yhteyspisteeseen ( European Single Access Point , jäljempänä ESAP ). ESMA toimii ESAP:in mukaisena tiedonkeruuelimenä. (14 artikla.)  

III osasto – ESG-luokitusten integriteetti ja luotettavuus 

1 luku – Hallintoa koskevat organisatoriset vaatimukset, prosessit ja asiakirjat 

Osaston 1 luvussa on säädetty ESG-luokitusten tarjoajan hallintoa koskevista organisatorisista vaatimuksista, prosesseista ja asiakirjoista. Luvussa on säädetty ESG-luokitusten tarjoajaa koskevista yleisistä periaatteista (15 artikla), liiketoiminnan ja toimintojen eriyttämisestä (16 artikla), luokitusanalyytikoista, työntekijöistä ja muista ESG-luokitusten tarjoamiseen osallistuvista henkilöistä (17 artikla), tietojen säilyttämistä koskevista vaatimuksista (18 artikla), valitusten käsittelyjärjestelmästä (19 artikla), sidosryhmien perustelluista huolenaiheista (20 artikla), ulkoistamisesta (21 artikla) ja hallintovaatimuksia koskevista poikkeuksista (22 artikla). Liitteessä II täsmennetään tietojen säilyttämistä koskevia ja ulkoistamista koskevia vaatimuksia. Luvun säännöksillä on tarkoitus varmistaa ESG-luokitustoiminnan riippumattomuus ja luotettavuus sekä se, että ESG-luokitusten tarjoajalla on tehokkaat järjestelyt ehkäistä ja puuttua erilaisiin tilanteisiin, kuten eturistiriitatilanteisiin.  

EU-asetuksen 16 artikla kieltää ESG-luokitusten tarjoajia tarjoamasta seuraavia palveluja tai harjoittamasta seuraavia toimintoja: 1) sijoittajien ja yritysten konsultointia, 2) luottoluokitusten antamista tai jakelua, 3) vertailuarvojen tarjoamista, 4) sijoituspalveluita tai -toimintaa, 5) lakisääteistä tilintarkastusta tai kestävyysraportoinnin varmennustoimintaa, 6) luottolaitostoimintaa tai 7) vakuutus- tai jälleenvakuutustoimintaa. ESG-luokitusten tarjoaja voi tarjota sijoituspalveluita tai -toimintaa, luottolaitostoimintaa, vakuutus- tai jälleenvakuutustoimintaa siinä tapauksessa, jos se olisi ottanut käyttöönsä erityiset toimenpiteet, joilla ehkäistään eturistiriitojen syntyminen. Lisäksi ESG-luokitusten tarjoaja saa tarjota vertailuarvojen tarjoamista, jos ESMA antaa siihen luvan. 

EU-asetuksen 22 artiklassa on säädetty hallintovaatimuksia koskevista poikkeuksista, joita voitaisiin soveltaa pieneen ESG-luokitusten tarjoajaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. ESMA tekee päätöksen pienen ESG-luokitusten tarjoajan oikeudesta soveltaa 22 artiklaa. 

2 luku - Läpinäkyvyysvaatimukset 

Osaston 2 luvussa on säädetty ESG-luokitustoiminnan läpinäkyvyysvaatimuksista. EU-asetuksen 23 artikla koskee ESG-luokitustoimintaan liittyviä läpinäkyvyysvaatimuksia yleisölle ja 24 artikla tietojen antamista ESG-luokitusten käyttäjille, luokitelluille kohteille ja luokiteltujen kohteiden liikkeeseenlaskijoille. ESG-luokitusten käyttäjällä tarkoitetaan toimijaa, joka saa ESG-luokituksia tiedoksi tilauksesta tai sopimussuhteen perusteella (3 artiklan 1 kohdan 9 alakohta). Yleisölle ESG-luokitusten tarjoajan on annettava tietoja käytettävistä menetelmistä, malleista ja keskeisistä luokitusoletuksista (23 artikla). EU-asetuksen mukaisesti ESG-luokitusten käyttäjille, luokitelluille kohteille ja luokiteltujen kohteiden liikkeeseenlaskijoille on annettava yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa ESG-luokituksista ja ESG-luokitustoiminnasta kuin yleisölle (24 artikla). Läpinäkyvyysvaatimuksia on tarkennettu EU-asetuksen liitteessä III. 

3 luku – Riippumattomuus ja eturistiriidat 

Osaston 3 luku sisältää säännöksiä koskien ESG-luokitusten tarjoajien riippumattomuudesta ja menettelyistä eturistiriitojen välttämiseksi ja hallinnaksi. EU-asetuksen 25 artiklassa on säädetty menettelyistä ja toimenpiteistä, joilla varmistetaan ESG-luokitusten tarjoajien riippumattomuus ja ehkäistään eturistiriitojen syntymistä. Työntekijöistä aiheutuvien mahdollisten eturistiriitojen hallinnasta on säädetty 26 artiklassa. Luvun viimeisen 27 artiklan perusteella ESG-luokitusten tarjoajien on kohdeltava ESG-luokitusten käyttäjiä oikeudenmukaisesta, kohtuullisesti, läpinäkyvästi ja syrjimättömästi. 

4 luku - Arvopaperimarkkinaviranomaisen harjoittama valvonta 

1 jakso – Yleiset periaatteet 

Luvun 1 jaksossa on säädetty ESMA:n valvonnan yleisistä periaatteista. ESMA, komissio tai jäsenvaltion viranomaiset eivät saa puuttua ESG-luokitusten tai menetelmien sisältöön EU-asetuksen mukaisia tehtäviään suorittaessaan (28 artikla). Luvussa on säädetty ESMA:sta (29 artikla) ja toimivaltaisista viranomaisista (30 artikla). ESG-luokitusten tarjoajia valvoo ESMA. ESMA voi kuitenkin tarvittaessa siirtää tehtäviään jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaiselle (43 artikla). Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen 2.4.2026 mennessä. Toimivaltaisilla viranomaisilla on EU-asetuksen mukaan oltava asianmukainen henkilöstö, jolla on riittävät valmiudet ja asiantuntemus voidakseen suorittaa EU-asetuksen mukaisia tehtäviä. (30 artikla.) Jaksossa on säädetty myös ESMA:n tietopyynnöistä koskien ESG-luokitusten tarjoajia (32 artikla), valvontaan liittyvistä yleisistä tutkimuksista (33 artikla) ja paikalla tehtävistä tarkastuksista (34 artikla). Edellä mainittuja toimivaltuuksiaan käyttäessään ESMA, sen valtuuttama virkamies tai muu henkilö ei saa käyttää oikeudellisen ammattisalassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamisen vaatimiseen (31 artikla). 

2 jakso – Valvontatoimenpiteet ja seuraamukset 

ESMA saa, jos ESG-luokitusten tarjoaja laiminlyö EU-asetuksen vaatimuksia, 1) keskeyttää tai peruuttaa toimiluvan tai tunnustamisen, 2) kieltää ESG-luokitusten tarjoajaa julkaisemasta tai jakamasta ESG-luokituksia, 3) vaatia ESG-luokitusten tarjoajaa lopettamaan rikkomisen, 4) määrätä sakon 36 artiklan nojalla tai 5) antaa julkisia ilmoituksia. Valvontatoimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. ESMA:n on otettava huomioon toteuttaessaan edellä esiin tuotuja valvontatoimenpiteitä ja sakkojen määräämisessä 1) rikkomisen kesto ja toistuvuus, 2) liittymät talousrikoksen mahdollisuuteen, 3) onko rikkominen ollut tahallista vai tuottamuksellista, 4) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste, 5) ESG-luokitusten tarjoajan taloudellinen tilanne, 6) rikkomisen vaikutukset sijoittajien etuihin ja muihin ESG-luokitusten käyttäjiin, 7) rikkomisesta aiheutuvien voittojen ja tappioiden määrä ESG-luokitusten tarjoajaan tai kolmansille osapuolille, 8) mahdollinen yhteistyö ESMA:n kanssa, 9) ESG-luokitusten tarjoajien aiemmat rikkomukset ja 10) sen mahdolliset toimenpiteet rikkomisen toistumisen ehkäisemiseksi. (35 artikla.) 

ESMA saa määrätä ESG-luokitusten tarjoajan tai sen laillisen edustajan rikkoessa EU-asetuksen velvoitteita sakon, jonka enimmäismäärä on kymmenen prosenttia ESG-luokitusten tarjoajan kokonaisliikevaihdosta. Sakon määrä on oltava vähintään yhtä suuri kuin ESG-luokitusten tarjoajan rikkomisella saama hyöty. (36 artikla.) ESMA voi käyttää uhkasakkoja tehostaakseen valvontatoimenpiteitään (37 artikla.) EU-asetuksen mukaiset sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia ja ne ovat täytäntöönpanokelpoisia. Sakot ja uhkasakot kohdennetaan unionin yleiseen talousarvioon. ESMA:n on julkistettava yleisölle sakot ja uhkasakot, jos ne eivät vaaranna vakavasti unionin rahoitusmarkkinoita tai aiheuta kohtuutonta haittaa asianosaisille. (38 artikla.) 

3 jakso – Menettelyt ja muutoksenhaku 

EU-asetuksen 39 artikla sisältää ESMA:lle menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi. Esimerkiksi ESMA nimittää tutkivan virkamiehen tutkimaan EU-asetuksen rikkomista. Tutkiva virkamies ei ole saanut tai saa osallistua ESG-luokitusten tarjoajien valvontaan, joihin rikkominen liittyy. Lisäksi tutkivan virkamiehen on oltava riippumaton ESMA:n hallintoneuvostosta. (39 artikla). 

Ennen valvontatoimenpide-, sakko- tai uhkasakkopäätöstä ESMA:n on kuultava päätöksen kohteena olevia henkilöitä, jos asia ei ole niin kiireellinen, että se aiheuttaisi merkittävää ja välitöntä vahinkoa rahoitusvakaudelle (40 artikla). ESMA:n sakkoihin ja uhkasakkoihin liittyviin päätöksiin voi hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimesta. Tuomioistuin voi kumota määrätyn sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä (41 artikla). 

4 jakso – Maksut ja tehtävien siirtäminen 

ESMA kerää ESG-luokitusten tarjoajilta valvontamaksuja. Niillä katetaan ESG-luokitusten tarjoajien valvonnasta aiheutuvat välttämättömät menot ja korvattavat kustannukset, joita voi aiheutua toimivaltaisille viranomaisille EU-asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta. Valvontamaksun on oltava oikeassa suhteessa ESG-luokitusten tarjoajan nettoliikevaihtoon. Komissio antaa valvontamaksujen tarkemmista yksityiskohdista delegoituja säädöksiä. (42 artikla.) 

5 luku – Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö 

EU-asetuksen 43 artiklassa on säädetty ESMA:n tehtävien siirtämisestä toimivaltaisille viranomaisille. Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, ESMA voi siirtää valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällaisia tehtäviä ovat tietojen pyyntö 32 artiklan mukaisesti sekä suorittaa 33 artiklan mukaisia tutkimuksia ja 34 artiklan mukaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia. Ennen kuin ESMA siirtää tehtäviään toimivaltaiselle viranomaiselle, sen on kuultava sitä 1) siirrettävän tehtävän laajuudesta, 2) tehtävän suorittamisen aikataulusta ja 3) tarvittavista tiedoista, jotka ESMA toimittaa sille ja jotka sen on toimitettava ESMA:lle. ESMA:n on korvattava toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset siirrettyjen tehtävien hoitamisesta. Korvattaviin kustannuksiin kuuluvat kaikki kiinteät kustannukset sekä muuttuvat kustannukset, jotka liittyvät siirrettyjen tehtävien suorittamiseen tai toimivaltaisen viranomaisen ESMA:lle antamaan apuun. ESMA arvioi tehtyä tehtävien siirtämistä väliajoin ja voi milloin tahansa peruuttaa tehtävien siirtämisen. Tehtävien siirtäminen ei vaikuta ESMA:n vastuuseen, eikä rajoita ESMA:n mahdollisuuksia harjoittaa ja valvoa siirrettyä toimintaa. ESMA ei saa siirtää seuraavia tehtäviä: toimilupapäätökset, lopulliset arvioinnit ja rikkomisia koskevat seurantapäätökset. (43 artikla.) ESMA:n ja toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava ilman viivytyksiä tietoja, jotka ovat tarpeen niiden EU-asetuksen mukaisten tehtävien, valvontavastuun ja toimeksiannon hoitamiseksi (44 artikla).  

Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava ESMA:lle, jos se on todennut, että ESG-luokitusten tarjoaja rikkoo EU-asetuksen vaatimuksia. ESMA:n on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ja ilmoitettava ilmoituksen tehneelle toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisten toimenpiteiden lopputuloksesta ja mahdollisuuksien mukaan myös merkittävistä välivaiheista. Lisäksi ilmoituksen tehnyt toimivaltainen viranomainen voi pyytää ESMA:a keskeyttämään ESG-luokitusten tarjoajan luokitusten tarjoamisen, jos ESG-luokitusten tarjoajan rikkomus on vaikuttanut merkittävällä tavalla kyseisessä jäsenvaltiossa sijoittajan suojaan tai rahoitusjärjestelmän vakauteen. Jos ESMA katsoo keskeyttämispyynnön aiheelliseksi, sen on tehtävä aiheelliset toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi. (44 artikla.) ESMA:a, toimivaltaisia viranomaisia tai muita, joille on siirretty tehtäviä, sitoo salassapitovelvollisuus (46 artikla). 

IV osasto – Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset 

EU-asetuksen 47 artiklassa on säädetty komissiolle siirretyn säädösvallan käyttämisestä, sen peruuttamisesta sekä delegoitujen säädösten vastustamisesta. Delegoitu säädösvalta koskee 10 artiklan 3 kohtaa (vastaavuusjärjestelyn yksityiskohdat), 39 artiklan 9 kohtaa (sakkojen ja uhkasakkojen määräämisen menettelysääntöjen yksityiskohdat) ja 42 artiklan 2 kohtaa (valvontamaksujen yksityiskohdat). EU-asetuksen 48 artikla koskee komiteamenettelyä. Komiteamenettelyn komitea on EU-asetuksen tapauksessa Euroopan arvopaperikomitea. Komiteamenettelyä edellyttävä täytäntöönpanosäädös koskee vastaavuuspäätöstä, josta on säädetty 10 artiklassa. 

Osasto sisältää myös säännökset, joilla muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/2088 kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (jäljempänä tiedonantovelvoiteasetus ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859 rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta (jäljempänä ESAP-asetus) . Tiedonantovelvoiteasetuksen 13 artiklaa muutetaan. Jatkossa, jos finanssimarkkinatoimija tai rahoitusneuvoja antaa tai julkistaa ESG-luokitustoimintaa koskevassa asetuksessa tarkoitetun ESG-luokituksen kolmansille osapuolille osana markkinointiviestintäänsä, sen on sisällytettävä verkkosivustolleen III liitettä vastaavat tiedot ja tarjottava linkki mainittuihin verkkosivustolla annettaviin tietoihin (49 artikla). ESAP-asetuksen liitteen A osaa muutetaan siten, että sinne lisätään uusi 20 kohta. Näin mahdollistetaan, että myös ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen tiedot, jotka on tarkoitus viedä ESAP:iin, voidaan viedä kyseiseen järjestelmään.  

V osasto – Siirtymä- ja loppusäännökset 

EU-asetuksen 51 artikla sisältää siirtymäsäännökset. ESG-luokitusten tarjoajien on ilmoitettava ESMA:lle 2.8.2026 mennessä, jos ne aikovat jatkaa toimintaansa unionissa. Niiden on haettava toimilupaa tai tunnustamista neljän kuukauden kuluessa 2.7.2026 alkaen. Muutoin niiden on lopetettava toimintansa. Sen jälkeen, kun ESG-luokitusten tarjoaja on ilmoittanut halustaan toimia unionissa ja ESMA on hyväksynyt sen, ilmoittaja merkitään tilapäisesti ESG-luokitusten tarjoajia koskevaan rekisteriin, kunnes sen hakemus on hyväksytty tai hylätty. Pienten ESG-luokitusten tarjoajien on ilmoitettava ESMA:lle 2.11.2026, jos ne aikovat toimia myös jatkossa unionissa. Jos ilmoitusta ei tehdä, toiminta on lopetettava. (51 artikla.) 

ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen uudelleentarkastelusta on säädetty 52 artiklassa. Komission on arvioitava EU-asetuksen soveltamista 2.1.2029 mennessä. Sen on esitettävä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvioinnin tuloksista. Kertomuksessa on arvioitava erityisesti 1) EU-asetuksen vaikutusta unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja yksityisten pääomavirtojen ohjaamiseen kestäviin investointeihin, 2) EU-asetuksen vaikutusta markkinarakenteeseen, 3) onko EU-asetuksen soveltamisala asianmukainen, 4) unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden ESG-luokitusten tarjoajia koskevien vaatimusten asianmukaisuutta, 5) ESG-luokitusten tarjoajien markkinoiden toimintaa unionissa sekä 6) onko EU-asetus edistänyt ESG-luokitusten laadun ja luotettavuuden parantamista ja vähentänyt harhaanjohtavien ESG-luokitusten käyttöä. Kertomukseen on liitettävä lainsäädäntöehdotus, jos komissio katsoo sen aiheelliseksi. (52 artikla.) 

EU-asetuksen 53 artikla koskee voimaantuloa ja soveltamista. EU-asetus on tullut voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä eli 1.1.2025. EU-asetusta on sovellettava 2.7.2026 alkaen (53 artikla.) Poikkeuksen muodostaa velvoite nimetä toimivaltainen viranomainen 2.4.2026 mennessä (30 artikla). 

3  Nykytila ja sen arviointi

3.1  Yleistä

ESG-luokitustoimintaa koskeva asetus on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. EU-asetuksen soveltamisalaan kohdistuvat ESG-luokittajat ovat siten velvoitettuja noudattamaan EU-asetuksen sääntelyä ilman erillistä kansallista lainsäädäntöä. Suorasta sovellettavuudesta huolimatta vaatii EU-asetuksen täytäntöönpano kuitenkin tiettyjä kohdennettuja muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Tällainen on kansallisen toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen. ESMA:n ja toimivaltaisen viranomaisen välisen suhteen osalta on myös tarpeen arvioida tarvetta muuttaa kansallista lakia.  

3.2  Finanssivalvonta ja ESMA:n suoravalvonnan alaiset

ESG-luokitusten tarjoajat ovat EU-asetuksen mukaisesti ESMA:n suoravalvonnan alaisia. Näin ollen kansallisella valvojalla, Suomen tapauksessa Finanssivalvonnalla, ei tule olla itsenäisiä toimi- tai valvontavaltuuksia ESG-luokitusten tarjoajiin. EU-asetuksen 30 artikla kuitenkin edellyttää, että jäsenvaltiot nimeävät kansallisen toimivaltaisen viranomaisen. Vaikka ESMA vastaa ESG-luokitusten tarjoajien valvonnasta, se voi siirtää tiettyjä toimivaltuuksiaan harkintansa mukaan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle (43 artikla). ESMA voi siirtää toimivaltaiselle viranomaiselle valtuuden pyytää tietoja valvottavalta EU-asetuksen 32 artiklan mukaisesti sekä valtuuden suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkistuksia EU-asetuksen 33 ja 34 artiklan mukaisesti. Tehtävien siirtäminen toimivaltaiselle viranomaiselle ei kuitenkaan vaikuta ESMA:n vastuuseen, eikä rajoita ESMA:n mahdollisuuksia suorittaa ja valvoa siirrettyä tehtävää. ESMA ei myöskään saa siirtää toimivaltaiselle viranomaiselle valvontatehtäviä, kuten toimilupapäätöksiä, lopullisia arviointeja taikka rikkomisia koskevia seurantapäätöksiä.  

ESG-luokitusten tarjoajat eivät ole ainoita ESMA:n suoravalvonnan alaisia toimijoita. EU-lainsäädännön mukaisesti ESMA valvoo suoraan luottoluokituslaitoksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009 luottoluokituslaitoksista , kauppatietorekistereitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012 OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/791 asetuksen (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta tietojen avoimuuden parantamisen, konsolidoitujen kauppatietojen syntymisen esteiden poistamisen, kaupankäyntivelvollisuuksien optimoinnin ja toimeksiantovirrasta saatavien maksujen kieltämisen osalta , tiettyjä vertailuarvojen hallinnoijia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2016/1011 rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta , kolmansien maiden keskusvastapuolia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012 OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä , tiettyjä tietojen raportointipalveluidentarjoajia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014 rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta , arvopaperistamisrekistereitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402 yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta , eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisia arvioijia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2631 eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista ja ympäristön kannalta kestävinä markkinoitavia joukkolainoja ja kestävyyteen sidottuja joukkolainoja koskevasta valinnaisesta tietojen julkistamisesta ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014 rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta . Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) on yksilöity joitain ESMA:n suoravalvonnan alaisia toimijoita. Tällaisia tahoja on sisällytetty lain 5 §:ään, jossa määritellään muut finanssimarkkinoilla toimivat. Lainkohta sisältää luottoluokituslaitokset, kauppatietorekisterit, kriittisten vertailuarvojen hallinnoijat ja tietyt kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijat. Muita ESMA:n suoraval  

vonnan alaisia toimijoita ei ole mainittu kyseisessä lainkohdassa.  

Kuvio 1. ESMA:n suoravalvonnan alaisista toimijoista. 

Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n mukainen muiden finanssimarkkinoilla toimivien määritelmä linkittyy myös muihin lain säännöksiin, joissa säädetään Finanssivalvonnan valtuuksista. Esimerkiksi Finanssivalvonnasta annetun lain 33 §:ssä säädetään muun muassa Finanssivalvonnan mahdollisuudesta asettaa muulle finanssimarkkinoilla toimivalle toimeenpanokielto sekä mahdollisuudesta velvoittaa muun finanssimarkkinoilla toimivan ryhtymään oikaisutoimenpiteisiin. Vastaavasti Finanssivalvonnasta annetun lain 33 a §:ssä säädetään Finanssivalvonnan mahdollisuudesta määrätä uhkasakko tietyissä tilanteissa myös muulle finanssimarkkinoilla toimivalle. Finanssivalvonnasta annetussa laissa on myös muita viittauksia muihin finanssimarkkinoilla toimiviin. Voimassa olevan lainsäädännön nojalla Finanssivalvonnalla on siten tiettyjä suoria valvonta- ja toimivaltuuksia joihinkin ESMA:n suoravalvonnan alaisiin toimijoihin.  

Siltä osin, kun Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n mukainen muun finanssimarkkinoilla toimivan määritelmä sisältää myös ESMA:n suoravalvonnan alaisia toimijoita, on kansallinen lainsäädäntö epäjohdonmukainen tiettyjen suoraan sovellettavien EU-asetusten kanssa. EU-sääntelyn näkökulmasta Finanssivalvonnalla ei saisi olla itsenäisiä valtuuksia näiden EU-säädösten perusteella ESMA:n suoravalvonnan alaisiin tahoihin, vaan ESMA vastaa yksinomaan tällaisten toimijoiden valvonnasta ja toimivaltuuksien käyttämisestä. ESMA voi kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä harkintansa mukaan siirtää joitain tehtäviä Finanssivalvonnalle, mutta esimerkiksi sanktioita koskevat tehtävät ovat useissa EU-asetuksissa rajattu ESMA:n siirtoa koskevan harkintavallan ulkopuolelle. Päätös tehtävien siirtämisestä on myös yksinomaan ESMA:n harkinnassa, eikä toimivaltaisella viranomaisella ole näiden EU-asetusten nojalla itsenäistä oikeutta ryhtyä valvontatoimiin. Finanssivalvonnan toimivaltuudet suhteessa näihin ESMA:n suoravalvottaviin menevät siten pidemmälle kuin mitä sovellettavat EU-lainsäädännön asetukset mahdollistaisivat. Täten on tarpeen arvioida tarvetta johdonmukaistaa kansallista lainsäädäntöä, jottei se ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.  

3.2.1  Luottoluokittajat

Luottoluokittajista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N.o 1060/2009 luottoluokituslaitoksista (jäljempänä luottoluokittaja-asetus). ESMA:n valvonta- ja toimivaltuuksien osalta luottoluokittaja-asetus vastaa pitkälti ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen systematiikkaa, koska ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen valvontakehikon lähtökohtana on ollut luottoluokittaja-asetuksen valvontakehikko. Luottoluokittajat olivat vuoteen 2011 asti kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Luottoluokittaja-asetuksen säätämisen yhteydessä luottoluokituslaitokset siirtyivät ESMA:n valvottavaksi. Luottoluokittaja-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti ESMA valvoo mainitun asetuksen säännösten noudattamista. ESMA:n vastuulla on luottoluokittaja-asetuksen mukaisesti rekisteröityjen luottoluokituslaitosten jatkuva valvonta mainitun asetuksen 22 a artiklan mukaisesti.  

Luottoluokittaja-asetuksen 23 a–23 e ja 24 artiklassa on säädetty ESMA:n erinäisistä toimi- ja valvontavaltuuksista. ESMA voi siirtää tehtäviään kansallisille toimivaltaisille viranomaisille luottoluokittaja-asetuksen 30 artiklan mukaisesti. Sellaisia tehtäviä, joita ESMA voi siirtää eteenpäin toimivaltaiselle viranomaiselle, ovat tietopyynnöt (23 b artikla), tutkimukset (23 c artikla) ja paikalla tehtävät tarkastukset (23 d artikla). ESMA ei sitä vastoin saa siirtää kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle luottoluokittaja-asetuksen mukaisia valvontatehtäviä, mukaan lukien rekisteröintipäätöksiä, lopullisia arviointeja tai rikkomisten seurantaa koskevia päätöksiä. Tilanteissa, joissa ESMA siirtää toimivaltuuksiaan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, on tällä kansallisella toimivaltaisella viranomaisella käytössään luottoluokittaja-asetuksessa kuvaillusti tarvittavat toimivaltuudet. Luottoluokittaja-asetuksen 23 d artiklan 6 kohdassa säädetään toimivallan siirtotilanteissa olevista valtuuksista. ESMA:n siirtäessään mainitun asetuksen 23 c artiklan mukaisia tutkimustehtäviä tai 23 d artiklan mukaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia, on toimivaltaisella viranomaisella tätä varten samat valtuudet kuin ESMA:lla.  

Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 19 kohdan mukaisesti luottoluokittaja-asetuksen mukaiset luottoluokituslaitokset ovat lainkohdan tarkoittamia muita finanssimarkkinoilla toimivia. Näin ollen nykylainsäädäntö antaa Finanssivalvonnalle tiettyjä suoria valtuuksia ESMA:n suoravalvonnan alaisiin luottoluokituslaitoksiin.  

3.2.2  Vertailuarvojen hallinnointi

Vertailuarvojen hallinnoinnista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/2011 rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (jäljempänä vertailuarvoasetus) . Vertailuarvoasetusta muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/2175, jolloin muun ohessa ESMA nimitettiin vertailuarvoasetuksen 20 artiklan 1 kohdan a ja c kohdassa tarkoitettujen kriittisten vertailuarvojen hallinnoijien toimivaltaiseksi viranomaiseksi 1.1.2022 alkaen. Vastaavasti ESMA nimettiin tällöin toimivaltaiseksi viranomaiseksi kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijien tunnustamisessa vertailuarvoasetuksen 32 artiklan mukaisesti. Vertailuarvojen hallinnoijien valvonta onkin jaettu erilaisten vertailuarvojen hallinnoijien osalta ESMA:lle ja toimivaltaisille viranomaisille.  

ESMA voi siirtää tehtäviään kansallisille toimivaltaisille viranomaisille vertailuarvoasetuksen 48 m artiklan mukaisesti. Sellaisia tehtäviä, joita ESMA voi siirtää eteenpäin toimivaltaiselle viranomaiselle ovat tietopyynnöt (48 b artikla), tutkimukset (48 c artikla) ja paikalla tehtävät tarkastukset (48 d artikla). Tilanteissa, joissa ESMA siirtää toimivaltuuksiaan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, on tällä käytössään vertailuarvoasetuksessa kuvaillusti tarvittavat toimivaltuudet. Vertailuarvoasetuksen 48 d artiklan 7 kohdassa säädetään toimivallan siirtotilanteissa olevista valtuuksista. ESMA:n siirtäessä 48 c artiklan mukaisia tutkimustehtäviä tai 48 d artiklan mukaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia, on toimivaltaisella viranomaisella tätä varten samat valtuudet kuin ESMA:lla.  

Vertailuarvioiden hallinnoijista on säädetty muun muassa Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 32 ja 33 kohdassa. Pykälän 32 kohdan mukaan muuna finanssimarkkinoilla toimivana pidetään sellaista vertailuarvon hallinnoijaa, jonka Finanssivalvonta on rekisteröinyt vertailuarvoasetuksen 34 artiklan perusteella. Pykälän 33 kohdan mukaan muuna finanssimarkkinoilla toimivana pidetään puolestaan muuta henkilöä kuin lain 4 §:ssä tarkoitettua valvottavaa tai edellä 32 kohdassa tarkoitettua rekisteröitynyttä vertailuarvon hallinnoijaa, joka on velvollinen noudattamaan vertailuarvoasetusta. Lainkohdassa ei ole rajattu pois ESMA:n suoravalvonnan alaisia toimijoita. Näin ollen nykylainsäädäntö antaa Finanssivalvonnalle tiettyjä valtuuksia ESMA:n suoravalvonnan alaisiin vertailuarvojen hallinnoijiin.  

3.2.3  Kauppatietorekisterit

Kauppatietorekistereistä on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 648/2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (jäljempänä markkinarakenneasetus) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/2365 arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (jäljempänä SFTR-asetus ). Markkinarakenneasetuksen mukaisesti ESMA hyväksyy ja valvoo kauppatietorekistereitä. Markkinarakenneasetuksen VI-osaston 1 luvussa säädetään muun muassa kauppatietorekistereistä, niiden rekisteröinnistä ja ESMA:n valvonta- ja toimivaltuuksista. ESMA voi siirtää tehtäviään kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle markkinarakenneasetuksen 74 artiklan mukaisesti. ESMA voi siirtää valtuuden tietopyyntöjen tekemiseen (61 artikla) sekä yleisten tutkimusten tekemiseen (62 artikla) ja paikalla tehtävien tarkastuksien suorittamiseen (63 artikla). ESMA ei sitä vastoin saa siirtää valvontatehtäviä, kuten rekisteröintipäätöksiä, lopullisia arviointeja ja rikkomisten seurantaa koskevia päätöksiä. Vastaavasti SFTR-asetus antaa ESMA:lle valtuudet hyväksyä ja valvoa kauppatietorekistereitä.  

Tilanteissa, joissa ESMA siirtää toimivaltuuksiaan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, on tällä käytössään markkinarakennetoimija-asetuksessa kuvaillusti tarvittavat toimivaltuudet. Markkinarakennetoimija-asetuksen 63 artiklan 6 kohdassa säädetään toimivallan siirtotilanteissa olevista valtuuksista. ESMA:n siirtäessä 62 artiklan mukaisia tutkimustehtäviä tai 63 artiklan mukaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia, on toimivaltaisella viranomaisella tätä varten samat valtuudet kuin ESMA:lla.  

Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 21 ja 35 kohdassa säädetään osin myös kauppatietorekistereistä. Pykälän 21 kohdassa mainitaan muuna finanssimarkkinoilla toimivana muun muassa markkinarakennetoimija-asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kauppatietorekisteri. Pykälän 35 kohdassa puolestaan määritellään muuksi finanssimarkkinoilla toimivaksi sellaiset muut henkilöt kuin lain 4 §:ssä tarkoitetut valvottavat, jotka ovat velvollisia noudattamaan SFTR-asetusta. Näin ollen voimassa oleva lainsäädäntö antaa Finanssivalvonnalle tiettyjä valtuuksia ESMA:n valvonnan alaisiin kauppatietorekistereihin.  

3.3  Finanssivalvonnan nimeäminen toimivaltaiseksi viranomaiseksi

Finanssivalvonnasta annetun lain 6 luvussa säädetään muun muassa EU-säädösten noudattamisen valvonnasta. Lain 50 a–50 z §:t kattavat säännöksiä, joissa muun muassa säädetään Finanssivalvonnan roolista erinäisten EU-asetusten ja -direktiivien mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Osa Finanssivalvontaa koskevista säännöksistä on sisällytetty niin sektorilainsäädäntöön kuin myös Finanssivalvonnasta annettuun lakiin. Toisaalta joidenkin EU-asetusten ja -direktiivien mukaisesta toimivaltaisen viranomaisen määritelmästä on säädetty yksinomaan Finanssivalvonnasta annetussa laissa. Tällaisia säännöksiä on esimerkiksi lain 50 f §:n, jonka mukaisesti Finanssivalvonnan toimii erinäisten EU-rahastosäädösten mukaisena toimivaltaisena viranomaisena.  

Toimivaltaisen viranomaisen määräämisen lisäksi 50 a–50 z §:t sisältävät erinäisiä muita säännöksiä. Tietyissä lainkohdissa on säädetty Finanssivalvonnan roolista yhteysviranomaisena tai yhteistyön koordinoinnista vastaavana viranomaisena. Tällaisia lainkohtia ovat Finanssivalvonnasta annetun lain 50 d, 50 j, 50 m, 50 u ja 50 x §.  

Yksittäisissä lainkohdissa on lisäksi myös muita Finanssivalvontaa koskevia säännöksiä. Finanssivalvonnasta annetun lain 50 d §:n mukaan Finanssivalvonta toimii markkinarakennetoimija-asetuksen 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna viranomaisena, eli Finanssivalvonta vastaa tiettyjen finanssialan ulkopuolisille vastapuolille asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Vastaavasti 50 p §:n 1 momentin mukaan Finanssivalvonta toimii Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2554 finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta (jäljempänä DORA-asetus ) 26 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuna viranomaisena, eli Finanssivalvonta vastaa uhkaperusteiseen tunkeutumistestaukseen kansallisella tasolla liittyvistä tehtävistä. Finanssivalvonnasta annetun lain 50 n §:n 2 momentissa säädetään erinäisistä Finanssivalvonnan maksupalveludirektiivin mukaisista velvollisuuksista. Lain 50 b § ei liity mihinkään yksittäiseen tai erikseen nimettyyn EU-säädökseen, vaan siinä säädetään yleisemmällä tasolla erimielisyyden saattamisesta Euroopan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi. Lisäksi lain 50 z §:ssä säädetään Finanssivalvonnan toiminnasta ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä.  

Lainkohta 

Toimivaltaisena viranomaisena toimiminen 

Yhteistyötä koskeva säännös 

Muuna viranomaisena toimiminen 

Muu säännös 

50 a § 

x 

 

 

 

50 b § 

 

 

 

x 

50 c § 

x 

 

 

 

50 d § 

x 

x 

x 

 

50 e §* 

x 

 

 

 

50 f § 

x 

 

 

 

50 g § 

x 

 

 

 

50 h § 

x 

 

 

 

50 i § 

x 

 

 

 

50 j § 

x 

x 

 

 

50 k § 

x 

 

 

 

50 l § 

x 

 

 

 

50 m § 

x 

x 

 

 

50 n § 

x 

 

 

x 

50 o §** 

x 

x 

 

 

50 p § 

x 

 

x 

 

50 q § 

x 

 

 

 

50 r § 

x 

 

 

 

50 s §  

x 

 

 

 

50 t § 

x 

 

 

 

50 u §  

x 

x 

 

 

50 v § 

x 

 

 

 

50 w § 

x 

 

 

 

50 x § 

x 

x 

 

 

50 y § 

x 

 

 

 

50 z § 

 

 

 

x 

50 å §*** 

 

 

x 

x 

*Huutokauppa-asetus, johon lain 50 e §:ssä viitataan, on kumottu.  

**Lainkohdan säännös, jossa säädetään valtiovarainministeriön roolista pörssin toimilupaviranomaisena, on kumottu lailla 527/2025 Kyseiset toimivaltuudet on siirretty Finanssivalvonnalle 29.9.2025. (HE 30/2025) 

***HE 46/2025 esitetään säädettäväksi uusi 50 å §.  

Kuvio 2. Kuviossa on esitetty Finanssivalvonnasta annetun lain 50 a–50 z §:n sisältämiä säännöksiä. Kuvio on suuntaa antava. Kokonaiskuvan hahmottamisen helpottamiseksi taulukossa on yksinkertaistettu lainkohtien sisältöä .  

Finanssivalvonnasta annetun lain 6 luvun 50 a–50 z §:n säätämisessä on vuosien saatossa valittu erityylisiä ratkaisuja. Osin säännöksillä on pantu kansallisesti täytäntöön EU-asetuksia ja osin puolestaan EU-direktiivejä. Osa säännöksistä on luonteeltaan informatiivisia ja ne tukevat sektorilainsäädännön säännöksiä toimivaltaisen viranomaisen määräämisestä. Jotkut Finanssivalvontaa koskevat säännökset on sisällytetty ainoastaan Finanssivalvonnasta annettuun lakiin, vaikka toiminnasta olisi muutoin säädetty sektorilainsäädännössä. Toisaalta joidenkin EU-säädösten osalta riittäväksi on katsottu pelkkä sektorilainsäädännön säännös Finanssivalvonnan toiminnasta EU-säädöksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Tällaisia säännöksiä on muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta Ns. sijoitusrahastodirektiivi. 97 artiklan mukainen velvollisuus nimetä toimivaltainen viranomainen, joka on kansallisesti toimeenpantu yksinomaan sijoitusrahastolain (213/2019) 1 luvun 5 §:ssä.  

Finanssivalvonnasta annetun lain 50 a–50 z § sisältävät huomattavan määrän toistoa ja ne voivat olla osin raskaslukuisia. Aikoinaan valittu tapa säätää yksittäisen tai muutaman EU-säädöksen osalta yhdessä pykälässä on ajan kanssa osoittautunut työlääksi ja laajentanut Finanssivalvonnasta annetun lain 6 luvun varsin pitkäksi ja siten vaikeuttanut kyseisen luvun luettavuutta. Mahdolliset uudet EU-tasoiset säännökset toimivaltaisen viranomaisen nimeämisestä voi olla hankala panna kansallisesti täytäntöön Finanssivalvonnasta annetun lain 6 lukuun nykyisen sääntelytavan mukaisesti käytettävissä olevien aakkosten loputtua. Vaihtoehtoisesti vastaavanlaista kirjainpykälälistaa voitaisiin jatkaa 51 §:stä alkaen, joka on aikoinaan kumottu. Finanssivalvonnasta annetun lain 52 § on kuitenkin voimassa ja koskee tietojenvaihtoa, jolloin se toimii rajana kirjainpykälille. On odotettavissa, että komissio antaa tulevaisuudessa uusia EU-säädöksiä, joiden osalta on säädettävä toimivaltaisesta viranomaisesta. Näin ollen on tarpeellista tarkastella vaihtoehtoisia ja johdonmukaisempia tapoja huolehtia sellaisista kansallisista täytäntöönpanovelvoitteista, jotka nyt ilmenevät Finanssivalvonnasta annetun lain 50 a–50 z §:n säännöksistä. Hallituksen esityksen yhteydessä on lisäksi tarpeen tarkastella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista annetun komission asetukseen (EU) N:o 1031/2010, jäljempänä huutokauppa-asetus , laissa tehtyjä viittauksia, sillä huutokauppa-asetus on kumottu.  

3.3.1  Finanssivalvonnan henkilöstö

ESG-luokitustoiminnasta annetun asetuksen mukaisella toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava asianmukainen henkilöstö, jolla on riittävät valmiudet ja asiantuntemus, voidakseen suorittaa EU-asetuksen mukaiset tehtävänsä (30 artikla 2 kohta). Finanssivalvonnan henkilökunnan osaamisesta ei ole erikseen säädetty Finanssivalvonnasta annetussa laissa taikka sektorikohtaisesti, vaan riittävän osaamisen katsotaan liittyvän olennaisesti Finanssivalvonnalle annettujen tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Finanssivalvonnan tehtävistä on säädetty yleisesti Finanssivalvonnasta annetussa laissa ja lisäksi sektorikohtaisissa laeissa.  

Finanssivalvonnan henkilöstöön sovelletaan myös lakia Suomen Pankin virkamiehistä (1166/1998) ja valtion virkamieslakia (750/1994), jonka 3 luvussa on säädetty virkamiehen kelpoisuusvaatimuksista: viran ja määräaikaisen virkasuhteen hakumenettely, nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset. Myös Finanssivalvonnan johtajan tehtäviin kuuluu valvoa, että tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Finanssivalvonnasta annetun lain 12 §:n 2 kohdan mukaisesti.  

4  Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1  Keskeiset ehdotukset

Keskeiset lakimuutokset koskisivat Finanssivalvonnasta annettua lakia, johon ehdotetaan tehtäväksi välttämättömiä muutoksia EU:n ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen täytäntöönpanon johdosta. Ehdotettujen muutosten myötä Finanssivalvonnasta tulisi EU:n ESG-luokitustoimintaa koskevassa asetuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi ESMA:n suoravalvonnan alaisten toimijoiden poistamista Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:stä. Tämä korjaisi Finanssivalvonnasta annetun lain ja EU-asetusten epäjohdonmukaisuudesta sen osalta, millaisia toimivaltuuksia Finanssivalvonnalla on Finanssivalvonnasta annetun lain perusteella ESMA:n suoravalvottaviin. Käytännössä hallintolain (434/2003) 6 §:n tarkoitussidonnaisuusperiaatteen mukaisesti viranomainen saa käyttää toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Lisäksi EU:n säädöshierarkiasta johtuu, että EU-lainsäädännön mukainen asetus ohittaa sen kanssa ristiriitaisen säännöksen, joten epäjohdonmukaisuus on ratkaistavissa käytännön tilanteissa. Selkeyden vuoksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttaminen tältä osin on perusteltua. Jatkossakin ESMA voisi siirtää tehtäviään Finanssivalvonnalle kulloinkin sovellettavan EU-säädöksen mukaisesti. EU-asetukset ovat suoraan sovellettavaa oikeutta, eikä ESMA:n tehtävien siirtämisestä olisi siten tarpeen säätää erikseen kansallisesti. Siten tilanteessa, jossa ESMA siirtäisi tiettyjä tehtäviään eteenpäin Finanssivalvonnalle, voisi Finanssivalvonta käyttää valtuuksiaan suoraan sovellettavan EU-asetuksen säännösten perusteella.  

ESMA:n suoravalvonnan alaisia toimijoita, jotka poistettaisiin Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:stä olisivat luottoluokittajat, joista on säädetty 5 §:n 19 kohdassa, ja kauppatietorekistereitä koskeva maininta 21 kohdassa. Pykälän 33 kohtaan lisättäisiin viittaus vertailuarvoasetuksen 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohtien mukaisista kriittisistä vertailuarvojen hallinnoijista sekä mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitetuista vertailuarvojen hallinnoijista, sillä nämä ovat ESMA:n suoravalvonnan alaisia. Vastaavasti 5 §:n 35 kohtaan lisättäisiin viittaus arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 5 artiklan mukaisesti rekisteröityihin kauppatietorekistereihin ja 19 artiklan mukaisesti tunnustettuihin kauppatietorekistereihin. Muutoksilla ei arvioida olevan käytännön vaikutuksia, vaan kyse on kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisesta suoraan sovellettavien EU-asetusten kanssa.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös Finanssivalvonnasta annetun lain 6 luvun selkeytystä 50 a–50 z §:n osalta. Ehdotuksen mukaan jatkossa Finanssivalvonnan nimeämistä tietyn EU-säädöksen mukaiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi säädettäisiin lain 50 a §:ssä. Ehdotetussa 50 a §:ssä säädettäisiin Finanssivalvonnan toimimisesta toimivaltaisena viranomaisena ja EU-säädökset olisivat momentissa luettelona. Myös ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen mukainen toiminta toimivaltaisena viranomaisena sisältyisi muutettavaksi esitettyyn 50 a §:n luettelon viimeisenä 31 kohtana. Jatkossa luetteloon voitaisiin lisätä uusia EU-säädöksiä vastaavalla tavalla, eikä tulevien EU-säädösten määrä aiheuttaisi lainsäädäntöteknisiä haasteita.  

Finanssivalvonnan toiminnasta erinäisten EU-säännösten mukaisena yhteyspisteenä tai yhteistyön koordinoijana säädettäisiin lain 50 b §:ssä. Lain 50 c §:ssä säädettäisiin Finanssivalvonnan toiminnasta tietyissä tilanteissa EU-säädöksen mukaisena erityisenä viranomaisena. Lain 50 d §:ssä säädettäisiin Finanssivalvonnan roolista ESAP-asetuksen mukaisena tiedonkeruuelimenä. Lain 50 e §:ssä säädettäisiin toimenpiteistä, joihin Finanssivalvonnan on ryhdyttävä saamansa poikkeamaraportin vuoksi. Lain nykymuodossa kumotun 51 §:n tilalle ehdotettaisiin säädettäväksi uusi 51 §, jossa määrättäisiin voimassa olevan 50 b §:n mukaisesti erimielisyyksien saattamisesta Euroopan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi. Samalla korjattaisiin eräissä muissa laeissa tehdyt viittaukset Finanssivalvonnasta annetun lain 50 b §:ään ja 50 d §:ään. Tällaisia viittauksia on tehty vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (162/2014), arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa (348/2017) ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004). Hallituksen esityksessä lisäksi ehdotetaan kumottavaksi Finanssivalvonnasta annetussa laissa tehdyt viittaukset huutokauppa-asetukseen, sillä kyseinen asetus on kumottu.  

Lisäksi muusta esityksestä erillisenä asiana ehdotetaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 8 luvun asianajajia koskevia hallinnollisia seuraamussäännöksiä muutettavaksi vastaamaan lain soveltamisalan muutosta, joka tuli voimaan 1.4.2025. Soveltamisala koskee nyt nimenomaisesti elinkeinoharjoittajina toimivia asianajajia ja asianajoyhtiöitä. Esitettyjen muutosten tavoitteena on, että seuraamukset kohdistuvat jatkossa näihin toimijoihin, ei yksittäisiin asianajajiin tai heidän apulaisiinsa henkilökohtaisesti.  

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Hallituksen esityksen lakiehdotuksilla 1–4 ei ole vaikutuksia kuin Finanssivalvontaan. EU-asetuksella on vaikutuksia ESG-luokitusten tarjoajiin, rahoitusmarkkinoilla toimiviin tahoihin sekä ESMA:an. Alla on kuvattu EU-asetuksen keskeiset vaikutukset sekä vaikutukset viranomaisiin -kohdassa hallituksen esityksen vaikutukset Finanssivalvontaan. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevalla lakiehdotuksella 5 on vaikutuksia asianajajiin.  

4.2.1  Taloudelliset vaikutukset

Hallituksen esityksen lakiehdotuksilla 1–4 ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. EU-asetuksella on suoria vaikutuksia ESG-luokitusten tarjoajiin, ESMA:an ja toimivaltaisiin viranomaisiin, eli lakiehdotusten mukaisesti Suomessa Finanssivalvontaan. EU-asetuksen säännöksillä on epäsuoria lähtökohtaisesti myönteisiä vaikutuksia muihin rahoitusmarkkinoilla toimiviin tahoihin muun muassa parantuneen läpinäkyvyyden takia, mikä edistää kuluttajan- ja sijoittajansuojaa ja epäsuorasti myös rahoitusvakauden ylläpitämistä. 

ESG-luokitusten tarjoajat

Komission lainsäädäntöehdotuksen mukaan EU:ssa toimi 59 ESG-luokittajaa vuonna 2022, joista 30 on sijoittautunut EU:hun ja 29 toimii kolmannesta maasta käsin. Kansainvälisesti suurimmat ESG-luokittajat ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, yleensä Yhdysvaltoihin. EU:hun sijoittautuneista ESG-luokittajista kolme oli suurikokoisia, kuusi keskikokoisia, yhdeksän pieniä ja 12 mikrokokoisia yrityksiä. Lopullisen EU-asetuksen ESG-luokituksen käsite ja siten EU-asetuksen soveltamisala eroaa jonkin verran komission ehdotuksesta, minkä takia arvio voi erota lopullisen EU-asetuksen soveltamisalasta. EU-asetuksen soveltamisala jättää jonkin verran tulkinnanvaraa, mikä vaikeuttaa soveltamisalaan kuuluvien tahojen joukon arviointia ennen kuin ESMA alkaa tulkita EU-asetuksen soveltamisesta. Valtiovarainministeriön alustavien tietojen mukaan Suomeen olisi sijoittunut yksi toimija, joka todennäköisesti kuuluisi EU-asetuksen soveltamisalaan. Soveltamisalan ollessa epäselvä voi olla, että joku muukin Suomeen sijoittautunut ESG-dataa tarjoava ja hyödyntävä yritys saatettaisiin katsoa soveltamisalaan kuuluvaksi ESMA:n toimesta. EU-asetuksen soveltamisala selkeytynee viimeistään kesällä 2026, jolloin toimilupia ryhdytään hakemaan ESMA:sta.  

Jos suomalainen yritys aikoisi ryhtyä tarjoamaan ESG-luokituksia, sen olisi varauduttava EU-asetuksen velvoitteista aiheutuviin kustannuksiin. Sääntelyn parantaessa kuluttajan- ja sijoittajansuojaa ja läpinäkyvyyttä se korottaa samalla markkinoille tulon kynnystä. Komissio on arvioinut vaikutusasiakirjassaan, että ESG-luokittajille aiheutuu suoria lainsäädäntöön liittyviä sopeutumiskustannuksia IT- ja muiden järjestelmien ja sisäisten toimintatapojen sopeuttamisesta sopiviksi uuteen lainsäädäntöön. Lisäksi komissio on arvioinut, että toimiluvan hakemiseen liittyvän prosessin kulut olisivat noin 107 000–179 000 euroa yksittäiselle ESG-luokitusten tarjoajalle. Komission mukaan valvontamaksu olisi todennäköisesti 0,37–2,4 prosenttia tarjoajan liikevaihdosta. Pienin kerroin koskisi pienimpiä ESG-luokittajia ja suurin kerroin suurimpia. Arvioihin liittyy paljon epävarmuutta ja on huomioitava, että EU-asetus on muuttunut joiltakin osin komission lainsäädäntöehdotuksesta, jota varten komissio on tehnyt vaikutusarvionsa. EU-asetus sisältää oman väliaikaisen kehikon pienille ESG-luokitusten tarjoajille, joka laskee kustannusten osalta markkinoille tulon kynnystä. Jos markkinoille tulon kynnys on liian korkea, ESG-luokitusten saatavuus yrityksistä, etenkin pienistä ja keskisuurista yrityksistä, saattaisi heiketä nykyisestä. 

Rahoituksenvälittäjät

Monet rahoituksenvälittäjät, kuten sijoittajat ja luottolaitokset, hyödyntävät ESG-luokituksia arvioidessaan sijoituskohteita. Lisäksi rahoituksenvälittäjät voivat hankkia ESG-luokituksia sekä sijoitus- ja rahoituskohteilleen että tarjoamilleen rahoitusvälineille. EU-asetuksen säännökset parantavat kuluttajan- ja sijoittajansuojaa, tuovat lisää läpinäkyvyyttä markkinoille ja siten mahdollisesti laskevat rahoituksenvälittäjien käyttämää aikaa tuotteen ominaisuuksien arvioinnissa, mikä voi vähentää myös resurssitarpeita . Vaikka isossa kuvassa sijoittajat hyötyvät EU-sääntelystä, ESG-luokitusten käyttäjille aiheutuu kustannuksia, sillä ESG-luokittajat saattavat siirtää nousseet lainsäädännön noudattamisesta ja valvonnasta aiheutuvat kustannukset asiakkailleen.  

Yritykset

Yritykselle on voitu tehdä tai antaa ESG-luokitus erilaisia reittejä pitkin. Yritys on voinut ostaa itselleen ESG-luokituksen, jolloin on todennäköistä, että yritys maksaa jatkossa korkeampaa hintaa luokituksestaan ESG-luokittajan liiketoiminnan kallistuessa. Toisaalta yritystä voidaan arvioida esimerkiksi jonkun muun ESG-luokittajan tai rahoituksenvälittäjän pyynnöstä. Tällaisessa tapauksessa ei ole odotettavissa, että arvioinnin kohteena olevaan yritykseen kohdistuisi kohonneita kustannuksia. Luokiteltavan yrityksen näkökulmasta läpinäkyvyys ESG-luokituksen sisällöstä paranee. Lisäksi EU-sääntely mahdollistaa luokiteltavan yrityksen tai muun luokiteltavan instrumentin liikkeeseenlaskijan kommentoinnin ESG-luokitusten tarjoajalle, kun yritykselle tai instrumentille annetaan ESG-luokitus.  

Kotitaloudet

EU-asetuksella on myös vähäisiä ja epäsuoria vaikutuksia kotitalouksiin. Kotitaloudet toimivat rahoitusmarkkinoilla ja ne kohtaavat ESG-luokituksia esimerkiksi sijoitusrahastoja, vaihtoehtorahastoja tai osakkeita vertaillessa. Kotitalouksien kannalta ESG-luokituksista julkisesti ja muuten annettavat tiedot yhdenmukaistuvat ja selkeytyvät, minkä johdosta myös kotitaloudet pystyvät entistä paremmin arvioimaan sijoituspäätöksiään. Lisäksi kotitaloudet voivat hyödyntää eri yritysten julkisesti tarjolla olevia ESG-luokituksia tehdessään muita ostopäätöksiä, kuten isoja kulutushankintoja. EU-asetus on omiaan parantamaan sekä sijoittajan- että kuluttajansuojaa parantamalla ESG-luokitusten luotettavuutta. 

Asianajajat 

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia koskevilla muutoksilla on vaikutuksia mahdollisuuteen määrätä asianajajille hallinnollisia seuraamuksia. Esitettyjen muutosten jälkeen asianajajien avustajat eivät voisi olla enää lainkaan henkilökohtaisesti vastuussa rahanpesulain säännösten rikkomisesta tai niihin liittyvästä laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Tällä ei kuitenkaan olisi juurikaan käytännöllistä merkitystä. Muutoksen olennaisin vaikutus on, että muutoksen jälkeen hallinnollisten seuraamusten määrääminen olisi mahdollista yhtiömuotoisille asianajotoimistoille, joita on suurin osa asianajotoimistoista. Tällä hetkellä Suomen 744 asianajotoimistosta 559 on osakeyhtiöitä, 61 on avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä ja vain 124 ammatinharjoittajia. Lain nykyisen sanamuodon mukaan hallinnollisen seuraamuksen määrääminen ei ole mahdollista yhtiömuodossa toimivalle asianajotoimistolle, sillä se voidaan määrätä vain ”asianajajalle tai hänen apulaiselleen”, mitä on pidettävä merkittävänä puutteena.  

Lain 8 luvun mukaiset hallinnolliset seuraamukset, kuten rikemaksu, julkinen varoitus tai seuraamusmaksu, kohdistuisivat jatkossa elinkeinonharjoittajana toimiviin asianajajiin sekä asianajoyhtiöihin. Tämä kattaisi asianajotoiminnan osake- ja kommandiittiyhtiöissä, avoimissa yhtiöissä sekä yksityisenä elinkeinonharjoittajana. 

4.2.2  Vaikutukset viranomaisiin

ESMA

EU-asetuksessa on säädetty, että ESG-luokitusten tarjoajia valvoo ESMA. ESMA tarvitsee uusia resursseja toimilupien käsittelyyn ja valvonnan toteuttamiseen. ESMA:n ESG-luokitusten tarjoajien valvonta kustannetaan ESG-luokitusten tarjoajilta kerättäviltä valvontamaksuilla. Täten ESG-luokitusten tarjoajien valvonnalla ei ole vaikutusta EU-budjettiin tai kansalliseen talousarvioon. 

Finanssivalvonta

EU-asetuksella ja siihen liittyvillä hallituksen esityksen lakiehdotuksilla on vaikutusta Finanssivalvontaan. EU-asetus mahdollistaa, että ESMA voi tarvittaessa hyödyntää kansallisen toimivaltaviranomaisen apua. Hallituksen esityksen lakiehdotuksissa Finanssivalvontaa ehdotetaan EU-asetuksen mukaiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Jos ESMA delegoisi tehtäviään Finanssivalvonnalle, sille aiheutuneet kustannukset katettaisiin ESMA:n keräämillä valvontamaksuilla. EU-asetus sisältää velvoitteen, jonka mukaan toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava asianmukainen henkilöstö, jolla on riittävät valmiudet ja asiantuntemus voidakseen suorittaa EU-asetuksen mukaiset tehtävät. Vaikka Finanssivalvonnalle ei ehdoteta uusia valvottavia, se joutuu kuitenkin hankkimaan ja ylläpitämään osaamista ESG-luokitusten tarjoajista. 

Lakiehdotukset Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta eivät aiheuta vaikutuksia Finanssivalvontaan. EU-asetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, ja jo nykyisin Finanssivalvonta soveltaa EU-asetuksen velvoitteita, eikä sen kanssa epäjohdonmukaista kansallista lainsäädäntöä. Esitetyllä muutoksella on siten vain selkeyttävä vaikutus. 

5  Muut toteuttamisvaihtoehdot

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Muita toteuttamisvaihtoehtoja itse EU-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon osalta ei ole arvioitu. EU-asetuksen täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan tehtäväksi vain välttämättömät muutokset kansalliseen lakiin. EU-asetus on luonteeltaan maksimiharmonisoiva, eikä se sisällä jäsenvaltio-optiota tai muuta kansallista liikkumavaraa. Asetuksen täytäntöönpano edellyttää vain toimivaltaisen viranomaisen määrittämistä. Finanssivalvonnalle ei käytännössä ole luontevaa vaihtoehtoa.  

Hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi Finanssivalvonnasta annetun lain 50 a–50 z §:n systematiikkaa. Ehdotuksella pyritään luomaan yksinkertaisempi ja selkeämpi näköala Finanssivalvonnan toiminnan kokonaisuuteen. Tämä Finanssivalvonnasta annetun lain selkeyttämiseen tähtäävä toimenpide voitaisiin toteuttaa myös muilla keinoilla. Vaihtoehtoisesti nämä toimet voitaisiin jättää tekemättä.  

Finanssivalvonnasta annetun lain 50 a–50 z § sisältävät osin keskenään epäjohdonmukaisia säännöksiä. Mahdollista olisi, että Finanssivalvonnasta annetussa laissa Finanssivalvonta nimettäisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa asianmukaista sektorilainsäädöstä ei ole. Vaihtoehtoisesti kaikki Finanssivalvonnan nimeämiset voitaisiin tehdä Finanssivalvonnasta annetussa laissa siitä huolimatta, että tietystä EU-säädöksen mukaisesta toiminnasta olisi säädetty myös sektorilaissa.  

Systematiikan muutos voitaisiin myös jättää tekemättä tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Tällöin aakkosten loppumisen aiheuttama haaste olisi edessä 50 ö §:n hyödyntämisen jälkeen. Tällöin mahdollista voisi olla kumotun 51 §:n hyödyntäminen ja aakkosten jatkaminen uudestaan alusta. Tämä vaihtoehto sisältää kuitenkin huomattavan määrän turhaa toistoa Finanssivalvonnasta annetun lain sisällä. Mikäli lain 51 §:n perään jatkettaisiin samankaltaisesti kirjainpykäliä, voitaisiin tulevaisuudessa päätyä tilanteeseen, jossa Finanssivalvonnasta annetun lain 6 luvussa olisi lähes 60 kirjainpykälää, joissa Finanssivalvonta nimettäisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Turhan toiston välttämiseksi tässä hallituksen esityksessä on päädytty ehdottamaan 50 a–50 z §:n johdonmukaistamista jäljempänä esitetyllä tavalla. Lisäksi 51 § ehdotetaan otettavaksi käyttöön, jolloin mahdollisuus hyödyntää sitä ei enää olisi käytettävissä edellä kuvatulla tavalla.  

5.2  Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot

Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemia tai toteuttamisvaihtoehtoja ei ole katsottu tarpeelliseksi arvioida, koska EU-asetus ei sisällä jäsenvaltio-optiota tai muuta kansallista liikkumavaraa. 

6  Lausuntopalaute

Valtiovarainministeriö järjesti hallituksen esityksen luonnoksesta lausuntokierroksen 18.6.–12.8.2025 lausuntopalvelu.fi:n kautta. Lausuntoja tuli määräaikaan mennessä kymmenen. Niistä viisi ilmoitti, ettei asiassa ole lausuttavaa. Lausunnon antoivat Suomen Yrittäjät ry, Pääomasijoittajat ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Tilintarkastajat ry ja Upright Oy. Ympäristöministeriö, Suomen Asianajajat, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Verohallinto sekä sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa. Lausunnot ja lausuntoyhteenveto löytyvät valtiovarainministeriön hankesivuilla osoitteessa www.vm.fi/hankkeet tunnuksella VM055:00/2025 .  

Suomen Tilintarkastajat ry kannattaa hallituksen esityksen ehdotusta nimetä Finanssivalvonta EU-asetuksessa tarkoitetuksi kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Lausunnossa Suomen Tilintarkastajat ry pitää tärkeänä, että kansallinen sääntely on johdonmukainen kokonaisuus EU-lainsäädännön kanssa ja näin ollen kannattaa kansallisen lainsäädännön ja EU-oikeuden välisten ristiriitojen poistamista erityisesti Finanssivalvonnan valtuuksia koskien. Suomen Tilintarkastajat ry kannattaa myös muita hallituksen esityksessä ehdotettuja teknisluonteisia korjauksia muihin lakeihin, sillä ne selkeyttävät sääntelykehikkoa, tukevat sujuvaa täytäntöönpanoa sekä oikeudellista johdonmukaisuutta ESMA:n toimivaltuuksiin nähden. Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että kansallisten valvontatehtävien tulisi olla oikeasuhtaisia ESMA:n toimivaltuuksiin nähden.  

Pääomasijoittajat ry pitää perusteltuna ja kannatettavana sitä, että esitys on rajattu koskevaan vain niitä kansallisia muutostarpeita, jotka seuraavat suoraan EU:n ESG-luokitustoimintaa koskevasta asetuksesta. Lausunnossa nostetaan esille ESG-luokittelijoiden kustannusten välillisen kohdentumisen ESG-luokituksia hyödyntäville tahoille. Lisäksi Pääomasijoittajat ry toivoo, että valvontakäytännöissä otetaan huomioon toimijoiden koko, markkina-asema ja luokitustoiminnan luonne, jotta sääntely ei aseta kohtuuttomia esteitä uusien toimijoiden markkinoille tulolle tai pienempien toimijoiden toiminnalle. Pääomasijoittajat ry kannattaa Finanssivalvonnan toimivaltuuksien rajaamista asetuksen edellyttämään rooliin ja sitä, että päällekkäiset tai ristiriitaiset valtuudet suhteessa ESMA:an poistetaan. Lausunnon mukaan muutos olisi omiaan selkeyttämään sääntely- ja valvontaroolijakoa. Pääomasijoittajat ry kehottaa jatkovalmistelussa seuraamaan ESG-luokitusten sääntelyn vaikutuksia markkinakäytäntöihin ja kustannustasoihin. 

Upright Oy toteaa lausunnossaan, ettei kuulu EU-asetuksen sääntelyn piiriin, mutta toimivansa alalla, johon tämä sääntely vaikuttaa. Vaikka EU-asetus tavoittelee ESG-luokitusten läpinäkyvyyden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden lisäämistä, voi se käytännössä heikentää näiden tavoitteiden toteutumista. Automatisoituun ja suuren tietomäärän reaaliaikaiseen käsittelyyn perustuvat menetelmät sopivat huonosti yhteen EU-asetuksen etukäteisviestintää ja hyväksymismenettelyä koskevien vaatimusten kanssa. Muun muassa näistä syistä on mahdollista, että EU-asetuksen elinkaari jää lyhyeksi, jolloin kansallisen toimeenpanon mahdollisimman kevyt ja joustava toteutus on tärkeää. Upright Oy katsoo, että toimeenpanossa tulisi viivästyttää sääntelyn käytännön toimeenpanoa mahdollisuuksien rajoissa ja varmistaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten mahdollisimman laaja harkintavalta ja joustavat menettelyt. 

Suomen Yrittäjät ry toteaa kannattavansa esitystä. Lausunnossa muistutetaan tarpeesta seurata ESG-luokitusta koskevan sääntelyn vaikutusta pk-yrityksien ESG-arvioinnin kustannuksiin.  

Elinkeinoelämän keskusliitto toteaa kannattavansa esitettyä sääntelyä. Lausunnossa Elinkeinoelämän keskusliitto pitää tarkoituksenmukaisena, että markkinakäytäntöjen eroavaisuuksien ja eriävien tulkintakäytäntöjen asiasta säädetään EU-tasolla.  

Ottaen huomioon lausuntojen laatu ja se, ettei ne sisällä muutosehdotuksia lakiesityksiin, ei lausuntopalaute ole johtanut muutoksiin jatkovalmistelussa. 

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin esitettävistä muutoksista kuultiin valmistelun aikana Suomen Asianajajia, Juristiliittoa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastoa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Suomen Asianajajat kannattivat esitettyjä muutoksia. Juristiliitolla ei ollut kommentoitavaa esitykseen ja se totesi pitävänsä esitettyä teknistä muutosta perusteltuna. Etelä-Suomen aluehallintovirasto piti muutoksia välttämättöminä, jotta asianajoyhtiöille voitaisiin tosiasiassa määrätä hallinnollisia seuraamuksia ja toivoi muutosten mahdollisimman pikaista voimaan tuloa. 

7  Säännöskohtaiset perustelut

7.1  Laki Finanssivalvonnasta

5 §. Muut finanssimarkkinoilla toimivat. Pykälän 19 kohta ehdotetaan kumottavaksi ja pykälän 21, 33 ja 35 kohta ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksen tarkoituksena olisi ainoastaan poistaa ESMA:n suoravalvonnan alaiset toimijat muun finanssimarkkinoilla toimivan määritelmästä.  

Nykymuodossaan pykälä kattaa määritelmän muista finanssimarkkinoilla toimivista. Finanssivalvonnalla on toimivaltuuksia näihin esimerkiksi Finanssivalvonnasta annetun lain 33 §:n, 33 a §:n ja 39 §:n nojalla. Muutosehdotuksella varmistetaan, ettei Finanssivalvonnalla olisi EU-säädösten kanssa ristiriitaisia valtuuksia ESMA:n suoravalvonnan alaisiin toimijoihin. 

Luottoluokituslaitoksia koskeva 19 kohta esitetään kumottavaksi. Luottoluokituslaitokset ovat ESMA:n suoravalvonnan alaisia ja ESMA voi osana valvontatyötään siirtää harkintansa mukaan tiettyjä tutkinta- ja selvitysvaltuuksiaan Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnalla ei kuitenkaan ole itsenäistä valvontaoikeutta luottoluokituslaitoksiin. Vastaavasti luottoluokittaja-asetus ei salli, että Finanssivalvonta antaisi sanktioita luottoluokituslaitoksille. ESMA voisi kuitenkin jatkossakin siirtää luottoluokittaja-asetuksen 30 artiklan mukaisesti Finanssivalvonnalle tiettyjä luottoluokittaja-asetuksen 30 artiklan 1 kohdassa mainittuja tehtäviä. Näin Finanssivalvonnalla olisi luottoluokittaja-asetuksen 23 d artiklan mukaiset valtuudet jatkossakin.  

Pykälän 21 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että maininta markkinarakennetoimija-asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kauppatietorekisteriin poistetaan. Kauppatietorekisterit ovat ESMA:n suoravalvonnan alaisia ja Finanssivalvonnan valtuudet rajoittuvat tilanteisiin, joissa ESMA siirtää toimivaltuuksiaan Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnalla ei siten ole itsenäisiä toimi- tai valvontavaltuuksia kauppatietorekistereihin. ESMA voisi kuitenkin jatkossakin siirtää markkinarakennetoimija-asetuksen 74 artiklan mukaisesti tiettyjä tehtäviään Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvonnalla olisi siten tällöin käytössään mainitun asetuksen 63 artiklan 6 kohdan mukaiset toimivaltuudet.  

Pykälän 22 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Kyseinen kohta on perustunut huutokauppa-asetukseen, joka on kumottu vuonna 2023.  

Pykälän 33 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainkohdan soveltamisen piiristä rajattaisiin pois vertailuarvoasetuksen 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdissa tarkoitetut kriittiset vertailuarvojen hallinnoijat ja mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitetut vertailuarvojen hallinnoijat. Tällaiset toimijat ovat ESMA:n suoravalvonnan alaisia. ESMA voisi kuitenkin jatkossakin siirtää vertailuarvoasetuksen 48 m artiklan mukaisesti tehtäviään Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonta voisi tällaisissa tilanteissa käyttää vertailuarvoasetuksen 48 d artiklan 7 kohdan mukaisia valtuuksiaan.  

Pykälän 35 kohtaa esitetään muutettavaksi lisäämällä poikkeuksen piiriin arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 5 artiklan mukaisesti rekisteröidyt kauppatietorekisterit ja mainitun asetuksen 19 artiklan mukaan tunnustetut kauppatietorekisterit. Tällaiset toimijat ovat ESMA:n suoravalvonnan alaisia.  

38 §. Rikemaksu. Pykälän 1 momentin 5 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Kyseinen kohta on perustunut huutokauppa-asetukseen, joka on kumottu vuonna 2023.  

40 §. Seuraamusmaksu. Pykälän 2 momentin 3 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Kyseinen kohta on perustunut huutokauppa-asetukseen, joka on kumottu vuonna 2023.  

50 a §. Toimivaltaisena viranomaisena toimiminen. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälä sisältäisi nykyisen 50 a ja 50 c–50 y §:n säännökset Finanssivalvonnan nimeämisestä tiettyjen EU-säädösten mukaiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Nykyisien 50 a ja 50 c–50 y §:n asiasisältöön ei ehdoteta tehtäväksi muutoksia, vaan kyseessä olisi täysin tekninen siirto. Pykälän otsikointia esitetään muutettavaksi vastaamaan ehdotettavia muutoksia.  

Pykälän 1 kohta vastaisi voimassa olevaa 50 a §:ää.  

Pykälän 2 kohta vastaisi voimassa olevaa 50 c §:ää.  

Pykälän 3 kohta vastaisi voimassa olevaa 50 d §:ää toimivaltaisen viranomaisen osalta. Finanssivalvonta toiminnasta markkinarakennetoimija-asetuksen 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna viranomaisena säädettäisiin myöhemmin muutettavassa 50 c §:ssä. Finanssivalvonnan velvollisuudesta vastata mainitun asetuksen 23, 23 a, 24, 83 ja 84 artiklassa tarkoitetusta viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja tietojenvaihdon yhteensovittamisesta säädettäisiin myöhemmin muutettavaksi esitetyssä 50 b §:ssä.  

Pykälän 4 kohta vastaisi voimassa olevan 50 f §:n 1 momenttia.  

Pykälän 5 kohta vastaisi voimassa olevan 50 f §:n 2 momenttia.  

Pykälän 6 kohta vastaisi voimassa olevan 50 f §:n 3 momenttia.  

Pykälän 7 kohta vastaisi voimassa olevan 50 f §:n 4 momenttia.  

Pykälän 8 kohta vastaisi voimassa olevan 50 f §:n 5 momenttia.  

Pykälän 9 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 g §:ää.  

Pykälän 10 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 h §:ää.  

Pykälän 11 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 i §:ää.  

Pykälän 12 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 j §:ää toimivaltaisen viranomaisen nimeämisen osalta. Finanssivalvonta toiminnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/92/EU maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (jäljempänä perusmaksutilidirektiivi ) 22 artiklassa tarkoitettuna yhteysviranomaisena säädettäisiin jäljempänä muutettavaksi esitetyssä 50 b §:ssä.  

Pykälän 13 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 k §:ää.  

Pykälän 14 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 l §:ää.  

Pykälän 15 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 m §:ää toimivaltaisen viranomaisen nimeämisen osalta. Finanssivalvonnan toiminnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (jäljempänä arvopaperikeskusasetus ) 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna yhteistyön koordinoinnista vastaavana viranomaisena säädettäisiin jäljempänä muutettavaksi esitetyssä 50 b §:ssä.  

Pykälän 16 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 n §:n 1 momenttia. Pykälän 2 momentin mukaisesta velvollisuudesta säädettäisiin jäljempänä muutettavassa 50 e §:ssä.  

Pykälän 17 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 o §:n 1 momenttia. Voimassa olevan lain 50 o §:n 2 momentin mukaisista velvollisuuksista säädettäisiin jäljempänä muutettavaksi ehdotetussa 50 b §:ssä.  

Pykälän 18 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 p §:n 1 momenttia. Finanssivalvonnan toiminnasta DORA-asetuksen 26 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuna viranomaisena säädettäisiin jäljempänä muutettavaksi ehdotetussa 50 c §:ssä.  

Pykälän 19 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 p §:n 2 momenttia.  

Pykälän 20 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 p §:n 3 momenttia.  

Pykälän 21 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 q §:ää.  

Pykälän 22 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 r §:ää.  

Pykälän 23 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 s §:ää.  

Pykälän 24 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 t §:ää tiedonantovelvoiteasetuksen osalta.  

Pykälän 25 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 t §:ää taksonomia-asetuksen osalta.  

Pykälän 26 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 u §:ää toimivaltaisen viranomaisen nimeämisen osalta. Finanssivalvonnan toiminnasta keskitettynä yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten välistä ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tehtävää rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä varten säädettäisiin jäljempänä muutettavaksi ehdotettavassa 50 b §:ssä.  

Pykälän 27 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 v §:ää.  

Pykälän 28 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 w §:ää.  

Pykälän 29 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 x §:ää toimivaltaisen viranomaisen nimeämisen osalta. Finanssivalvonnan toiminnasta keskitettynä yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tehtävää rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä varten säädettäisiin jäljempänä muutettavaksi ehdotettavassa 50 b §:ssä.  

Pykälän 30 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 y §:ää.  

Pykälän 31 kohdan mukaan Finanssivalvonta toimisi ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Finanssivalvonnalla olisi oltava asianmukainen henkilöstö, jolla on riittävät valmiudet ja asiantuntemus, voidakseen suorittaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä. Ehdotuksella toimeenpantaisiin kansallisesti ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen 30 artikla.  

50 b §. Yhteystyön koordinointi ja yhteysviranomaisena toimiminen. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälä sisältäisi voimassa olevan lain 50 d, 50 j, 50 m, 50 o, 50 u, ja 50 x §:n Finanssivalvonnan yhteysviranomaisena toimimista ja yhteistyön koordinointia koskevat säännökset. Lainkohtien asiasisältöön ei esitetä muutoksia, vaan kyseessä olisi tekninen muutos. Pykälän otsikointia esitetään muutettavaksi vastaamaan ehdotettavia muutoksia.  

Pykälän 1 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 j §:n säännöstä yhteysviranomaisena toimimisesta.  

Pykälän 2 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 m §:n mukaista Finanssivalvonnan velvollisuutta toimia arvopaperikeskusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna yhteistyön koordinoinnista vastaavana viranomaisena.  

Pykälän 3 kohta vastaisi Finanssivalvonnan voimassa olevan 50 o §:n 2 momentin mukaista velvollisuutta toimia yhteysviranomaisena.  

Pykälän 4 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 u §:ää ja siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimia joukkorahoitusasetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna keskitettynä yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten välistä ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tehtävää rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä varten.  

Pykälän 5 kohta vastaisi voimassa olevan lain 50 x §:ää ja siinä säädettäisiin Finanssivalvonta toiminnasta EU:n kryptovaramarkkina-asetuksen 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna keskitettynä yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tehtävää rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä varten.  

50 c §. Finanssivalvonnan toiminta viranomaisena eräissä tilanteissa. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälä sisältäisi voimassa olevan lain 50 p ja 50 d §:n mukaisesti Finanssivalvonnan toiminnasta eräiden EU-säädösten mukaisena muuna viranomaisena. Pykälän otsikointia esitetään muutettavaksi vastaamaan ehdotettavia muutoksia.  

50 d §. Toiminta ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälä sisältäisi voimassa olevan 50 z §:n mukaiset säännökset Finanssivalvonnan toiminnasta ESAP-asetuksessa tarkoitettuna yhteyspisteenä. Pykälän otsikointia esitetään muutettavaksi vastaamaan ehdotettavia muutoksia.  

50 e §. Finanssivalvonnan toimenpiteet poikkeamaraportoinnin perusteella. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälä sisältäisi voimassa olevan 50 n §:n mukaiset säännökset Finanssivalvonnan toimista saamansa poikkeamaraportoinnin perusteella. Pykälän otsikointia esitetään muutettavaksi vastaamaan ehdotettavia muutoksia.  

51 §. Erimielisyyden saattaminen Euroopan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin voimassa olevan 50 b §:n mukaisesti erimielisyyksien saattamisesta Euroopan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi.  

7.2  Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

21 luku Finanssivalvontaa koskevat säännökset 

12 §. Erimielisyyden saattaminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi. Pykälään esitetään tehtäväksi tekninen muutos. Viittaus Finanssivalvonnasta annetun lain 50 b §:ään korvattaisiin viittauksella lain 51 §:ään.  

7.3  Laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta

2 luku Arvopaperikeskuksen toimilupa, omistajat, hallinto ja toiminta sekä keskusvastapuoli 

23 § . Keskusvastapuolen toimilupa ja valvonta . Pykälään esitetään tehtäväksi tekninen muutos. Viittaus Finanssivalvonnasta annetun lain 50 d §:ään korvattaisiin viittauksella lain 50 a §:3 kohtaan.  

7.4  Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annettu laki

35 § . Säännellyn yrityksen kuuluminen kolmannen maan rahoitus- ja vakuutusryhmittymään . Pykälään esitetään tehtäväksi tekninen muutos. Viittaus Finanssivalvonnasta annetun lain 50 b §:ään korvattaisiin viittauksella lain 51 §:ään.  

7.5  Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettu laki

8 luku Hallinnolliset seuraamukset 

1 §.Rikemaksu , 2 §.Julkinen varoitus , 3 §. Seuraamusmaksu , 10 §.Asianajajayhdistyksen esitys Lupa- ja valvontavirastolle hallinnollisen seuraamuksen määräämisestä. 

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain soveltamisalaa on tarkennettu asianajajien osalta muutoslailla 84/2025. Muutos astui voimaan 1.4.2025. Tuolloin lain soveltamisala muutettiin koskemaan nimenomaisesti elinkeinoharjoittajina toimivia asianajajia sekä asianajoyhtiöitä, jos asianajotoimintaa harjoitetaan yhtiömuodossa. Aiemmin soveltamisalassa olivat olleet asianajajat ja heidän apulaisensa henkilökohtaisesti. Soveltamisalan muutosta on kuvattu tarkemmin EU:n pikamaksamisasetusta täydentävää lainsäädäntöä koskevassa hallituksen esityksen (HE 215/2024 vp) 4. lakiehdotuksen 1 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohtaa koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa. 

Soveltamisalan muutoksen johdosta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain seuraamussäännöksiin tulisi tehdä vastaavat tekniset muutokset. Lain 8 luvun 1 §:n 6 momenttia, 2 §:n 3 momenttia, 3 §:n 4 momenttia ja 10 §:n 1 momenttia esitetään muutettavaksi vastaamaan soveltamisalaa. Edellä mainituista säännöksistä poistettaisiin maininnat asianajajan apulaisista, ja säännösten mukaiset seuraamukset voitaisiin kohdistaa 1 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitettuihin asianajajiin, eli elinkeinonharjoittajina toimiviin asianajajiin sekä asianajoyhtiöihin siinä tapauksessa, että asianajotoimintaa harjoitetaan yhtiömuodossa. Muutos olisi välttämätön, jotta näille toimijoille, jotka ovat jo rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain mukaisia ilmoitusvelvollisia, voitaisiin tarvittaessa määrätä seuraamuksia.  

8  Voimaantulo

Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan viimeistään 2.4.2026, koska EU-asetuksen edellyttämät muutokset on saatettava kansalliseen lakiin viimeistään tuolloin. ESG-luokitustoimintaa koskevaa asetusta sovelletaan 2.7.2026 lähtien.  

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia koskevien muutosten osalta esitetään siirtymäsäännöstä, jonka mukaan ennen esitettävän muutoslain voimaantuloa alkaneeseen, 8 luvun 1–3 §:ssä tarkoitettuun laiminlyöntiin, rikkomiseen tai säännösten vastaiseen menettelyyn sovellettaisiin seuraamukseen määräämisen osalta esitettyä uutta lakia, jos menettely jatkuu edelleen muutoslain voimaan tulon jälkeen. Näin ollen Suomen Asianajajat voisivat esittää Lupa- ja valvontavirastolle seuraamuksen määräämistä elinkeinotoimintaa harjoittavalle asianajajalle tai asianajoyhtiölle, jos edellä mainittujen pykälien mukainen lain vastainen toiminta on alkanut voimassa olevan lain aikana ja jatkuu edelleen tämän muutoslain voimaan tultua.  

9  Toimeenpano ja seuranta

ESG-luokitustoimintaa koskevan asetuksen uudelleentarkastelusta on säädetty asetuksen 52 artiklassa. Komission on arvioitava EU-asetuksen soveltamista 2.1.2029 mennessä. Komission on esitettävä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvioinnin tuloksista. Kertomuksessa on arvioita erityisesti 1) EU-asetuksen vaikutusta unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja yksityisten pääomavirtojen ohjaamiseen kestäviin investointeihin, 2) EU-asetuksen vaikutusta markkinarakenteeseen, 3) onko EU-asetuksen soveltamisala asianmukainen, 4) unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden ESG-luokitusten tarjoajia koskevien vaatimusten asianmukaisuutta, 5) ESG-luokitusten tarjoajien markkinoiden toimintaa unionissa sekä 6) onko EU-asetus edistänyt ESG-luokitusten laadun ja luotettavuuden parantamista ja vähentänyt harhaanjohtavien ESG-luokitusten käyttöä. Kertomukseen on liitettävä lainsäädäntöehdotus, jos komissio katsoo sen aiheelliseksi. 

10  Suhde muihin esityksiin

10.1  Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Eduskunnassa on käsiteltävänä HE 46/2025 vp, jossa ehdotetaan säädettäväksi Finanssivalvonnasta annettuun lakiin uusi 50 å §. Lainkohta käsittäisi Finanssivalvonnan toiminnan tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1689 74 artiklan 6 kohdan mukaisena markkinavalvontaviranomaisena. Lisäksi ehdotetussa lainkohdassa olisi informatiivinen maininta siitä, että tekoälyjärjestelmien markkinavalvonnasta säädetään eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetussa laissa. Jos mainittu hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, tulisi kyseisen ehdotuksen uusi 50 å § yhteensovittaa tämän esityksen kanssa. Kyseinen pykälä tulisi tällöin kumota Finanssivalvonnasta annetusta laista ja sen säännös tulisi lisätä nyt ehdotettavaan lakiin. 

11  Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Hallituksen esityksen ehdotukset ovat lakimuutoksia, jotka on tehtävä kansalliseen lakiin Euroopan unionin asetuksen johdosta. ESG-luokitustoimintaa koskeva asetus edellyttää, että kansallisesti säädetään toimivaltaisesta viranomaisesta. EU-asetuksessa ESMA:n valvontakehikkoa täydentää tarpeen mukaan ja ESMA:n pyynnöstä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valvonta. ESMA voi myös tarvittaessa delegoida valvontatehtäviä toimivaltaiselle viranomaiselle. Hallituksen esityksen ehdotukset ovat mahdollisimman yhteneväiset EU-asetuksen kanssa, eikä kansallisia EU-asetuksessa edellytettyjä valtuuksia pidemmälle meneviä valtuuksia ehdoteta.  

Perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla ja elinkeinolla. Rahoitusmarkkinalainsäädäntö ja siihen liittyvät Finanssivalvonnan valvontavaltuudet merkitsevät rajoituksia elinkeinovapauteen. Finanssivalvonnasta annettu laki on useaan otteeseen ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Hallituksen esityksen mukaiset Finanssivalvontaa koskevat säännökset eivät ole sisällöltään tai luonteeltaan merkittävästi uudentyyppisiä. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta Finanssivalvonnalle uudenlaisia toimivaltuuksia eikä muutenkaan lainsäädännön peruslähtökohtia ehdoteta muutettavan. Lakiehdotus koskee pääasiassa Finanssivalvonnan nimeämistä EU-asetuksen 30 artiklan mukaiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Lakiehdotus ei siten vaikuta perusoikeuksiin, eikä se käsitä muitakaan seikkoja, joiden toteuttamiselle perustuslaillisilla näkökohdilla olisi merkitystä.  

Edellä sanotun perusteella arvioidaan, että lakiehdotukset voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 

Ponsiosa 

Ponsi 

Koska ESG-luokitustoimintaa koskevassa asetuksessa on säännöksiä, joita ehdotetaan täydennettäviksi lailla, annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 

1. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 5 §:n 19 ja 22 kohta, 38 §:n 1 momentin 5 kohta, 40 §:n 2 momentin 3 kohta ja 50 f−50 z §,  
sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 19 kohta laissa 902/2012 ja 22 kohta laissa 254/2013, 38 §:n 1 momentin 5 kohta laissa 1198/2014, 40 §:n 2 momentin 3 kohta laissa 752/2012, 50 f § laeissa 170/2014, 737/2016 ja 215/2019, 50 g § laissa 60/2016, 50 h § laissa 520/2016, 50 i § laissa 642/2016, 50 j § laissa 1055/2016, 50 k § laissa 599/2021, 50 l § laissa 228/2017, 50 m § laissa 352/2017, 50 n § laissa 893/2017, 50 o § laeissa 1071/2017 ja 527/2025, 50 p § laissa 610/2024, 50 q § laissa 1229/2018, 50 r § laissa 1108/2018, 50 s § laissa 215/2019, 50 t § laissa 379/2021, 50 u § laissa 205/2022, 50 v § laissa 214/2022, 50 w § laissa 368/2023, 50 x § laissa 403/2024, 50 y § laissa 697/2024 ja 50 z § laissa 983/2024, sekä 
muutetaan 5 §:n 21, 33 ja 35 kohta sekä 50 a−50 e §, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 21 kohta laissa 316/2020, 33 kohta laissa 599/2021 ja 35 kohta laissa 296/2019, 50 a § laissa 689/2010, 50 b § laissa 1242/2011 ja 599/2021, 50 c § laissa 902/2012, 50 d § laissa 316/2020 ja 50 e § laissa 254/2012, sekä  
lisätään lakiin siitä lailla 520/2016 kumotun 51 §:n tilalle uusi 51 § seuraavasti:  
5 § Muut finanssimarkkinoilla toimivat 
Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa:  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
21) OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012, jäljempänä markkinarakennetoimija-asetus , 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua finanssialalla toimivaa vastapuolta, 9 kohdassa tarkoitettua finanssialan ulkopuolista vastapuolta, 10 kohdassa tarkoitettua eläkejärjestelmää, 14 kohdassa tarkoitettua määritysosapuolta ja 15 kohdassa tarkoitettua asiakasta;  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
33) muuta henkilöä kuin 4 §:ssä tarkoitettua valvottavaa, edellä 32 kohdassa tarkoitettua rekisteröitynyttä vertailuarvon hallinnoijaa, vertailuarvoasetuksen 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetun kriittisen vertailuarvon hallinnoijaa ja mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitettua vertailuarvon hallinnoijaa, joka on velvollinen noudattamaan vertailuarvoasetusta; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
35) muuta henkilöä kuin 4 §:ssä tarkoitettua valvottavaa, joka on velvollinen noudattamaan arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/2365, jäljempänä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetus , lukuun ottamatta mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti rekisteröityä kauppatietorekisteriä ja 19 artiklan mukaisesti tunnustettua kauppatietorekisteriä;  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
50 a § Toimivaltaisena viranomaisena toimiminen 
Finanssivalvonta toimii: 
1) luottoluokituslaitoksista annetun (EY) N:o 1060/2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 22 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
2) lyhyeksimyyntiasetuksen 32 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena ottaen huomioon, mitä 37 a §:ssä säädetään; 
3) markkinarakennetoimija-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna asetuksen noudattamista valvovana toimivaltaisena viranomaisena; 
4) vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 44 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
5) eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 345/2013 3 artiklan ensimmäisen kohdan m alakohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
6) eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 346/2013 3 artiklan 1 kohdan m alakohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
7) eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/760 2 artiklan 10 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
8) rahamarkkinarahastoasetuksen 38 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
9) korttimaksujen siirtohintoja koskevan asetuksen 13 artiklassa tarkoitettuna asetuksen noudattamista valvovana toimivaltaisena viranomaisena; 
10) markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 22 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
11) toimivaltaisena viranomaisena Euroopan unionin tilintarkastusasetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetuksen 27 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tarkastusvaliokuntien toiminnan arvioinnissa ja seurannassa; 
12) perusmaksutilidirektiivin 21 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
13) vertailuarvoasetuksen 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
14) paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasetuksen 4 artiklan 8 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti mainitussa asetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
15) EU:n arvopaperikeskusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
16) maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366, jäljempänä maksupalveludirektiivi , 22 artiklan mukaisena toimivaltaisena viranomaisena;  
17) rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU 44 ja 67 artiklassa ja EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
18) EU:n DORA-asetuksen 46 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
19) NIS 2 -direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena mainitun direktiivin liitteen I toimialojen 3 ja 4 osalta; 
20) CER-direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena mainitun direktiivin liitteen toimialojen 3 ja 4 osalta; 
21) esiteasetuksen 31 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
22) arvopaperistamisasetuksen 29 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
23) arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 16 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
24) tiedonantovelvoiteasetuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
25) taksonomia-asetuksen 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
26) EU:n joukkorahoitusasetuksen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
27) PEPP-asetuksen 61 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
28) hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä ja asetusten (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 909/2014 sekä direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/858 2 artiklan 21 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
29) EU:n kryptovaramarkkina-asetuksen 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena; 
30) EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen 44 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena;  
31) ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyydestä ja integriteetistä ja asetusten (EU) 2019/2088 ja (EU) 2023/2859 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/3005 30 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. 
50 b § Yhteistyön koordinointi ja yhteysviranomaisena toimiminen 
Finanssivalvonta: 
1) toimii perusmaksutilidirektiivin 22 artiklassa tarkoitettuna yhteysviranomaisena; 
2) toimii EU:n arvopaperikeskusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna yhteistyön koordinoinnista vastaavana viranomaisena; 
3) toimii rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 79 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa tarkoitettuna yhteysviranomaisena tehden mainitun direktiivin mukaiset ilmoitukset Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, Euroopan komissiolle ja ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille, jollei muualla laissa toisin säädetä; 
4) toimii EU:n joukkorahoitusasetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna keskitettynä yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten välistä ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tehtävää rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä varten; 
5) toimii EU:n kryptovaramarkkina-asetuksen 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna keskitettynä yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tehtävää rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä varten; 
6) vastaa markkinarakennetoimija-asetuksen 23, 23 a, 24, 83 ja 84 artiklassa tarkoitetusta viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja tietojenvaihdon yhteensovittamisesta. 
50 c § Finanssivalvonnan toiminta viranomaisena eräissä tilanteissa 
Finanssivalvonta toimii: 
1) EU:n DORA-asetuksen 26 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuna viranomaisena;  
2) markkinarakennetoimija-asetuksen 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna viranomaisena. 
50 d § Toiminta ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä 
Finanssivalvonta toimii ESAP-asetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä: 
1) lyhyeksimyyntiasetuksen 11 a artiklan 3 kohdan, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 21 a artiklan 5 kohdan, paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasetuksen 29 a artiklan 3 ja 4 kohdan, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 32 a artiklan 4 kohdan, vertailuarvoasetuksen 28 a artiklan 3 ja 4 kohdan, esiteasetuksen 21 a artiklan 3 ja 4 kohdan, PEPP-asetuksen 70 a artiklan 3 ja 5 kohdan, tiedonantovelvoiteasetuksen 18 a artiklan 3 kohdan, EU:n kryptovaramarkkina-asetuksen 110 a artiklan 3 kohdan ja EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen 15 a artiklan 4 kohdan perusteella; 
2) rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 10 §:n, arvopaperimarkkinalain 10 a luvun 4 §:n, sijoituspalvelulain 6 b luvun 5 §:n, 6 c luvun 10 §:n ja 7 luvun 6 §:n, sijoitusrahastolain 2 luvun 8 §:n, 9 luvun 9 §:n sekä 15 luvun 3, 4, 6 ja 7 §:n, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 6 a §:n, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:n ja 3 luvun 11 §:n, luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 a luvun 9 §:n, 10 luvun 8 §:n ja 11 luvun 10 a §:n, kriisinratkaisulain 8 luvun 14 §:n, vakuutusyhtiölain 2 luvun 9 b §:n, 6 luvun 20 d ja 20 e §:n, 8 a luvun 1 §:n sekä 23 luvun 9 ja 31 §:n, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 3 luvun 16 §:n, 4 luvun 2 §:n sekä 6 luvun 4, 34 ja 35 §:n sekä kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain 9 ja 36 §:n mukaisille tiedoille; sekä 
3) päätöksille, jotka se tämän lain 43 §:n 5 momentin mukaisesti toimittaa ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen. 
Finanssivalvonta toimii lisäksi ESAP-asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisena tiedonkeruuelimenä muille kuin kirjanpitolain 7 luvun ja arvopaperimarkkinalain 11 luvun mukaisille vapaaehtoisesti toimitettaville tiedoille. 
50 e § Finanssivalvonnan toimenpiteet poikkeamaraportoinnin perusteella  
Jos Finanssivalvonta saa Euroopan pankkiviranomaiselta tai Euroopan keskuspankilta maksupalveludirektiivin 96 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen merkittävästä operatiivisesta tai turvallisuutta koskevasta poikkeamasta, se tekee tarvittavat toimenpiteet suojellakseen rahoitusjärjestelmän välitöntä turvallisuutta. 
51 § Erimielisyyden saattaminen Euroopan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi 
Finanssivalvonta voi finanssimarkkinoita koskevissa Euroopan unionin säädöksissä tarkoitetuissa tapauksissa Euroopan finanssivalvonta-asetusten mukaisesti saattaa Euroopan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi Finanssivalvonnan ja ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen välille syntyneen erimielisyyden, joka koskee:  
1) tietojen vaihtoa tai tarkastuksen suorittamista; 
2) valvontavaltuuksien käyttöä tai seuraamusten määräämistä; 
3) yhteistyötä tai tehtävien hoitamista valvontakollegiossa; 
4) muuta valvontaviranomaisten toimivaltansa puitteissa käsittelemää asiaa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 21 luvun 12 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 21 luvun 12 § seuraavasti:  
21 luku 
Finanssivalvontaa koskevat säännökset 
12 § Erimielisyyden saattaminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi 
Finanssivalvonnan ja ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen välille syntyneen erimielisyyden saattamisesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 51 §:ssä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 23 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 2 luvun 23 § seuraavasti:  
2 luku 
Arvopaperikeskuksen toimilupa, omistajat, hallinto ja toiminta sekä keskusvastapuoli 
23 § Keskusvastapuolen toimilupa ja valvonta  
Suomalaisen keskusvastapuolen markkinarakennetoimija-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimilupaviranomainen on valtiovarainministeriö. Finanssivalvonnan asemasta keskusvastapuolen toimintaa valvovana toimivaltaisena viranomaisena säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 50 a §:n 3 kohdassa. Keskusvastapuolen toimiluvan myöntämisedellytyksistä ja -menettelyistä säädetään markkinarakennetoimija-asetuksen 14–21 artiklassa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 35 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 35 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1246/2011, seuraavasti:  
35 § Säännellyn yrityksen kuuluminen kolmannen maan rahoitus- ja vakuutusryhmittymään 
Ponsiosa 
Jos 1 momentissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvan, toisessa ETA-valtiossa säännellyn yrityksen valvonnasta vastaava viranomainen ei yhdy Finanssivalvonnan 1 momentin nojalla tekemään päätökseen, Finanssivalvonta voi saattaa asian Euroopan valvontaviranomaisten käsiteltäväksi siten kuin Finanssivalvonnasta annetun lain 51 §:ssä säädetään. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 8 luvun muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 8 luvun 1 §:n 6 momentti, 2 §:n 3 momentti, 3 §:n 4 momentti ja 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 597/2025, seuraavasti:  
8 luku 
Hallinnolliset seuraamukset 
1 § Rikemaksu 
Ponsiosa 
Asianajajayhdistys tekee Lupa- ja valvontavirastolle esityksen rikemaksun määräämisestä 1 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetulle asianajajalle tai asianajoyhtiölle. 
Ponsiosa 
2 § Julkinen varoitus 
Ponsiosa 
Asianajajayhdistys tekee Lupa- ja valvontavirastolle esityksen julkisen varoituksen määräämisestä 1 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetulle asianajajalle tai asianajoyhtiölle. 
Ponsiosa 
3 § Seuraamusmaksu 
Ponsiosa 
Asianajajayhdistys tekee Lupa- ja valvontavirastolle esityksen seuraamusmaksun määräämisestä 1 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetulle asianajajalle tai asianajoyhtiölle. 
Ponsiosa 
10 § Asianajajayhdistyksen esitys Lupa- ja valvontavirastolle hallinnollisen seuraamuksen määräämisestä 
Edellä 1 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetulle asianajajalle tai asianajoyhtiölle määrättävää rikemaksua, julkista varoitusta ja seuraamusmaksua koskeva asia tulee vireille Lupa- ja valvontavirastossa asianajajayhdistyksen esityksestä. Asianajajayhdistyksen on tehtävä Lupa- ja valvontaviraston kanssa yhteistyötä tutkinnan aikana ennen esityksen tekemistä. 
Ponsiosa 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Jos 8 luvun 1–3 §:ssä tarkoitettu laiminlyönti, rikkominen tai säännösten vastainen menettely on käynnistynyt ennen tämän lain voimaantuloa ja jatkuu edelleen tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan seuraamuksen määräämiseen tämän lain säännöksiä.  
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 27.11.2025 
Pääministeri Petteri Orpo 
Elinkeinoministeri Sakari Puisto