ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan vuonna 2025 suoritetussa rajankäynnissä todettujen rajalinjan muutoksille.
Suomen ja Norjan välillä voimassa olevien sopimusten perusteella maiden välinen raja käydään kahdenkymmenenviiden vuoden välein. Tämän mukaisesti suoritettiin rajankäynnit vuosina 1871, 1896–1897, 1925, 1950, 1975–1976 sekä 2000. Viimeksi raja käytiin vuonna 2025. Rajankäynnin perusasiakirjat allekirjoitettiin Oslossa elokuussa 2025.
Maa-alueilla valtakunnanraja kulkee suorina viivoina rajamerkkipöytäkirjoissa esitettyjen rajapyykkien kautta. Valtakunnanrajan kulku on nykyisen vuoden 2000 rajankäynnin mukainen eikä siten maa-alueille tule rajankulkuun muutoksia. Syväväylä on määritetty rajankäyntivaltuuskuntien toimesta vuosina 2023 ja 2024 suorittamalla vesistössä mittauksia vesistöalueesta otetuista uusimmista ilmakuvista sekä tekemällä kaikuluotauksia. Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskuntien yksimielinen ehdotus rajan sijainnista niin maa-alueilla kuin vesistöalueella on laaditussa rajakartassa yksityiskohtaisesti esitetty. Valtuuskunnat esittävät, että Norjan ja Suomen valtakunnanraja koko matkaltaan vahvistetaan siten kuin se on rajankäynnissä laadituissa asiakirjoissa kuvattu seuraavaksi 25 vuodeksi. Alkuperäinen rajankäyntiaineisto on ulkoministeriössä arkistoituna.
Tarkoituksena on sopia noottienvaihdolla Norjan hallituksen kanssa vuoden 2025 rajankäynnin molemminpuolisesta hyväksymisestä sen jälkeen, kun eduskunta on antanut suostumuksensa rajalinjan muutoksiin. Rajankäyntiaineisto tulee rajapöytäkirjan mukaisesti voimaan sellaisen jälkimmäisen nootin päiväyksestä, jolla osapuolet ilmoittavat toisilleen, että ne ovat saattaneet päätökseen voimaantulon edellyttämät kansalliset toimenpiteet. Vahvistetun rajalinjan muutokset saatetaan tämän jälkeen voimaan valtioneuvoston asetuksella.
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Nykytila
Suomen ja Norjan välisistä säännöllisistä 25 vuoden välein tapahtuvista rajankäynneistä sovittiin vuonna 1847 annetulla Venäjän ja Ruotsi-Norjan välisellä julistuksella. Tämä vahvistettiin myös Suomen ja Norjan välillä 28 päivänä huhtikuuta 1924 tehdyssä sopimuksessa koskien silloista Petsamon ja Finnmarkin rajaa. Maiden välillä on siten suoritettu rajankäynti ennen vuoden 2025 rajankäyntiä vuosina 1871, 1896–1897, 1925, 1950, 1975–1976 sekä 2000 (HE 108/2002 vp).
Vuoden 2000 rajankäynnin yhteydessä Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnat esittivät, että rajankäynnistä tehtäisiin sopimus, joka koskisi rajanhoitoon liittyviä teknisiä toimenpiteitä ja joka olisi jatkuvasti voimassa myös varsinaisten rajankäyntien välillä. Suomen ja Norjan välisen valtakunnan rajan hoidosta tehty sopimus (SopS 56/2007, jäljempänä ”rajanhoitosopimus”) tuli voimaan 2007. Sopimus sekä sen ja aikaisempien rajanhoitosopimusten nojalla tehtyjen rajankäyntien asiakirjat toimivat rajankäynnin perustana.
Teknisen rajankäynnin tarkoituksena on rajan kulun täydellinen tarkastus ja järjestelmällinen rajaa osoittavien rajamerkkien kunnostus sekä raja-asiakirjojen ajantasaistaminen. Pitkäaikaisen käytännön mukaan rajalinjan muutokset on ollut tapana vahvistaa noottien vaihdolla ja saattaa voimaan asetuksella sen jälkeen, kun eduskunta on antanut muutoksille suostumuksensa (ks. SopS 86/1980, SopS 3/2003). Perustuslakivaliokunta on todennut, että rajankäynneissä ei sen mielestä ole kysymys varsinaisista aluemuutoksista, vaan lähinnä vain rajaviivalla luonnonoloissa tapahtuneiden muutosten rekisteröinnistä (PeVM 10/1998 vp).
Suomen ja Norjan välinen valtakunnanraja on 737 kilometriä pitkä. Yli kolmasosa rajasta eli 295 kilometriä seuraa syväväylää Tenossa, Inarijoessa, Kietsimäjoessa ja Rajajoessa, jäljempänä Tenon vesistö, ja loput 442 kilometriä on maarajaa. Maarajan läntinen osuus Suomen, Norjan ja Ruotsin kolmen valtakunnan rajapyykiltä syväväyläosuuden alkuun Tenon vesistön alkulähteille on 291 kilometriä pitkä. Itäinen osuus viimeisestä syväväylän pisteestä Nuorgamista Suomen, Norjan ja Venäjän kolmen valtakunnan rajapyykille Muotkavaaraan on 151 kilometrin pituinen.
1.2
Rajankäynti ja siitä laaditut asiakirjat
Vuonna 2025 suoritetun rajankäynnin (uusi valtakunnanraja) perusaineistona olivat edellisen rajankäynnin (2000) asiakirjat (vanha valtakunnanraja). Vuoden 2000 rajankäynnin asiakirjat vastasivat vuoden 2025 rajankäyntiaineistoa digitaalista valtakunnanrajaa lukuun ottamatta.
Rajankäynnin tulokset on kirjattu rajankäyntiaineistoon, jotka käsittävät suomenkielisen sekä norjankielisen rajapöytäkirjan liitteineen, rajamerkkipöytäkirjat ja 37 karttaa sisältävän rajakartaston ja digitaalisen valtakunnanrajan. Rajapöytäkirja sisältää 22.8.2025 pidetyn loppukokouksen pöytäkirjan lisäksi rajasopimukset, kuvauksen aikaisemmista rajankäynneistä ja seikkaperäisen selvityksen rajankäynnistä vuonna 2025. Rajankäyntiaineistoon sisältyvä loppukokouksen rajapöytäkirja on sisällytetty tämän hallituksen esityksen liitteeksi asian havainnollistamiseksi.
Rajamerkkipöytäkirjat sisältävät kuvauksen kaikista rajamerkeistä. Yksittäisessä pöytäkirjassa on rajamerkin koordinaatit, etäisyydet viereisiin rajamerkkeihin, valokuva sydänkiven merkinnöistä, asemapiirros varamerkeistä ja muuta rajamerkkikohtaista tietoa. Rajakartat osoittavat rajalinjan, rajamerkit numeroineen ja rajaviitat. Lisäksi kartoilla on esitetty korkeuskäyrät ja nimistö. Pohjana on ortoilmakuva. Kartat on maarajalta 1:50 000 ja vesistörajalta 1:20 000 mittakaavassa.
Maa-alueilla valtakunnanraja kulkee suorina viivoina rajamerkkipöytäkirjoissa esitettyjen rajapyykkien kautta. Valtakunnanrajan kulku on nykyisen vuoden 2000 rajankäynnin mukainen eikä siten maa-alueille tule rajankulkuun muutoksia. Tenon vesistöalueella pyykistä 342A pyykkiin 343 raja kulkee vesistön jokiuoman syväväylää seuraten. Syväväylä on määritetty rajankäyntivaltuuskuntien toimesta vuosina 2023 ja 2024 suorittamalla vesistössä mittauksia vesistöalueesta otetuista uusimmista ilmakuvista sekä tekemällä kaikuluotauksia. Valtuuskuntien yksimielinen ehdotus rajan sijainnista niin maa-alueilla kuin vesistöalueella on laaditussa rajakartassa yksityiskohtaisesti esitetty. Valtuuskunnat esittävät, että Norjan ja Suomen valtakunnanraja koko matkaltaan vahvistetaan siten kuin se on rajankäynnissä laadituissa asiakirjoissa kuvattu seuraavaksi 25 vuodeksi.
Rajankäyntiaineisto on laadittu neljänä kappaleena, kaksi suomeksi, kaksi norjaksi, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. Rajankäyntivaltuuskuntien puheenjohtajat allekirjoittivat rajankäyntiasiakirjat Oslossa 22.8.2025. Suomen rajankäyntivaltuuskunta luovutti rajankäyntiasiakirjat ulkoministeriölle 23.10.2025. Rajankäyntiasiakirjat ovat saatavilla ulkoministeriöstä ja Maanmittauslaitokselta, jotka myös antavat tietoja asiasta suomeksi ja ruotsiksi.
Rajanhoitosopimuksen 3 artiklan mukaan rajanhoito jaetaan sopimuspuolten kesken niin että Suomi vastaa töistä sillä osuudella, jonka kunnostus on ollut Norjan vastuulla viimeisimmässä yleisessä rajankäynnissä ja vastaavalla tavalla Norja vastaa töistä sillä osuudella, jonka kunnostus on ollut Suomen vastuulla viimeisimmässä yleisessä rajankäynnissä. Huoltovastuu valtakunnanrajan osuuksilla vaihdetaan 1.1.2026, kuten rajankäyntivaltuuskunnat ovat kokouksessaan 15.8.2025 todenneet. Rajankäyntivaltuuskuntien kokousten pöytäkirjat ovat rajankäyntiaineistoon sisältyvän rajapöytäkirjan liitteenä.
1.3
Valmistelu
Valtioneuvosto asetti 16.12.2021 yleisistunnossaan rajanhoitosopimuksen 7 artiklan mukaisen valtuuskunnan Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan vuoden 2025 rajankäyntiä ja rajanhoitosopimusta (SopS 56/2007) varten. Valtuuskunnan jäseninä toimivat Rajavartiolaitoksen ja Maanmittauslaitoksen edustajat.
Valtioneuvosto hyväksyi lisäksi ohjeet rajankäyntivaltuuskunnalle vuoden 2025 teknistä rajankäyntiä varten 18.8.2022. Ohjeita päivitettiin ulkoministeriön päätöksellä 3.2.2025.
Työt maarajoilla tehtiin pääosin vuosina 2022–2024. Syväväylän tulkinnan tarkastus Tenon vesistössä suoritettiin vuosina 2023 ja 2024.Hallituksen esitys on laadittu virkatyönä ulkoministeriössä yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa.
2
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esityksen tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Norjan välisen valtakunnan rajan vuonna 2025 suoritetun rajankäynnin johdosta ehdotetut rajaviivan muutokset. Rajan kulku säilyy yleiseltä linjaukseltaan entisellään. Tenon vesistön alueilla rajan kulkuun tulee kuitenkin muutoksia, koska raja seuraa rajankäynnissä määritettyä syväväylää.
3
Esityksen vaikutukset
Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia, organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia eikä myöskään yritys- tai ympäristövaikutuksia.
Rajankäynnin suoranaiset kustannukset ovat olleet kummallekin maalle noin 330 000 euroa. Suomen hoitovastuulla olevan rajaosuuden huolto- ja kunnostustyöt hoitaa Rajavartiolaitos lakisääteisenä tehtävänään ja siten niitä kustannuksia ei laskelmassa huomioida. Periaatteena on ollut, että aiheutuneet kustannukset on jaettu Suomen ja Norjan kesken tasan. Tämä on tapahtunut ensisijaisesti jakamalla työsuoritukset mahdollisimman hyvin tasan molempien osapuolten kesken. Kun jakoa ei ole voitu kaikilta osin noudattaa, tasaus on suoritettu rahasuorituksin.
4
Lausuntopalaute
Luonnos hallituksen esitykseksi on ollut lausuntokierroksella 9.10.–20.11.2025 Lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta.
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=75d4d4c6-1878-46dd-a3e6-b881c9b1aeb1
Lausuntoja pyydettiin viideltä taholta ja myös muilla tahoilla oli mahdollisuus lausua asiasta. Määräaikaan mennessä lausuntoja annettiin yhteensä kahdelta taholta: Rajavartiolaitos ja Maanmittauslaitos. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa.
Lausuntopyyntö ja lausunnot ovat saatavilla osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella UM002:00/2025.
Rajavartiolaitos esitti lausunnossaan, että rajankäyntivaltuuskuntien kokoonpano määriteltäisiin tehtävinä henkilönimien sijaan, esimerkiksi Rajavartiolaitoksen osalta rajankäyntivaltuuskunnan jäsenenä toimisi Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikkö. Näin ollen tehtävän hoitajan vaihtuessa ei tarvitsisi nimetä valtuuskunnan jäsentä uudelleen. Rajanhoitosopimuksen 7 artiklassa on todettu, että sopimuksessa mainittuja asianomaisia viranomaisia ovat Suomessa nimitetty Suomen rajankäyntivaltuuskunta ja Norjassa nimitetty Norjan rajaylivaltuutettu. Näin ollen asianomaisten viranomaisten uudelleen määrittely vaatisi sopimuksen muuttamista. Asiaa tarkastellaan tarkemmin rajankäynnin voimaantulon jälkeen ja yhteistyössä Norjan kanssa.
Maanmittauslaitos toi esiin roolinsa hallituksen esitysluonnoksen valmistelussa ja tuki hallituksen esitystä. Maanmittauslaitos toi lausunnossaan esiin rajanhoitosopimuksen 3 artiklan, jossa määrätään rajanhoidon vastuista. Maanmittauslaitos ehdotti, että rajanhoitosopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu rajan hoidon vastuun vaihto tapahtuisi 1.1.2026 lähtien seuraavaan yleiseen rajankäyntiin asti seuraavasti: 1) Suomi ottaa vastuulleen työt osuudella Kolmen valtakunnan rajapyykistä Koltajärvessä (Golddajávri), missä Suomen, Norjan ja Ruotsin rajat yhtyvät, Tenon vesistölle (rajapyykki 342 A); 2) Norja ottaa vastuulleen työt osuudella Tenojoelta (rajapyykki 343) Kolmen valtakunnan rajapyykille Muotkavaaralla (Krokfjellet), missä Suomen, Norjan ja Venäjän rajat yhtyvät. Esityksen 1.2. jaksoa on viimeistelyvaiheessa tältä osin täydennetty.
5
Valtakunnan rajan Tenon vesistössä ja rajalinjan ehdotetut muutokset
Yhteinen esitys Tenon vesistön valtakunnan rajalinjan kuluksi laadittiin siten, että ensimmäisessä vaiheessa kummankin maan asiantuntijat kartoittivat rajan kulun digitaalisilta ilmakuvilta. Molemmat valtuuskunnat vahvistivat yhteisesti tulkinnan perusteet. Ilmakuvakartoituksen jälkeen tehtiin kaikuluotauksia 15 kohteessa tulkinnan kannalta epävarmassa paikassa. Näillä kaikuluotauksilla varmistettiin lopullisesti tulkinnan oikeellisuus.
Seuraavassa esitetyssä seitsemässä kohteessa rajan kulkuun tulee muutoksia, koska raja seuraa rajankäynnissä määritettyä syväväylää.
Sátkosavu Angelin lähellä (rajakarttalehti 15)
Alueella on kallioisia luotoja, jotka näkyvillä matalan veden aikaan. Ilmakuvatulkinnan tulosten mukaan kohteessa on kaksi mahdollista syväväylää luotojen eri puolilla. Syvyysmittaukset vahvistavat syväväylän kulkevan luotojen länsipuolelta nykyisen rajan kulkiessa luotojen itäpuolella. Valtuuskunnat päättivät siten esittää, että raja kulkee syväväylää seuraten läntisessä uomassa.
Boazonjárga Fierranjoen kohdalla (rajakarttalehti 21)
Alueella hiekkasärkkien sijainti ja muodot ovat muuttuneet edellisestä rajankäynnistä. Joen itäistä reunaa seuraavaa uomaa verrattiin läntiseen uomaan. Ilmakuvien tulkinnalla ei voitu varmuudella selvittää syväväylän sijaintia. Syvyysmittausten tulokset osoittivat, että läntinen uoma syvempi. Valtuuskunnat päättivät siten esittää, että raja kulkee syväväylää seuraten läntisessä uomassa.
Nuorpiniemen kohdalla (rajakarttalehti 23)
Alueella olevan ison hiekkasärkän kohdalla nykyinen raja kulkee särkän länsipuolella. Syvyysmittausten perusteella syväväylä kulkee hiekkasärkän itäpuolella. Valtuuskunnat esittävät rajan kulkevan syväväylää seuraten itäisessä uomassa.
Dálvadaksen kohdalla (rajakarttalehti 24)
Nykyinen raja kulkee joen keskellä olevan matalikon poikki. Syvyysmittauksien perusteella matalikon länsi- ja itäpuolella kulkevista väylistä idänpuoleinen on syvempi. Valtuuskunnat esittävät, että raja seuraa syväväylää matalikon itäpuolella.
Osman kohdalla (rajakarttalehti 27)
Nykyinen raja kulkee hiekkasärkän keskeltä. Hiekkasärkän etelä- ja pohjoispuoliset väylät mitattiin kaikuluotaamalla, jolloin todettiin eteläpuoleisen väylän olevan syvempi. Valtuuskunnat esittävät siten, että raja vedetään hiekkasärkän eteläpuolitse.
Goržán kohdalla (rajakarttalehti 28)
Nykyinen raja kulkee matalikon keskeltä. Matalikon etelä- ja pohjoispuoliset väylät mitattiin kaikuluotaamalla, jolloin todettiin eteläpuoleisen väylän olevan syvempi. Valtuuskunnat esittävät siten, että raja vedetään matalikon eteläpuolitse.
Rohtoguoika Sirman kohdalla (rajakarttalehti 30)
Alueella muutama vuosi sitten ollut jääpato on muuttanut veden virtausta matalikon kohdalla. Suoritettujen syvyysmittausten perusteella valtuuskunnat esittävät, että raja kulkee lähempänä joen pohjoisreunaa olevassa uomassa nykyisen rajan kulkiessa lähempänä joen eteläreunaa.
Tenon vesistön saarista ja hiekkasärkistä ei laadittu erillistä luetteloa. Rajan sijainti on määritelty koordinaattipistein ja rajakartoilla, jotka on laadittu yleiseurooppalaisessa koordinaattijärjestelmässä. Saaria tai luotoja, joilla on merkitystä, ei rajankäynnin tuloksena siirry toisen valtion alueelle.
6
Voimaantulo
Rajanhoitosopimuksen 1 artiklan mukaisesti Suomen ja Norjan hallitukset hyväksyvät rajankäyntiaineiston. Vuoden 2025 valtakunnan rajankäynnissä esitetty raja ja rajankäynnin perusteella todetut rajalinjan muutokset on tarkoitus vahvistaa noottienvaihdolla Norjan hallituksen kanssa ja saattaa voimaan valtioneuvoston asetuksella sen jälkeen, kun eduskunta on antanut suostumuksensa kyseessä oleviin rajalinjan muutoksiin. Tarkoitus on, että rajankäynti on voimassa ortokartoilla ja raja-asiakirjoissa esitetyssä muodossaan seuraavaan, vuoden 2050 rajankäyntiin saakka.
7
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.
Suomen ja Norjan välinen valtakunnanraja käydään 25 vuoden välein lähinnä jokien syväväylää koskevien muutosten toteamiseksi. Pitkäaikaisen käytännön mukaan rajankäynti rajalinjan muutoksineen on ollut tapana vahvistaa noottien vaihdolla ja saattaa voimaan asetuksella sen jälkeen, kun eduskunta on antanut muutoksille suostumuksena. Tämän mukaisesti rajalinjaa koskevien muutosten ei ole katsottu kuuluvan lainsäädännön alaan, mutta perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan vaativan eduskunnan suostumuksen.
Perustuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 1/1998 vp) todettiin, ettei edellä mainittua pitkäaikaista käytäntöä ole uuden perustuslain myötä tarkoitus muuttaa. Perustuslakivaliokunta hyväksyi mietinnössään (PeVM 10/1998 vp) tämän hallituksen esityksessä esitetyn kannan. Valiokunta totesi, että tällaisissa rajankäynneissä ei sen mielestä ole kysymys varsinaisista aluemuutoksista, vaan lähinnä vain rajaviivalla luonnonoloissa tapahtuneiden muutosten rekisteröinnistä. Kyseisellä tavalla on menetelty myös viimeisimpien Suomen ja Ruotsin välisen rajankäynnin (SopS 35/2010) sekä Suomen ja Norjan välisen rajankäynnin (SopS 3/2003) suhteen, jotka on saatettu voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Eduskunta hyväksyi myös Venäjän kanssa vuonna 2017 tehdystä rajankäynnistä tehdyn pöytäkirjan (SopS 51/2018), joka saatettiin voimaan valtioneuvoston asetuksella.
Hyväksyttäväksi esitettävät rajalinjan muutokset selostetaan esityksen jaksossa 5. Hallituksen esityksen liitteenä oleva rajapöytäkirja ei kuuluu eduskunnan hyväksymisen piiriin, mutta on liitetty esitykseen asian havainnollistamiseksi.
Koska nyt eduskunnan hyväksyttäväksi esitettävissä rajaviivan muutoksissa on kyse edellä mainituista rajaviivalla luonnonoloissa tapahtuneiden muutosten rekisteröinneistä, esitys ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista sen 94 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Rajaviivan muutokset voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä.
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,
että Eduskunta antaisi suostumuksensa seuraaviin Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan vuonna 2025 suoritetun rajankäynnin johdosta ehdotettuihin rajaviivan muutoksiin:
1) ne vesialueet, jotka jäävät vuoden 2025 rajankäynnissä esitetyn linjan (uusi valtakunnanraja) ja edellisten Suomen ja Norjan välisten rajankäyntien (SopS 3/2003) mukaisen linjan (vanha valtakunnanraja) väliin ja sijaitsevat ensin mainitun linjan Norjan puolella, tulevat kuulumaan Norjalle ja
2) ne vesialueet, jotka jäävät vuoden 2025 rajankäynnissä esitetyn linjan (uusi valtakunnanraja) ja edellisen Suomen ja Norjan välisten rajankäyntien (SopS 3/2003) mukaisen linjan (vanha valtakunnanraja) väliin ja sijaitsevat ensin mainitun linjan Suomen puolella, tulevat kuulumaan Suomelle.
Liite
SUOMEN JA NORJAN VÄLINEN VALTAKUNNANRAJA
RAJAPÖYTÄKIRJA
Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnat ovat vuosien 2022–2025 aikana suorittaneet vuoden 2025 yleisen valtakunnanrajankäynnin Suomen ja Norjan välillä perustaen työnsä yhteisiin ohjeisiin. Rajankäynnin asiakirjat, eli rajankäyntiaineisto, käsittävät suomenkielisen sekä norjankielisen rajapöytäkirjan liitteineen, rajamerkkipöytäkirjat, 37 karttaa sisältävän rajakartaston ja digitaalisen valtakunnanrajan.
Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnat toteavat, että vuoden 2025 yleinen valtakunnanrajankäynti Suomen ja Norjan välillä on saatettu rajankäyntivaltuuskuntien osalta päätöksen tämän pöytäkirjan allekirjoituksella. Näiden maiden välisen valtakunnanrajan hoidosta Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan välillä 27 päivänä helmikuuta 2007 tehdyn sopimuksen 1 artiklan perusteella rajankäyntiaineisto toimitetaan Suomen ja Norjan hallitusten hyväksyttäväksi.
Maa-alueilla valtakunnanraja kulkee suorina viivoina rajamerkkipöytäkirjoissa esitettyjen rajapyykkien kautta. Valtakunnanrajan kulku on nykyisen vuoden 2000 rajankäynnin mukainen eikä siten maa-alueille tule rajankulkuun muutoksia. Tenon vesistöalueella pyykistä 342A pyykkiin 343 raja kulkee vesistön jokiuoman syväväylää seuraten. Syväväylä on määritetty rajankäyntivaltuuskuntien toimesta vuosina 2023 ja 2024 suorittamalla vesistössä mittauksia vesistöalueesta otetuista uusimmista ilmakuvista sekä tekemällä kaikuluotauksia. Valtuuskuntien yksimielinen ehdotus rajan sijainnista niin maa-alueilla kuin vesistöalueella on laaditussa rajakartassa yksityiskohtaisesti esitetty. Valtuuskunnat esittävät, että Norjan ja Suomen valtakunnanraja koko matkaltaan vahvistetaan siten kuin se on rajankäynnissä laadituissa asiakirjoissa kuvattu seuraavaksi 25 vuodeksi. Alkuperäinen rajankäyntiaineisto on ulkoministeriössä arkistoituna.
Rajankäyntiaineisto tulee voimaan valtakuntien välillä sellaisen jälkimmäisen nootin päiväyksestä, jolla osapuolet ilmoittavat toisilleen, että ne ovat saattaneet päätökseen voimaantulon edellyttämät kansalliset toimenpiteet.
Laadittu Oslossa 22. elokuuta 2025 neljänä kappaleena, kaksi suomeksi, kaksi norjaksi, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
Norjan rajankäyntivaltuuskunnan puolesta Suomen rajankäyntivaltuuskunnan puolesta
Johnny WellePasi Patrikainen
Norjan rajaylivaltuutettuSuomen rajankäyntivaltuuskunnan puheenjohtaja