Viimeksi julkaistu 12.3.2026 13.50

Hallituksen esitys HE 23/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain 7 §:n kumoamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi liikuntalain säännös alueellisesta liikuntaneuvostosta. Uutena keskusvirastona toimivan Lupa- ja valvontaviraston ohjausrakenne on erilainen kuin aluehallintovirastojen ohjausrakenne oli. Lupa- ja valvontavirastolle ei siksi ole tarpeellista luoda alueellista liikuntaneuvostoa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2026.

PERUSTELUT

1 Asian tausta ja valmistelu

1.1 Asian tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan valtion aluehallintoa uudistettiin vuoden 2026 alusta. Tämä tarkoitti lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen monialaiseen virastoon, johon yhdistettiin Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Virastolla on valtakunnallinen toimivalta. Viraston nimi on Lupa- ja valvontavirasto. Samalla muodostettiin uudet alueelliset elinvoimakeskukset.

Valtiovarainministeriö valmisteli hallituksen esityksen valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen valtion aluehallinnon uudistuksesta 18.6.2025. Laki Lupa- ja valvontavirastosta (530/2025) sisältää säännökset viraston organisaatiosta, johtamisesta, tulosohjauksesta ja hallinnon järjestämisestä. Esityksen tavoitteena on keventää hallinnon rakennetta siten, että aluehallintoon muodostuisi toiminnallisesti ja vastuunjaon kannalta nykyistä selkeämpi kokonaisuus ja sen toiminta olisi yhteiskunnallisesti nykyistä vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa. Valtion aluehallintouudistuksen myötä viraston johdon, erityisesti viraston osastojen osastopäälliköiden, tehtävänä on laatia virastolle valtakunnalliset käsittelyprosessit, joiden voidaan arvioida nopeuttavan asioiden käsittelyä.

Lainsäädännön kokonaisuus on laaja, ja muutoksia tehtiin lähes 290 lakiin. Lait tulivat pääsääntöisesti voimaan 1.1.2026.

Edellä mainitussa hallituksen esityksen kokonaisuudessa ehdotettiin muutettavaksi myös liikuntalain 4 §:n 2 momenttia, 7 §:n 1 momenttia sekä 9 ja 15 §:iä. Muutokset koskien 4 §:n 2 momenttia sekä 9 ja 15 §:iä ovat aluehallintouudistuksesta johtuvia virastonimen ja liikunnan alueellisesti hoidettavien valtionhallinnon tehtävien muutoksia. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2026. Liikuntalain 7 § koskee alueellista liikuntaneuvostoa. Pykälän 1 momentissa aluehallintovirasto on muutettu Lupa- ja valvontavirastoksi. Muutoksen jälkeen Lupa- ja valvontavirastossa olisi asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakunnan liitto asettaa. Alueellisista liikuntaneuvostoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa liikunnan edistämisestä (550/2015).

Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että tilanne alueellisten liikuntaneuvostojen osalta on olennaisesti muuttunut suhteessa perustettuun Lupa- ja valvontavirastoon. Lupa- ja valvontavirasto on uusi keskusvirasto, jonka ohjausrakenne muuttui aiemmasta aluehallintovirastojen ohjauksesta. Uudelle virastolle ei ole tarpeellista luoda yhtä alueellista eli valtakunnallista liikuntaneuvostoa, koska valtion liikuntaneuvosto, josta säädetään jo liikuntalain 6 §:ssä, toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä. Uudelle virastolle ei ole myöskään tarpeellista luoda useita alueellisia liikuntaneuvostoja, koska perustettava virasto on valtakunnallinen, eikä sillä ole aluerakenteita. Edellä mainituilla perusteilla liikuntalain 7 § ehdotetaan kumottavaksi.

1.2 Valmistelu

Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lausuntopyyntö esitysluonnoksesta lähetettiin 1.10.2025 valtion liikuntaneuvostolle, aluehallintovirastoille, maakuntien liitoille, Suomen Liikunnan alueet ry:lle, Olympiakomitealle, Paralympiakomitealle ja valtiovarainministeriölle.

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla julkisessa palvelussa osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/hankkeet/ tunnuksella OKM054:00/2025. Lausuntopalautetta on käsitelty luvussa 6.

2 Nykytila ja sen arviointi

Liikuntalain tavoite ja määritelmät

Nykyinen liikuntalaki (390/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Laissa säädetään valtion ja kuntien tehtävistä liikuntatoiminnan edistämiseksi, valtion liikuntaneuvostosta, alueellisesta liikuntaneuvostosta, valtionosuudesta kunnan liikuntatoimeen, alueellisen liikuntatoimen rahoituksesta sekä liikuntajärjestöjen valtionavustuksista, liikuntapaikkojen valtionavustuksista sekä muihin liikuntaa edistäviin tarkoituksiin myönnettävistä valtionavustuksista ja niiden yleisistä perusteista.

Valtion vastuu

Liikuntalain 4 §:ssä säädetään valtion vastuusta liikunnan edistämisessä. Sen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa.

Vuoden 2026 alusta voimaan tulleen 4 §:n 2 momentin mukaan liikunnan alueellisesti hoidettavista valtionhallinnon tehtävistä vastaa Lupa- ja valvontavirasto. Tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Pykälän 3 momentin mukaan valtion tulee tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien, kansalaisjärjestöjen ja muiden liikunta-alan toimijoiden kanssa.

Alueellinen liikuntaneuvosto

Liikuntalain 7 §:n mukaan Lupa- ja valvontavirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakunnan liitto asettaa. Alueellisen liikuntaneuvoston asettamisesta, toimikaudesta ja kokoonpanosta säädetään liikunta-asetuksen 5 §:ssä ja sen tehtävistä 6 §:ssä.

Alueelliset urheilulautakunnat ja liikuntaneuvostot ovat toimineet yli 70 vuotta aluehallintovirastojen alueella (aiemmin lääninhallituksien alaisuudessa). Liikuntaneuvostojen toimintaympäristö ja organisoitumisen tavat ovat muuttuneet moneen kertaan. Vuoden 2025 loppuun asti toiminnassa oli kuusi alueellista liikuntaneuvostoa, joiden jäsenet toimivat valtionhallinnon alueellisena asiantuntijaelimenä.

Alueelliselle liikuntaneuvostolle on liikunta-asetuksen 6 §:ssä säädetty neljä tehtävää, joista käytännössä tehtävä ”antaa lausunto aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista” on toteutunut säännönmukaisesti vuosittain. Tämä tehtävä on vienyt eniten aikaa alueellisten liikuntaneuvostojen työstä (80 %). Vuoden 2025 alusta voimaan tulleessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) muutoksessa kumottiin lain 42 §, jossa säädettiin perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta. Vuodesta 2025 alkaen ei rahoitussuunnitelmia enää laadita, joten rahoitussuunnitelmiin liittyvä lausunnonantotehtävä on alueellisilta liikuntaneuvostoilta poistunut.

Lupa- ja valvontavirasto on toimivallaltaan valtakunnallinen virasto ja viraston ”toiminnallisten valtakunnallisten yksiköiden tehtävät pohjautuvat asiaperusteisiin valtakunnallisiin ja yhtenäisiin tehtäväkokonaisuuksiin”. Viraston organisoitumisessa ei lähtökohtaisesti ole tunnistettavissa alueellista näkökulmaa. Viraston sisällä voidaan työnjaollisesti jakaa tehtäviä alueellisesti sen mukaan, missä asian käsittelemiseksi tarvittavat resurssit ja asiantuntemus konkreettisesti sijaitsevat.

Liikuntatoimen tehtävissä aluehallintovirastoissa oli noin 13 henkilötyövuotta (htv). Aluehallintovirastojen liikuntatoimen tehtävät siirtyivät 1.1.2026 alkaen uudelle Lupa- ja valvontavirastolle. Valtiontalouden säästöpäätökset Lupa- ja valvontavirastoon kohdistuen vuoteen 2027 mennessä ovat mittaluokaltaan yhteensä 10 prosenttia. Alueellisten liikuntaneuvostojen ylläpitäminen valtakunnallisen viraston rakenteessa ei ole tarkoituksenmukaista, eikä resurssiviisasta. Viranhaltijan toimintaa ohjaa yhdenvertaisuusperiaate, jonka perusteella valtioneuvostotasollakin tehdään päätöksiä. Uudessa virastossa pystytään kaikissa valtionavustuksissa liikuntapaikkarakentamisen avustukset mukaan lukien huomioimaan alueelliset lähtökohdat, koska alueellinen asiantuntemus virastolla säilyy. Tehtävän hoitaminen ei siis itsessään vaadi asiantuntijaelimen lausuntoja. Muissa valtionavustusasioissa ei lausuntomenettelyä ole tähänkään asti ollut.

Lupa- ja valvontavirasto on uusi keskusvirasto, jonka ohjausrakenne muuttuu aiemmasta aluehallintovirastojen ohjauksesta. Uudistus on mahdollisuus rakentaa toimivaa liikuntahallintoa uudella tavalla, esimerkiksi valtionavustustehtävien työnjaossa ministeriön ja uuden viraston kesken.

Opetus- ja kulttuuriministeriön eräiden muiden toimialojen alueellinen toiminta

Valtion aluehallintoa koskevan lainsäädännön uudistushankkeessa ja lääninhallituslain voimaantullessa vuonna 1997 läänin nuorisolautakunnat lakkautettiin lakisääteisinä lautakuntina. Perusteluiden mukaan tehtäväalan pääpaino on nykyisin kunnissa, jonka vuoksi perustetta erilliselle viranomaispäätöksiä tekevälle lautakuntajärjestelmälle ei enää ollut. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hanke) yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät siirrettiin 1.1.2010 perustettuihin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksiin (ELY). Tehtävät siirrettiin myöhemmin 1.1.2014 aluehallintovirastoihin ja 1.1.2026 alkaen tehtävistä vastaa Lupa- ja valvontavirasto.

Laki Taide- ja kulttuurivirastosta tuli voimaan 1.1.2026. Tällä lailla kumottiin Taiteen edistämiskeskuksesta annettu laki. Hallituksen esityksen (HE 31/2025) mukaan Taide- ja kulttuurineuvosto korvaisi muun muassa nykyiset alueelliset taidetoimikunnat, joita on tällä hetkellä 13. Lain mukaan alueellisten taidetoimikuntien toimikaudet päättyisivät 30.6.2026. Uudistuksen tarve perustuu ennen kaikkea nykyisten toimikuntien työmäärään ja sen jakautumiseen, rakenteen joustavuuden tarpeisiin sekä esteellisyyteen liittyvien tilanteiden hallintaan.

Edellä mainituilla perusteilla alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttaminen olisi linjassa liikuntatoimeen verrattavissa olevien toimialojen alueellisiin toimielimiin.

Muu lainsäädäntö

Laki Lupa- ja valvontavirastosta tuli voimaan 1.1.2026. Lain 1 §:n mukaan valtiolla on erikseen säädettyjä lupa-, valvonta-, rekisteröinti-, toimeenpano-, ja ohjaustehtäviä sekä yleisen edun valvontaa varten Lupa- ja valvontavirasto, jäljempänä virasto. Virasto on valtakunnallinen ja monialainen valtion keskushallinnon viranomainen, joka turvaa alueilla vuorovaikutuksessa toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Virasto toimii asiakaslähtöisesti, poikkihallinnollisesti ja moniammatillista asiantuntemusta hyödyntäen. Virasto kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan.

Liikunta mainitaan yhtenä viraston tehtävänä lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa.

Lisäksi viraston organisoituminen määritetään lain 4 §:ssä. Sen mukaan virasto jakautuu sille kuuluvien tehtävien hoitamista varten osastoihin. Virastolla voi olla myös osastojen ulkopuolisia toimintayksiköitä. Osastoilla ja osastojen ulkopuolisilla toimintayksiköillä voi olla niiden työjärjestyksessä määrättäviä toiminnallisia ja alueellisia yksiköitä. Liikunnan tehtäviä hoidetaan pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osastolla.

3 Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on kumota liikuntalain säännös alueellisesta liikuntaneuvostosta ja päivittää liikuntalaki vastaamaan 1.1.2026 aloittanutta virastorakennetta. Uutena keskusvirastona toimivan Lupa- ja valvontaviraston ohjausrakenne on erilainen kuin aluehallintovirastojen ohjausrakenne oli. Lupa- ja valvontavirastolle ei siksi ole tarpeellista luoda alueellista liikuntaneuvostoa.

4 Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1 Ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi liikuntalain alueellista liikuntaneuvostoa koskeva 7 §.

4.2 Vaikutukset

4.2.1 Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä voidaan katsoa olevan vähäisiä taloudellisia vaikutuksia. Aluehallintovirastojen toimintamäärärahoihin kohdistui säästöpäätöksiä noin 10 % vuoteen 2027 mennessä. Tämä säästöpäätös siirtyi Lupa- ja valvontavirastoon. Viraston pienenevät resurssit kohdistuvat vääjäämättä myös liikuntatoimeen. Tällä voidaan katsoa olevan vaikutuksia alueellisten liikuntaneuvostojen toimintaan. Lisäksi on huomioitava, että virasto toimii monipaikkaisesti. Alla oleva taulukko kertoo, kuinka paljon neuvoston toiminnasta on aiheutunut kustannuksia vuosittain eri aluehallintovirastoissa ja kuinka paljon henkilötyövuosia on käytetty toiminnan organisoimiseen.

	Jäsenten määrä	Kokousten määrä	Toiminnasta aiheutuneet kustannukset	Toiminnan organisoimiseen käytetty htv	Kokouksiin osallistuvat virkamiehet hlö/kokous
ESAVI	11	3	3 500	0,08	4
ISAVI	12	3	4 000	0,05	3
LAAVI	13	3	3 500	0,05	3
LSAVI	12	4	7 500	0,08	2-3
LSSAVI	13	3	3 500	0,08	3
PSAVI	12	4	3 500	0,07	3-4
yhteensä	73	20	25 500	0,41

Tehtävän lakkauttamisen suorat säästövaikutukset ovat noin 25 000 euroa pitäen sisällään kokouksista aiheutuneet kustannukset. Olennaisempi vaikutus on säästyvällä työajalla, joka voidaan käyttää tulevaisuudessa viraston muihin tehtäviin yleisesti vähenevässä resurssitilanteessa. Taloudellisiin vaikutuksiin ei ole laskettu htv-kokonaisuutta siten, että huomioitaisiin alueellisten liikuntaneuvostojen tehtävistä muihin tehtäviin siirtyvä työaikahyöty tai viraston liikuntatoimen edellisvuosista pienentyneen htv-määrän vaikutukset tehtävien tulokselliseen hoitamiseen (vähennystä 2-3 htv:tä).

4.2.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Alueelliset liikuntaneuvostot toimivat tällä hetkellä pääsääntöisesti vain liikuntapaikkarakentamiseen liittyvissä asioissa lausuntoa antavina asiantuntijaeliminä. Neuvostojen liikunta-asetuksessa määritellyt muut tehtävät ovat jääneet viime vuosien aikana olemattomiksi. Alueellisuuden huomioiminen valmistelussa ja päätöksen teossa voidaan ottaa huomioon muulla tavalla.

Aluehallintovirastoista Lupa- ja valvontavirastoon siirtyneet liikuntatoimen esittelijät ovat sijoittuneena ympäri Suomea monipaikkaisesti ja heillä on vankka alueellinen asiantuntemus, jota edelleen hyödynnetään viranomaistyössä. Uudessa virastorakenteessa tulee toimimaan alueellisia monialaisia tiimejä, jotka tukevat alueellista tarkastelua. Tarvittaessa tehtäviin liittyen voidaan kuulla erilaisia alueellisia toimijoita. Lisäksi alueellista asiantuntemusta tukemaan voitaisiin luoda päivitettävä tietokanta, josta esittelijät näkisivät helposti kaikkien aikaisempien vuosien avustukset maakunnittain.

Uusi valtakunnallinen virastorakenne edellyttää erilaisten yhteistyörakenteiden ja yhdyspintojen arviointia ja uudelleen rakentamista. Uudistuksen ei voida arvioida vaikuttavan kielteisesti eri viranomaisten keskinäiseen ja kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön, koska yhteistyötä koskevaa sääntelyä ei ole ehdotettu muutettavaksi uudistuksen yhteydessä. Lupa- ja valvontaviraston johdon on kuitenkin perustellusti arvioitava yhteistyön muotoja ja niiden tarkoituksenmukaisuutta suhteessa viraston tehtävien tulokselliseen hoitamiseen ja tarpeen mukaan luopua sellaisista yhteistyön muodoista, jotka eivät tue viraston toimintaa tai virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Virasto tulee näkymään vahvasti alueilla ja toimimaan vuorovaikutuksessa kuntien ja keskeisten liikunnan toimijoiden kanssa Lupa- ja valvontaviraston lainsäädännön mukaan. Tämän lisäksi liikunnan tehtävissä varmistettaisiin alueellisten näkökohtien huomioiminen, kun liikunta-asetuksessa ehdotettaisiin säädettäväksi tarkemmin alueellisten toimijoiden yhteistyöstä (tätä käsitellään seuraavassa luvussa 5). Alueellisten toimijoiden yhteistyötä liikuntapolitiikan toimeenpanossa olisi Lupa- ja valvontaviraston mahdollistamissa uusissa rakenteissa mahdollista kehittää liikuntapaikkarakentamisen lausumistehtävää laajemmaksi.

5 Lakia alemman asteinen sääntely

Valtioneuvoston asetuksessa liikunnan edistämisestä säädetään tarkemmin esimerkiksi valtion liikuntaneuvostosta sekä liikunnan aluehallinnosta.

Esityksessä ehdotettujen muutosten perusteella liikunnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 § koskien alueellista liikuntaneuvostoa kumoutuisivat automaattisesti liikuntalain 7 §:n kumoutuessa.

Asetuksen 4 § tultaisiin muuttamaan siten, että siinä näkyisi vahvemmin myös alueellisten toimijoiden yhteistyön varmistaminen liikunnan edistämisen osalta uudessa virastorakenteessa. Lisäksi Lupa- ja valvontaviraston tulisi pyytää lausunto maakuntien liitoilta kunkin maakunnan alueen kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeista perustuen maakunnan liiton maakuntaohjelmaan, ennen kuin Lupa- ja valvontavirasto antaa lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista. Nämä muutokset eivät sinällään lisäisi viraston tehtäviä, vaan vastaisivat siihen muutokseen, mikä toimintaan tulee, kun alueelliset liikuntaneuvostot lakkautettaisiin.

Muutosesitykset valtioneuvoston asetukseen liikunnan edistämisestä ovat tämän esityksen liitteenä.

6 Lausuntopalaute

Lausuntopyyntö esitysluonnoksesta lähetettiin 1.10.2025 valtion liikuntaneuvostolle, aluehallintovirastoille, maakuntien liitoille, Suomen Liikunnan alueet ry:lle, Olympiakomitealle, Paralympiakomitealle ja valtiovarainministeriölle eli yhteensä 24 eri taholle. Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla julkisessa palvelussa osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/hankkeet/ tunnuksella OKM054:00/2025.

Luonnoksesta saatiin lausunnot määräaikaan 6.11.2025 mennessä yhteensä 13 lausunnonantajalta. Yksi lausunto saapui määräajan jälkeen. Lausunnossa pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitä huomioita ja havaintoja teillä on esitykseen?

2. Miten toteuttaisitte alueellista osallisuutta uudessa virastorakenteessa/uudessa toimintamallissa?

Esitystä eivät kannattaneet valtion liikuntaneuvosto, Päijät-Hämeen liitto, Suomen Liikunnan Alueet ry ja liikunnan aluejärjestöt ja Kainuun liitto.

Aluehallintovirastot ja Uudenmaan liitto kannattivat esitystä.

Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto katsoivat alueellisen osaamisen mahdollisesti heikentyvän ilman uusia rakenteita, mutta eivät suoraan vastustaneet esitystä.

Lausuntojen mukaan alueellista osallisuutta voitaisiin toteuttaa uudessa virastorakenteessa pyytämällä lausunto liikuntapaikkojen perustamishankkeista ja/tai valtionavustuksista, perustamalla aktiivisia asiantuntijaverkostoja/yhteistyömekanismeja, kehittämällä alueellisten liikuntaneuvostojen toimintaa nykyistä laaja-alaisemmaksi liikkumisen, liikunnan ja urheilun asioita käsitteleviksi toimielimiksi ja lisäämällä valtion liikuntaneuvostoon jatkossa vahvempi alueellinen edustus.

Hallituksen esityksen perusteluja on täsmennetty ottamalla huomioon lausunnoissa esitettyjä kantoja. Lisäksi lausuntojen pohjalta on päätetty tehdä muutoksia valtioneuvoston asetukseen liikunnan edistämisestä. Muutoksia perustellaan tarkemmin luvussa 5.

7 Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan keväällä 2026.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki liikuntalain 7 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan liikuntalain (390/2015) 7 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 618/2025.

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Helsingissä 12.3.2026

Pääministeri Petteri Orpo

Liikunta-, urheilu-, ja nuorisoministeri Mika Poutala

Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan liikunnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (550/2015) 4 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 1171/2025, seuraavasti:

4 § Liikunnan alueellisesti hoidettavat valtiohallinnon tehtävät

Lupa- ja valvontavirastolla on, sen mukaan kuin strategia-asiakirjoissa ja tulossopimuksissa sovitaan, seuraavia liikunnan alueellisesti hoidettavia valtionhallinnon tehtäviä:

1) kuntien ja liikunnan sidosryhmien informointi ja koulutuksen järjestäminen liikuntapoliittisista tavoitteista, toimenpiteistä ja resursseista;

2) valtionavustusten myöntäminen sekä myöntämiensä avustusten käytön valvonta ja vaikutusten arviointi;

3) eri väestöryhmien hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan edistäminen ja tukeminen;

4) liikuntapaikkarakentamisen ohjaus ja tukeminen sekä 11 §:ssä tarkoitetuista valtionavustuksista päättäminen;

5) lausunnon pyytäminen maakuntien liitoilta kunkin maakunnan alueen kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeista perustuen maakunnan liiton maakuntaohjelmaan;

6) lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista saatuaan edellä 5-kohdassa annetut lausunnot;

7) eri hallinnonalojen välisen sekä alueellisten toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen liikunnan edistämisessä;

8) kansainvälinen yhteistyö; sekä

9) muut kuin 1–8 kohdassa tarkoitetut, ministeriön osoittamat tehtävät.

Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 2026.

Evästeasetukset

HE 23/2026 vp // <![CDATA[ _spBodyOnLoadFunctionNames.push("setupPageDescriptionCallout"); // ]]>