1.1.1  Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännös

Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (1353/2014, jäljempänä määräaikaislaki) on tullut voimaan 1.1.2015 ja on nykyisellään voimassa 31.12.2022 asti. Lailla on mahdollistettu työeläkevakuutusyhtiöille ulkoinen velanotto työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiönä oleville asunto-osakeyhtiöille tietyin edellytyksin vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. 

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on mittava hallituksen asuntopolitiikkaa määrittelevä kokonaisuus, joka sisältää tavoitteiden lisäksi useita asuntopoliittisia toimenpiteitä. 

Ympäristöministeriö asetti syksyllä 2019 työryhmän laatimaan asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Työryhmän tehtävänä oli valmistella kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosille 2021—2028 annettavaksi eduskunnalle selontekona. Työryhmä luovutti raporttinsa (Valtioneuvoston selonteko: Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028, VNS 12/2021 vp) ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle joulukuussa 2020. Ympäristövaliokunta on antanut selonteosta mietintönsä (YmVM 6/2022 vp). Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi valtioneuvoston selonteon VNS 12/2021 vp johdosta 16.9.2022. 

Selonteossa hallitus asettaa valtion asuntopolitiikalle tavoitteita ja niiden toteuttamisessa noudatettavia periaatteita seuraaville kahdeksalle vuodelle. Lisäksi selonteossa konkretisoidaan asuntopolitiikan suuntaa tukevia toimenpiteitä. Selonteossa yhtenä asuntopoliittisena toimenpide-ehdotuksena vuosiksi 2021—2028 on vieraan pääoman käytön jatkamisen mahdollistaminen työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiönä oleville asunto-osakeyhtiöille vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. 

Tällä hallituksen esityksellä määräaikaista lakia, joka mahdollistaa työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhteisönä olevalle asunto-osakeyhtiöille vieraan pääoman käytön tietyin edellytyksin, ehdotetaan jatkettavaksi 31.12.2027 asti. Samalla pidennettäisiin lain soveltamisaikaa viidellä vuodella. Lain voimassaoloa ja soveltamisaikaa esitetään jatkettavaksi, jotta voidaan edelleen luoda edellytyksiä vuokra-asuntotuotannon kasvattamiselle. 

1.1.2  Vakuutusyhtiölaki

Covid19-pandemia on osaltaan edistänyt tietoliikenneyhteyksien ja kokouspalvelujen kehitystä, kun pandemian takia oli välttämätöntä siirtyä laajasti etäkokousten järjestämiseen. Pandemian vuoksi säädettiin keväällä 2020 väliaikainen laki, jonka perusteella pörssiyhtiön ja First North -listayhtiön yhtiökokous voitiin järjestää kokonaan etänä siten, että osakkailla ei ollut oikeutta saapua fyysiselle kokouspaikalle (laki 290/2020). Tällaisen kokousvaihtoehdon käyttämistä koskevaa määräaikaa jatkettiin kaksi kertaa, jälkimmäisellä kerralla kesäkuun 2022 loppuun asti (lait 677/2020 ja 375/2021). Aikaisempaa väliaikaista lakia koskevan esityksen (HE 117/2020 vp) johdosta annetussa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 17/2020) kehotettiin valtioneuvostoa valmistelemaan yhteisö- ja muihin relevantteihin lakeihin säännökset osakkeenomistajien etäosallistamisen mahdollistamisesta ottaen huomioon osakkeenomistajien oikeuksien asianmukainen toteutuminen ja ratkaisujen kestävyys pitkällä aikavälillä. Oikeusministeriössä toimi 18.5.2021—31.10.2021 välisenä aikana työryhmä, jonka tarkoituksena oli valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus etäosallistumisen helpottamiseksi ja etäkokousten sallimiseksi osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa. Työryhmän mietintö oli lausuntokierroksella 21.11.2021—23.1.2022. Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla osoitteessa . Etäkokoukset ja etäosallistuminen osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa – Työryhmän mietintö on saatavilla osoitteessa .https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM030:00/2021 

Pääministeri Marinin hallitus antoi 21.4.2022 esityksen eduskunnalle osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta (HE 47/2022 vp). Hallituksen esitys on saatavilla osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_47+2022.aspx Lait astuivat voimaan 11.7.2022. Kyseisen hallituksen esityksen taustana on, että kun valmiudet ja osaaminen tietoliikenneyhteyksien ja kokouspalvelujen käyttämiseen kehittyvät niin, että etäosallistuminen ja kokouksen järjestäminen verkossa tarjoavat vaihtoehdon perinteisen kokouksen järjestämiselle, on myös lainsäädännön tuettava tätä kehitystä. Muutosten tarkoituksena on helpottaa etäosallistumista siten, että yhteisöt voivat hyödyntää uuden kokoustekniikan mahdollisuudet ja lisätä osallistumismahdollisuuksia, ottaen kuitenkin huomioon osakkaiden oikeutetut odotukset ja erilaiset valmiudet käyttää uusia osallistumiskeinoja. 

Etäosallistumisen helpottaminen ja etäkokousten salliminen edistävät osaltaan pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteita digitalisaation ja teknologian kehityksen luomien mahdollisuuksien käyttöönotosta. Lisäksi tavoitteena on mainittu säädösympäristön kehittäminen siten, että se mahdollistaa digitalisaation, kestävän kehityksen ja laajan kokeilukulttuurin. 

Osakeyhtiölakia (624/2006) muutettiin lailla 660/2022 siten, että etäyhteyden välityksellä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset ovat sallittuja. Niin sanotussa etäkokouksessa osakkeenomistaja voi käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksen aikana etäyhteyden välityksellä. Täydet osallistumisoikeudet kokouspaikalla ja etäyhteyden välityksellä sisältävien niin sanottujen hybridikokousten järjestämistä puolestaan edistettiin niin, että tällaisesta kokousvaihtoehdosta säädetään erikseen ja yhtiökokous voi tavallisella enemmistöpäätöksellä päättää tällaisen etäosallistumisoikeuden sisältävästä yhtiöjärjestyksen muutoksesta. 

Täydet oikeudet sisältävän kokousosallistumisen lisäksi yhtiö voi tarjota muita keinoja, kuten ennakkoäänestysmahdollisuuden ja mahdollisuuden käyttää puheoikeutta kirjallisesti ennen kokousta tai kokouksen aikana. Näiden lisämahdollisuuksien tarjoamisen sääntelyä selvennettiin siten, että kokouksessa läsnäolijaksi katsottavan osakkeenomistajan on voitava käyttää äänioikeuttaan ennen kokousta tai sen aikana. 

Lisäksi osakeyhtiölakiin lisättiin muun muassa nimenomaiset säännökset mahdollisuudesta yhdistellä ja muokata osakkeenomistajien kirjallisia puheenvuoroja sekä siirtää puheenvuorojen ja niihin annettavien vastausten kokousyleisön tietoon saattaminen yhtiökokouksen ulkopuolelle, säännös kokouksen puheenjohtajan oikeudesta keskeyttää kokous yhteyshäiriön vuoksi sekä säännös yhtiökokouksen koolle kutsumiseen oikeutetun hallintoneuvoston oikeudesta päättää kokoukseen osallistumistavoista. 

Osakeyhtiölain muutos etäkokousten sallimisesta ja hybridikokousten edistämisestä tuli vakuutusyhtiöille ja työeläkevakuutusyhtiöille (jäljempänä myös yhtiöt) suoraan sovellettavaksi vakuutusyhtiölakiin (521/2008) sisältyvän viittaussäännöksen perusteella osakeyhtiölakiin ehdotettujen muutosten astuttua voimaan. Tietyt muut kyseistä säännöstä tukevat osakeyhtiölain muutokset eivät kuitenkaan tulleet vakuutusyhtiöille ja työeläkevakuutusyhtiöille suoraan sovellettavaksi, sillä niistä säädetään vakuutusyhtiölaissa erikseen. Näin ollen tässä esityksessä ehdotetaan tehtäväksi vakuutusyhtiölakiin kyseiset osakeyhtiölain muutoksia vastaavat muutokset. 

4.1.1  Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännös

Asuntopoliittisessa selonteossa Marinin hallitus asettaa valtion asuntopolitiikalle tavoitteita ja niiden toteuttamisessa noudatettavia periaatteita sekä asuntopolitiikan suuntaa tukevia toimenpiteitä. Selonteossa nähdään yhtenä tarpeellisena asuntopoliittisena toimenpide-ehdotuksena vieraan pääoman käytön jatkamisen mahdollistaminen työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiönä oleville asunto-osakeyhtiöille vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. 

Selonteon kirjauksen mukaisesti määräaikaista lakia, joka mahdollistaa työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhteisönä olevalle asunto-osakeyhtiölle vieraan pääoman käytön tietyin edellytyksin, ehdotetaan jatkettavaksi 31.12.2027 saakka. Samalla pidennettäisiin lain soveltamisaikaa viidellä vuodella. Lain voimassaoloa ja soveltamisaikaa esitetään jatkettavaksi, jotta voidaan edelleen luoda edellytyksiä vuokra-asuntotuotannon kasvattamiselle. Asuntomarkkinoiden toimivuus on keskeistä työvoiman liikkuvuudelle ja siten työllisyyden, hyvinvoinnin ja koko Suomen talouden kehittymiselle. Asuntotarjonnan kasvulle on ollut selkeästi kysyntää ja asuntotuotannon määrillä on täydennetty edeltävinä vuosina syntynyttä vajetta. On tärkeää, että asuntotuotanto säilyy riittävänä tarpeeseen nähden ja siten myös asuntojen hinnat ja vuokrataso pysyvät kurissa. 

4.1.2  Vakuutusyhtiölaki

Yhtiökokousmenettelystä vakuutusyhtiölaissa säädetty täsmentää osakeyhtiölaissa yhtiökokouksista säädettyä vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden osalta. Esityksessä ehdotetaan tämän johdosta muutoksia vakuutusyhtiölain 5 lukuun, jotta lainsäädäntö päivittyy vastaamaan osakeyhtiölakia siihen lailla 660/2022 tehtyjen muutosten jälkeen. 

4.1.3  Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista

Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain (947/2021) 6 luvun 19 §:ään tehdään tekninen korjaus, jolla korjataan oikeustila vastaamaan kiinteistöyhteisöjen osalta sitä, mikä se oli ennen lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain voimaantuloa, jolloin kiinteistösijoituksiin ei sovellettu prosentuaalisesti määriteltyä hajautussäännöstä. 

4.2.1  Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännös

Työeläkevakuutusyhtiön tytäryhtiön lainanoton sallivan määräaikaisen lain voimassaoloajan pidentämisen arvioidaan lisäävän asuinkiinteistötuotannon houkuttelevuutta, koska työeläkevakuutusyhtiöillä olisi lakimuutoksen myötä enemmän aikaa uusien rakennushankkeiden valmisteluun ja aloittamiseen. Määräaikaislaki on tullut voimaan vuoden 2015 alussa, joten määräaikaislain vaikutuksia on vielä vaikea täsmällisesti arvioida asunto-osakeyhtiön perustamiseen ja rakennuksen valmistumiseen kuluvan pitkän ajan takia. Työeläkevakuutusyhtiöt ovat kuitenkin kokeneet määräaikaislain hyödylliseksi ja se on mahdollistanut uusia vuokra-asuntohankkeita. Määräaikaislain turvin on rakennettu jo nyt muutamia tuhansia uusia vuokra-asuntoja. 

Työeläkevakuutusyhtiöiden arvion mukaan määräaikaislaki on mahdollistanut työeläkevakuutusyhtiöille lisäsijoituksia vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Valtaosa markkinoilla toimivista sijoittajista on voinut hyödyntää matalaa korkotasoa uusissa asuntosijoituksissa. Määräaikaislaki on mahdollistanut saman hyödyn myös työeläkevakuutusyhtiöille ja pitänyt siten työeläkevakuutusyhtiöt hintakilpailukykyisinä. Ilman määräaikaislakia uusia asuntosijoituksia olisi jäänyt tekemättä. Työeläkevakuutusyhtiöiden arvion mukaan määräaikaislain jatkaminen auttaisi myös jatkossa pitämään asuntosijoittamisen houkuttelevana sijoitusvaihtoehtona. Tämä tukisi myös työeläkevarojen sijoittamisen pääperiaatteita: tuottavaa ja turvaavaa sijoittamista. 

Markkinatilanne on haastava korkojen nousun, kasvavan inflaation ja Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen takia, ja voi aiheuttaa haasteita rakennusalalle. Työeläkevakuutusyhtiön tytäryhtiön lainanoton sallivan määräaikaisen lain jatkaminen mahdollistaisi uusia vuokra-asuntohankkeita. Työeläkevakuutusyhtiö tarkastelee hankkeiden kannattavuutta riskienhallintansa ja itsenäisen sijoitusstrategiansa näkökulmasta, mukaan lukien lain vaatimukset sijoitusten tuottavuudesta ja turvaavuudesta. Näin ollen vieraan pääoman käyttämisestä aiheutuvaa taloudellista riskiä työeläkevakuutusyhtiölle tai koko työeläkejärjestelmälle hallitaan monesta näkökulmasta tarkastellen. Vieraan pääoman käyttö työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnassa on hyvin maltillista suhteessa koko sijoitusomaisuuteen, jolloin taloudellisen riskin merkitys on vähäinen. 

Monet asuntopoliittiset toimet ja niiden vaikutukset näkyvät asuntomarkkinoilla vasta pidemmällä aikavälillä. Asuntopolitiikan on oltava tavoitteellista, pitkäjänteistä ja ennakoivaa. Tätä myös eduskunta on edellyttänyt vuonna 2018 kirjelmässään valtioneuvostolle (EK 26/2018 vp; O 61/2016 vp.). Määräajan pidentäminen viidellä vuodella arvioidaan olevan riittävän pitkä aika työeläkevakuutusyhtiöiden pitkäjänteisen ja vaikuttavan sijoitustoiminnan harjoittamisen näkökulmasta. 

4.2.2  Vakuutusyhtiölaki

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi osakeyhtiölain 5 luvun muuttamisesta johtuvat tarpeelliset muutokset vakuutusyhtiölakiin. Osakeyhtiölain 5 luvun muuttamisesta johtuvia pääasiallisia vaikutuksia on arvioitu ja kuvattu hallituksen esityksessä 47/2022. 

Tähän esitykseen sisältyvien ehdotusten vaikutukset kohdistuvat nimenomaisesti vakuutusyhtiöihin ja työeläkevakuutusyhtiöihin sekä niiden osakkaisiin. Osakeyhtiölain soveltuessa vakuutusyhtiölain 5 luvun ja työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 luvun 1 §:n nojalla suoraan vakuutusyhtiöihin ja työeläkevakuutusyhtiöihin, tietyt osakeyhtiölain muutokset tulevat automaattisesti vakuutusyhtiöille ja työeläkevakuutusyhtiöille sovellettavaksi. Tässä esityksessä ehdotetaan vakuutusyhtiölakia muutettavaksi niiltä osin, kuin osakeyhtiölain muutokset eivät suoraan tule sovellettavaksi vakuutusyhtiöille ja työeläkevakuutusyhtiöille, vaan asiasta on säädetty erikseen vakuutusyhtiölaissa. Muutosten vaikutukset vakuutusyhtiöihin ja työeläkevakuutusyhtiöihin ovat kuitenkin samat, kuin muihinkin osakeyhtiöihin. Näin ollen hallituksen esityksessä 47/2022 kuvatut vaikutukset soveltuvat myös sellaisenaan vakuutusyhtiöihin ja työeläkevakuutusyhtiöihin. 

Pääasiallinen etäkokoukset salliva ja hybridikokouksia edistävä osakeyhtiölain muutos on tehty osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:ään, joka vakuutusyhtiölain 5 luvun 11 §:n viittaussäännöksen perusteella soveltuu suoraan vakuutusyhtiöihin ja työeläkevakuutusyhtiöihin. Näin ollen merkittävimmät hallituksen esityksessä 47/2022 kuvaillut vaikutukset voisivat tulla koskemaan vakuutusyhtiöitä ja työeläkevakuutusyhtiöitä riippumatta tästä esityksestä. 

Muut osakeyhtiölain 5 lukuun lailla 660/2022 tehdyt muutokset lähinnä tukevat 16 §:n muutosta ja sisältävät sääntelyä muun muassa ilmoittautumisesta, kokouksen koolle kutsumisesta sekä kokouksen keskeytyksestä teknisen häiriön vuoksi. Vakuutusyhtiölaissa säädetään osakeyhtiölaista poiketen tietyistä asioista, joiden osalta osakeyhtiölakiin on tehty muutoksia osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n tueksi. Jotta vakuutusyhtiöt ja työeläkevakuutusyhtiöt voisivat etäkokouksen tai hybridikokouksen aikana muun muassa teknisen häiriön tilanteessa soveltaa samaa sääntelyä muiden osakeyhtiöiden kanssa, on vakuutusyhtiölakiin tehtävä osakeyhtiölain 5 luvun 24 §:ää vastaavat muutokset kokouksen keskeytyksestä teknisen häiriön vuoksi. Vastaavia osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:ää tukevia vakuutusyhtiölain muutoksia ehdotetaan tässä esityksessä tehtäväksi myös vakuutusyhtiölain säännöksiin hallintoneuvoston roolista kokouksen koolle kutsumisessa, kokouskutsun sisällöstä sekä määräenemmistöpäätöksestä. Näin ollen erityisesti tästä esityksestä johtuvat vaikutukset vakuutusyhtiöille ja työeläkevakuutusyhtiöille ovat lähinnä lisääntynyt oikeusturva ja varmuus etäkokousten tai hybridikokousten järjestämisen menettelytapoihin. 

Tässä esityksessä ehdotetut muutokset menettelytapojen yhtenäistämiseksi osakeyhtiölain kanssa edistävät kuitenkin vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden tosiasiallisia mahdollisuuksia järjestää etäkokouksia tai hybridikokouksia, kun menettelytavoissa ei ole epäselvyyksiä. On todennäköistä, että vakuutusyhtiöt ja työeläkevakuutusyhtiöt siirtyvät osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n mukaisten etä- tai hybridikokousten järjestämiseen vasta kun tässä esityksessä ehdotetut muutokset astuvat voimaan. Näin ollen tällä esityksellä toteutetaan täysimääräisesti ne vaikutukset vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden osalta, joita hallituksen esityksessä 47/2022 on osakeyhtiöiden osalta kuvattu. 

Ehdotuksen vaikutukset seuraavat vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden omista valinnoista (tarjotaanko etäosallistumismahdollisuus tai järjestetäänkö etäkokous) sekä yhtiön osakkaan omista valinnoista (osallistunko kokouspaikalla vai etänä). Yksittäisen osakkaan valinnoista riippumattomia vaikutuksia syntyy lähinnä silloin, kun yhtiö on yhtiöjärjestystään muuttamalla määräenemmistöpäätöksellä siirtynyt kokonaan etänä pidettäviin kokouksiin. 

Esityksessä 47/2022 on arvioitu, että siirtyminen täysin etänä pidettäviin kokouksiin voi alkaa sen jälkeen, kun hybridikokoukset ja muu vaihtoehtoinen etäosallistumisen tarjoaminen ja käyttäminen on yleistynyt laajasti, sen muodot ovat vakiintuneet riittävällä tavalla ja että yleisesti mielletään etäosallistumisen tarjoavan paikalla osallistumista olennaisilta osin vastaavat osallistumismahdollisuudet. Tähän kehitykseen vaikuttaa olennaisesti verkkokokouspalveluiden ja muiden etäosallistumiseen tarvittavien palveluiden kehitys sekä laajasti saatavilla olevan riittävän selkeän ja yhdenmukaisen ohjeistuksen kehittyminen. 

Etäosallistumisen helpottaminen ja etäkokousten salliminen ei vaikuta merkittävästi yhtiökokouskuluihin suurimmassa osassa yhtiöitä, jotka voivat käytännössä nytkin järjestää osakkaiden päätöksenteon ilman osakkaiden kokoontumista samaan kokoustilaan. Lisäksi etäosallistumiseen ja etäkokoukseen käytetyt tekniset ratkaisut ovat skaalautuvia, eikä esimerkiksi etäyhtiökokouksen järjestävän vakuutusyhtiön tai työeläkevakuutusyhtiön tarvitse varata kokoustiloja ja -tarjoiluita, jotka voivat olla merkittävä kustannus. Myös hybridiyhtiökokousten osalta kokouksen järjestämisen kustannukset saattavat jäädä pelkkään fyysiseen osallistumiseen perustuvaa kokousta matalammaksi, koska etäosallistumisen takia yhtiön ei välttämättä tarvitse perinteiseen yhtiökokoukseen verrattuna yhtä suuria kokoustiloja eikä -tarjoiluita. Isoimmissa yhtiöissä hybridikokousten järjestäminen voi kuitenkin lyhyellä aikavälillä johtaa yhtiökokouskustannusten nousuun, kun kokoukseen voi osallistua vähintään kahdella tavalla ja järjestäjillä ja osallistujilla on oppimiskustannuksia uudesta kokousmenettelystä. Osakkaiden kannalta hybridi- ja etäyhtiökokoukset mahdollistavat myös paikkariippumattoman yhtiökokousosallistumisen, mikä vähentää osakkaiden osallistumiskustannuksia. 

5.1.1  Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännös

Esityksellä on tarkoitus jatkaa nykytilaa eli määräaikaislain voimassaoloa 31.12.2027 asti. Määräaikaislain voimassaolon jatkamisen vaihtoehtona voidaan nähdä, että määräaikaislain voimassaoloa ei jatkettaisi, vaan että määräaikaislain voimassaolon annettaisiin päättyä nykyisen voimassaolosäännöksen mukaisesti 31.12.2022. 

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että uusia asuntosijoituksia jäisi työeläkevakuutusyhtiöillä tekemättä. Osa suunnitelluista asuntosijoituksista saattaisi kuitenkin toteutua myös ilman määräaikaislakia, mutta työeläkevakuutusyhtiöiden arvion mukaan asuntosijoittaminen ei olisi työeläkevakuutusyhtiöille niin houkutteleva sijoitusvaihtoehto ilman määräaikaislakia, joten osa asuntosijoituksista jäisi tekemättä. Houkuttelevuutta vähentää se, että määräaikaislain luotonottomahdollisuus antaisi työeläkevakuutusyhtiöille mahdollisuuden tuottavaan sijoittamiseen ja antaisi samanlaiset mahdollisuudet tuottojen osalta kuin suurimmalle osalle muita ammattimaisia sijoittajia, jotka voivat vapaasti hyödyntää ulkopuolista rahoitusta. 

Toisena vaihtoehtona määräaikaislain jatkamiselle olisi säädellä määräaikaislain sisältö pysyväksi. Työeläkevakuutusyhtiöihin sovelletaan vakuutusyhtiölain 15 luvun säännöksiä vakuutusyhtiön luotonotosta ja vakuuden antamisesta. Pääsääntönä on, että vakuutusyhtiö ei saa ottaa luottoa. Vakuutusyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä säädetään tähän pääsääntöön kuitenkin muutamia poikkeuksia. Määräaikaislailla on säädetty lisäksi työeläkevakuutusyhtiöille väliaikainen poikkeus edellä mainittuun pääsääntöön. 

Väliaikainen poikkeus luotonottokieltoon on ollut periaatteellisesti merkittävä. Työeläkevakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksena on harjoittaa sosiaaliturvaan kuuluvan lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja hoitaa työeläkevakuutusyhtiölle tätä varten kertyviä varoja vakuutusten käsittämät edut turvaavalla tavalla. Määräaikaislailla on sallittu sijoitettavien varojen lisääminen vieraan pääoman käytöllä vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta piti mietinnössään (StVM 31/2014 vp) ja talousvaliokunta lausunnossaan (TavL 41/2014 vp) työeläkevakuutusyhtiöiden velan käytön sallimista periaatteellisesti merkittävänä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti tärkeänä, että järjestely sallitaan vain määräaikaisesti. Toisaalta talousvaliokunta kiinnitti lausunnossaan (TaV 10/2016 vp) huomiota lainsäädännön ennakoitavuuteen pitkällä tähtäimellä ja huomautti elinkeinoelämän näkökulmasta säädösympäristön vakauden ja ennakoitavuuden olevan keskeisiä päätöksentekoa ohjaavia elementtejä. Talousvaliokunta piti perusteltuna sitä, että tässä katsannossa olisi perusteltua, että velan käytön mahdollistaminen olisi toistaiseksi voimassa. 

Vaikka työeläkevakuutusyhtiöt ovat osaltaan olleet, osin määräaikaislain turvin, lisäämässä vuokra-asuntotuotantoa ja on edelleen tärkeää, että asuntotuotanto säilyy riittävänä tarpeeseen nähden ja siten myös asuntojen hinnat ja vuokrataso pysyvät kurissa, ei pysyvää lainanottomahdollisuutta voida pitää tarkoituksenmukaisena työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan tarkoitukseen ja määräaikaislain tavoitteeseen nähden. Määräaikaislain jatkaminen ja lain vaikutusten asuntotuotantoon, asuntomarkkinoiden toimintaan ja työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan seuraamisen voidaan arvioida toteuttavan lainsäädännön tavoitteet paremmin. Samalla pidettäisiin tältä osin työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan tarkoitus selkeänä. 

5.1.2  Vakuutusyhtiölaki

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi osakeyhtiölakiin lailla 660/2022 tehtyjen muutosten johdosta tarpeelliset muutokset vakuutusyhtiölakiin. Etäkokoukset salliva ja hybridikokousten järjestämistä edistävä osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n muutos on tullut automaattisesti vakuutusyhtiöille ja työeläkevakuutusyhtiöille sovellettavaksi osakeyhtiölain muutosten astuttua voimaan 11.7.2022. Kyseisen muutoksen toteuttamisvaihtoehdot on näin ollen kuvattu osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 47/2022 vp). 

Vakuutusyhtiölaissa säädetään osakeyhtiölaista poiketen tietyistä asioista, joiden osalta on tehty osakeyhtiölakiin muutoksia osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n tueksi. Jotta vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden menettelytavat etäkokouksen tai hybridikokouksen järjestämiseksi vastaisivat osakeyhtiölaissa säädettyä, on tarpeellista tehdä osakeyhtiölakia vastaavat muutokset vakuutusyhtiölakiin. Osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:ää tukevia osakeyhtiölain muutoksia vastaavia vakuutusyhtiölain muutoksia ehdotetaan tehtäväksi vakuutusyhtiölain säännöksiin jatkokokouksesta, hallintoneuvoston roolista kokouksen koolle kutsumisessa, kokouskutsun sisällöstä sekä määräenemmistöpäätöksestä. 

Käytännössä vakuutusyhtiölain muutosten osalta ei siis ole muita toteuttamisvaihtoehtoja. Jos vakuutusyhtiölakiin ei ollenkaan tehtäisi ehdotettuja muutoksia, johtaisi se siihen, että vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden järjestämien etä- ja hybridikokousten osalta ilmenisi epävarmuutta kokousmenettelyiden osalta, esimerkiksi liittyen siihen, miten toimittaisiin teknisen häiriön tilanteessa. Tämä asettaisi myös vakuutusyhtiöt ja työeläkevakuutusyhtiöt perusteettomasti eri asemaan muihin osakeyhtiöihin verrattuna.