7.1
Laki Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä
1 §.Rahoituskeskus, yhtiö ja niiden muodostama Business Finland kokonaisuus. Pykälän 4 momenttia muutettaisiin siten, ettäTekes Pääomasijoitus Oy:n sijaan momentissa viitattaisiin Business Finland Venture Capital Oy:öön. Tekes Pääomasijoitus Oy:n nimi muutettiin Business Finland Venture Capital Oy:ksi Business Finlandin organisaatiouudistuksen yhteydessä vuonna 2018. Kyseessä on säännöksen teknisluonteinen muutos. Business Finland Venture Capital Oy:n toiminta perustuu lakiin Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä (967/2013).
11 §. Yhtiön tehtävät.Voimassa olevanpykälän 1 momentissa kuvataan yhtiön edistämistehtävät. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädetään yhtiön itsenäisistä tehtävistä, ja uusi 3 momentti, jossa säädetään yhtiön rahoituskeskuksen toimintaa tukevista tehtävistä.
Pykälän 1 momentin6 kohtaa muutettaisiin siten, että kohdan lopussa tehtäisiin välimerkkiä koskeva tekninen muutos.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 7 kohta, jonka mukaan yhtiön tehtävänä on edistää osaajien maahanmuuttoa Suomeen. Tehtävän on jo katsottu sisältyvän voimassa olevan Business Finland -lain 11 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiseen yhtiön tehtävään. Säännöksen tarkoituksena olisi täsmentää yhtiön nykyistä tehtävää. Momentissa osaajilla tarkoitettaisiin ulkomaalaisia ammattiosaajia, erityisasiantuntijoita, kasvuyrittäjiä, tutkijoita, opiskelijoita ja paluumuuttajia. Yhtiö hoitaisi osaltaan kyseisessä tehtävässä valtion Work in Finland -toimintoa. Yhtiö toimii osana kansallista Talent Boost -verkostoa, jonka tavoitteena on edistää Suomen houkuttelevuutta ja pitovoimaa osaajille ja auttaa yrityksiä löytämään ja rekrytoimaan tarvitsemansa kansainväliset työntekijät. Vuoden 2022 alusta alkaen Business Finlandin Talent Boost-toiminnot sekä muut osaajien maahanmuuton edistämiseen liittyvät tehtävät on keskitetty Work in Finland -yksikköön. Säännöksessä osaajien maahanmuuton edistämisellä tarkoitettaisiin toimenpiteitä, joiden tavoitteena on houkutella osaajia muuttamaan Suomeen sekä osaajille suunnattujen palvelupolkujen kehittämistä ja tähän liittyvää operatiivista työtä. Kyseiseen yhtiön tehtävään sisältyisi myös kansainvälisen rekrytoinnin edistäminen. Yhtiö vastaisi osaltaan kansainvälisen rekrytoinnin palvelukokonaisuudesta yhdessä KEHA-keskuksen, ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa. Yhtiön tehtävä yhteensovitettaisiin KEHA-keskuksen TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä muuttuvien kansainväliseen rekrytointiin liittyvien tehtävien kanssa.
Kyseinen yhtiön tehtävä sisältäisi viestintää, digitaalisten palvelujen kehitystä ja palvelujen yhteensovitamista Talent Boost -verkoston kanssa, joilla yrityksiä tuetaan, informoidaan sekä kannustetaan osaajien palkkaamiseen kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Lisäksi yhtiön tehtävä sisältäisi osaajille kohdennettua maakuvaviestintää, markkinointia ja kampanjoita. Yhtiön tehtävänä olisi myös ulkomaisten osaamiskeskittymien ja osaajien linkittäminen Suomessa toimiviin kasvu- ja innovaatioekosysteemeihin. Yhtiö voisi hoitaa tätä tehtävää TKI-toiminnan kansainvälistymisen ja investointien houkuttelun tueksi. Business Finland kehittää myös työ- ja opiskelupohjaisen maahanmuuton edistämiseksi pitkäjänteisiä kumppanuuksia lähtömaissa. Yhtiö vastaisi alueellisten kansainvälisiin osaajiin liittyvien palvelu- ja yhteistoimintamallien (Talent Hub) yhteistyön koordinoinnista.
Pykälän uudessa 2 momentissa täsmennettäisiin yhtiön itsenäisesti hoitamien julkisten hallintotehtävien määrittelyä voimassa olevaan Business Finland -lakiin perustuen. Momentissa todettaisiin informatiivisesti, että yhtiön tehtäviin kuuluvat lain 14 § 2 ja 3 momentin mukaiset rahoituspäätöksiin liittyvät tehtävät.
Pykälän uudessa 3 momentissa täsmennettäisiin yhtiön julkisia hallintotehtäviä silloin, kun nämä tehtävät ovat rahoituskeskuksen toimintaa tukevia tehtäviä. Myös nämä tehtävät perustuvat siihen, mitä tehtäviä yhtiö voimassa olevan Business Finland -lain perusteella hoitaa.
Esitetyn 11 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaisesti yhtiö kerää ja tuottaa markkinoita sekä Business Finlandin asiakkaita ja näiden hankkeita koskevia tietoja sekä tekee näihin tietoihin liittyviä selvityksiä. Hankkeet voivat olla yksittäisen yrityksen hankkeita tai tutkimusorganisaatioiden hankkeita taikka yritysten tai yritysten ja tutkimusorganisaatioiden muodostamien ekosysteemien yhteishankkeita. Ekosysteemeissä erilaiset yrityksistä ja muista organisaatioista koostuvat yhteisöt jakavat yhteisen tavoitteen ja luovat yhteistyön kautta enemmän arvoa kuin mitä ne yksin voisivat saavuttaa. Kerätessään tai tuottaessaan tietoja tai tehdessään tietoihin liittyviä selvityksiä liittyen 14 §:ssä tarkoitettujen rahoituskeskuksen päätösten valmisteluun, yhtiö suorittaa tehtävää, jonka voidaan arvioida olevan luonteeltaan julkinen hallintotehtävä.
Yhtiön keräämät ja tuottamat tiedot ovat tietoja, joita tarvitaan käsiteltäessä rahoituskeskuksen rahoitusasioita. Näitä tietoja olisivat esimerkiksi kuvaukset yrityksen nykytilasta ja taloustilanteesta, arviot EU-yrityskokoluokan määrityksestä sekä erilaiset yritysten kasvuvisiot ja kyvykkyystiedot. Yhtiö voi myös tehdä keräämiinsä ja tuottaamiinsa tietoihin perustuvia selvityksiä, joiden tarkoitus on tukea rahoituskeskusta rahoitusasioiden käsittelyssä, valmistelussa ja päätöksenteossa.
Yhtiö tallettaa keräämiään ja tuottamiaan asiakas- ja markkinatietoja sähköiseen asiakastietojärjestelmään, josta tiedot ovat yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain (293/2017, jäljempänä asiakastietojärjestelmälaki) mukaisesti rahoituskeskuksen ja myös muiden lain soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden, käytännössä muiden Team Finland -toimijoiden, kuten ELY-keskusten ja Finnvera Oyj:n, saatavilla ja hyödynnettävissä rahoituspäätösten valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa asiakastietojärjestelmän yleisestä toiminnasta. Muiden Team Finland -toimijoiden järjestelmään tuottamat tiedot ovat vastaavasti yhtiön ja rahoituskeskuksen käytettävissä. Asiakastietojärjestelmälain 7 §:n mukaisesti yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään voidaan tallettaa muun ohella esimerkiksi arviot yrityksen edellytyksistä kannattavaan toimintaan, tiedot yrityksen liiketoiminnan kehittämistä koskevista suunnitelmista sekä sellaiset yritystä koskevat muut kuin lain 7 §:n 2 momentin 1‒6 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat tarpeen päätettäessä tuen tai rahoituksen myöntämisestä ja maksamisesta yritykselle ja niiden käytön valvonnassa sekä yrityspalvelujen toteuttamiseksi. Voimassa olevan Business Finland -lain yhtiön valvontaa ja tietojen luovuttamista koskevan 16 §:n 3 momentin mukaan tietojen luovuttamisesta yrityspalvelujen toteuttamista varten säädetään asiakastietojärjestelmälaissa. Yhtiö vastaa tallettamansa tiedon oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta asiakastietojärjestelmälain 6 §:n 3 momentin nojalla. Lisäksi kyseisen lain 8 §:ssä säädetään tietojen laadusta huolehtimisesta.
Yhtiö ylläpitää tietoja myös ekosysteemeistä ja niiden osapuolista sekä ekosysteemeille tarjotuista palveluista ja yhteishankkeiden rahoituskysynnästä. Asiakastietojärjestelmä on keino hallita yksittäisen yrityksen hankkeita sekä eri osapuolten yhteishankkeita kokonaisuudessaan. Keskitetyn asiakas- ja markkinatiedon tuottamisen etuna on, että sama asiakas- ja markkinatieto on kaikkien Team Finland -toimijoiden käytettävissä eikä jokaisen toimijan tarvitse tuottaa tietoa erikseen.
Rahoituskeskuksen vastuulla on organisoida ja vastata vastuulleen kuuluvan rahoitusasian käsittelystä kokonaisuudessaan. Rahoituskeskus vastaisi rahoituspäätöksen esittelystä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Rahoituskeskuksen vastuu tarkoittaa myös osallistumista asiakkaan mahdollisen rahoitusaihion täsmentämiseen ja haastamiseen ennen kuin rahoitushakemus on vireillepantu rahoituskeskuksessa. Myös rahoitusasiaan liittyvä yksityiskohtainen ja sisällöllinen neuvonta on rahoituskeskuksen vastuulla. Rahoitusasiassa arvioidaan sekä yritystä että rahoitettavaa hanketta, ja arvioinnista vastaa rahoituskeskus, mutta rahoituskeskus voi hyödyntää arvioinnin pohjatietona yhtiön keräämiä ja tuottamia tietoja. Rahoituskeskus vastaa myös rahoituspäätöksen jälkeen tapahtuvasta rahoituspäätöksen seurannasta, rahoituspalvelun tuottamisesta, erilaisista rahoitusta koskevista raporteista ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä.
Kyseisen momentin perusteella yhtiölle esitettävistä tiedon keräämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä huolimatta rahoituskeskuksen tulisi tarvittaessa pystyä toteuttamaan asian selvittämisvelvollisuutta hallintolain 31 § perusteella. Näin ollen rahoituskeskuksella täytyy säilyä riittävä itsenäinen kyvykkyys asian selvittämiseen yhtiön tukevista tiedon keräämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä huolimatta.
Esityksen 11 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan yhtiön tehtävänä olisi asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittaminen ja tätä koskeva neuvonta. Näiden tehtävien voidaan arvioida olevan luonteeltaan yhtiön julkisia hallintotehtäviä, siltä osin kuin kyse on rahoituskeskuksen vastuulla oleviin tehtäviin liittyvistä tukevista ja avustavista tehtävistä. Tehtävässä yhtiö tukisi rahoituskeskusta hallintolain 8 §:n mukaisen neuvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Säännöksessä tarkoitetut yhtiön tehtävät eivät koskisi yhtiön muita neuvontatehtäviä, jotka eivät liitty rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvan toiminnan tukemiseen. Yhtiölle esitetyt palvelutarpeiden kartoitukseen ja tätä koskevaan neuvontaan liittyvät tehtävät eivät kuitenkaan poistaisi rahoituskeskuksen velvollisuutta antaa tarvittaessa neuvontaa asiakkailleen hallintolain 8 §:n perusteella. Tämä merkitsisi sitä, että rahoituskeskuksella täytyy säilyä riittävä itsenäinen kyvykkyys antaa neuvontaa asiakkailleen yhtiölle esitetyistä tukevista tehtävistä huolimatta.
Business Finland hyödyntää asiakkuuksien hallinnassa asiakas- ja markkinatietoa sekä sisäisiä asiakkaiden luokittelutyökaluja. Sisäisessä asiakasluokittelussa hyödynnetään muun muassa asiakkaalta saatua tietoa ja arvioidaan asiakkaan kasvupotentiaalia, innovatiivisuutta ja edellytyksiä vastuulliseen liiketoimintaan. Asiakkaiden paremman tuntemisen kautta on mahdollista tarjota asiakkaille parhaiten soveltuvia palveluita ja kohdella asiakkaita yhdenvertaisin kriteerein. Asiakkuuden hoidon mallilla ei määritellä rahoituspalveluihin pääsyä tai rahoitettavuuden saatavuutta, vaan pyritään takaamaan asiakkaille tämän tarpeita vastaava asiakaspolku ja edistämään asiakastyytyväisyyttä. Rahoituspalveluissa, hankkeiden rahoitettavuuden arvioinnissa ja rahoituspäätöksissä sovelletaan kyseessä olevan rahoituspalvelun kriteereitä, joihin sisäisellä asiakasluokittelulla ei ole vaikutusta.
Yhtiön antaman neuvonnan osana asiakkaille kerrotaan yhtiön, rahoituskeskuksen ja muiden Team Finland -verkoston toimijoiden tarjoamista yrityspalveluista ja palveluiden hakemisen edellytyksistä asiakkaan tarpeiden ja tilanteen mukaan. Team Finland -verkosto kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut, joihin sisältyy neuvontaa ja rahoituspalveluja yrityksille. Yhtiö antaisi neuvontaa osana Team Finland -verkoston muodostamaa yrityspalvelukokonaisuutta sekä vastaisi Team Finland -verkoston ensivaiheen asiakasneuvonnasta ja ohjaisi asiakkaita palveluihin. Yhtiö voisi esimerkiksi kartoittaa asiakkaiden tarpeita julkisiin yrityspalveluihin, ohjata asiakkaita sopivien julkisten yrityspalveluiden piiriin ja määrittää asiakkaan palvelupolkua eli yrityksen tarpeita palveluihin, jotta yritys voi saavuttaa kasvutavoitteensa.
Edellä mainitun palvelupolun määrittämisen tueksi yhtiö voi tehdä asiakkaiden kanssa asiakkuussuunnitelman. Suunnitelmassa voidaan kuvata muun muassa asiakkaan nykyinen markkinatilanne, strategia ja kasvutavoitteet, asiakkaan käyttämät Business Finlandin palvelut sekä Business Finlandin palvelut, joita yhtiön työntekijä voisi ehdottaa asiakkaalle kasvun tueksi. Asiakkuussuunnitelma on luonteeltaan oikeudellisesti sitomaton. Yhtiö tuottaisi tietoja asiakkuussuunnitelmaa varten esityksen 11 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaisen tehtävänsä perusteella. Yhtiön antaman neuvonnan tavoitteena olisi ohjata asiakkaita oikeisiin palveluihin ja kohdentaa Business Finlandin resursseja asiakkaisiin, joilla on todellinen tarve sen tarjoamiin palveluihin. Mikäli yhtiön suorittamassa neuvonnassa havaitaan, että yritys voisi hyötyä rahoituskeskuksen tarjoamasta rahoituksesta, yritykselle voidaan kertoa mahdollisuudesta hakeutua rahoituskeskuksen palvelujen piiriin. Tarvittaessa yritys ohjataan samalla tavoin muiden Team Finland -toimijoiden palveluiden piiriin. Jos yhtiössä havaitaan, että Team Finland -verkoston tai Business Finlandin palvelut eivät vastaa yrityksen tarpeisiin, tälle voidaan kertoa mahdollisuudesta hakeutua yksityisten palveluiden piiriin. Palveluita koskevan neuvonnan yhteydessä yhtiö voi tarjota yleistä neuvontaa rahoituksen hakemisesta, rahoituksen kriteereistä ja ohjeista.
Voimassa olevan lain 11 §:n 1 momentissa määritellään yhtiön edistämistehtävät, jotka liittyvät muun muassa viennin kasvun ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Esityksen 11 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaisilla tehtävillä olisi liityntä erityisesti näihin yhtiön edistämistehtäviin. Kyseisten edistämistehtäviensä puitteissa yhtiö voisi antaa esimerkiksi neuvontaa Business Finlandin asiakkaiden kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmista ja avustaa näihin suunnitelmiin liittyvien tavoitteiden asettamisessa. Neuvonnassa yhtiö voisi myös tarjota arviointia esimerkiksi yksittäisen yrityksen innovaatiotoiminnasta, yrityksen kasvuvisiosta ja -suunnitelmasta sekä kansainvälistymissuunnitelmasta. Osana tätä neuvontaa yhtiö voisi avustaa yksittäisen yrityksen tavoitteiden täsmentämisessä sekä haastaa asiakkaan tekemiä suunnitelmia huomioiden, että rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvien rahoitusasioihin liittyvä yksityiskohtainen ja sisällöllinen neuvonta kuuluu rahoituskeskukselle.
Yhtiö voisi neuvontatehtävänsä puitteissa avustaa myös rakentamaan organisaatioista ekosysteemejä sekä selkiyttämään ekosysteemien tavoitteita ja päämääriä. Yhtiö antaisi ekosysteemeille myös erilaisia tieto-, verkottumis- ja neuvontapalveluita ekosysteemin elinkaaren eri vaiheissa. Ekosysteemeille annettava neuvonta voisi tarkoittaa muun muassa asiakkaan auttamista tunnistamaan kasvun mahdollisuuksia ja markkinoita, asettamaan tavoitteita ja tunnistamaan yhteistyökumppaneita sekä tunnistamaan ja luomaan erilaisia verkostoja. Yhtiön antamaan neuvontaan voisi kuulua myös asiakkaan kasvuvision haastaminen. Myöhemmässä vaiheessa neuvonta voisi painottua fasilitoimaan liiketoimintamalleja ja muutoinkin toimimaan tukena liiketoimintamallien tunnistamisessa ja verkostojen laajentamisessa. Tämä neuvonta ekosysteemin osapuolille ei sisältäisi rahoitusasian yksityiskohtaista ja sisällöllistä neuvontaa, vaan neuvonta liittyisi koko ekosysteemin hallinnointiin.
Yksityiskohtainen ja sisällöllinen neuvonta hankkeen rahoituskelpoisuudesta ja siihen liittyvästä vaikuttavuuden arvioinnista kuuluisivat rahoituskeskuksen tehtäviin rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvan rahoituksen osalta. Kun yhtiön antamassa neuvonnassa havaitaan tarvittavan yksityiskohtaista tietoa rahoituskeskuksen rahoituspalveluista tai yritys tarvitsisi yksityiskohtaisia neuvoja yrityksen mahdollisesta rahoitettavasta hankkeesta, siirtyy rahoitusasian käsittely rahoituskeskukselle. Yhtiön tarjoama neuvonta voisikin rahoitusasian osalta olla edellä kuvattua yleistä neuvontaa, mutta rahoituskeskuksen rahoitusasioihin liittyvä yksityiskohtainen ja sisällöllinen neuvonta olisi rahoituskeskuksen vastuulla. Rahoituskeskuksen vastuulla olisi varmistua yksittäisen yritysasiakkaan hankkeen vaikuttavuudesta arvioimalla innovaatiotoiminnan laaja-alaisuutta ja hyödyntämistä liiketoiminnassa, tarvittavia henkilö- ja rahallisia resursseja sekä tunnistaa hankkeen rahoituskelvottomat osiot. Asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi on välttämätöntä, että rahoituskeskuksen rahoitusasioiden yksityiskohtainen neuvonta on saatavissa vain yhdeltä taholta eli rahoituskeskuksesta.
Rahoituskeskus ja yhtiö voisivat avustaa Business Finlandin asiakkaita asettamaan ja täsmentämään tavoitteitaan sekä haastaa ja arvioida näiden tekemiä suunnitelmia (ns. sparraus). Rahoituskeskuksen ja yhtiön antamalla sparrauksella olisi kuitenkin eroja. Rahoituskeskuksen tekemällä sparrauksella tarkoitetaan neuvontaa yritykselle sen rahoitusaihion rahoituskelpoisuuden ja rahoituksen vaikuttavuuden kehittämiseksi, johon liittyy myös suunnitellun rahoitettavan hankkeen kohteena olevan liiketoiminnan tavoitteen ja liiketoimintamallin kilpailukyvyn arviointi rahoitettavuuden näkökulmasta. Yhtiön antamalla sparrauksella tarkoitetaan puolestaan kokonaisvaltaista yrityksen haastamista ja innostamista sen liiketoimintamallin sekä kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmien kehittämiseksi ja kasvun esteiden poistamiseksi. Yhtiön sparraus sisältäisi myös neuvontaa edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi hyödyllisistä palveluista ja niiden soveltuvuudesta yritykselle.
Ilman ennakkoyhteydenottoa tai -neuvontaa jätetty yrityksen hakemus käsitellään samalla tavalla kuin sellaisen yrityksen hakemus, joka on ennakkoon ollut yhteydessä yhtiöön ja saanut yhtiön tarjoamaa neuvontaa. Yrityksiä kohdellaan rahoituspäätösten osalta yhdenvertaisin kriteerein. Rahoituskeskuksen ja yhtiön vastuulle kuuluvia rahoituspalveluita koskevat rahoitushakemukset arvioidaan yhtenäisin, EU:n valtiontukisääntelyyn ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvin rahoituskeskuksen hyväksymin kriteerein riippumatta siitä, ovatko asiakkaat olleet aikaisemmin yhtiön tai mahdollisesti muiden Team Finland -toimijoiden asiakkaina.
Esityksen 11 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaisesti yhtiön tehtävänä olisi tukea rahoituskeskusta kasvuyrittäjän oleskelu- ja jatkolupia koskeviin lausuntoihin liittyvissä tietojen arvioinnissa ja analysoinnissa sekä näihin tietoihin liittyvien selvitysten tekemisessä. Rahoituskeskuksen tehtävästä antaa lausunto kasvuyrittäjän oleskelulupa-asiassa säädetään ulkomaalaislain (301/2004) 47 h § 1 momentissa ja jatkolupa-asiassa puolestaan ulkomaalaislain 54 a §:n 2 momentissa. Rahoituskeskuksen tehtävänä on valmistella lausunto ja päättää lausunnon antamisesta Maahanmuuttovirastolle kasvuyrittäjän oleskelu- ja jatkolupa-asioissa. Esityksen mukaan yhtiö kuitenkin osallistuisi lausuntojen esivalmisteluun esimerkiksi arvioimalla tietoja lupien hakijoista. Kasvuyrittäjien arviointi perustuu käytännössä samoihin kriteereihin, joilla yhtiö arvioi Tempo-rahoituksen myöntämisedellytyksiä. Tempo-rahoitus perustuu lakiin taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (429/2016), valtioneuvoston asetukseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta ja näitä täydentävään Business Finlandin vakiintuneeseen ja julkiseksi tehtyyn käytäntöön. Yhtiön tukeva tehtävä ei sisältäisi toimivaltaa päättää lausuntojen antamisesta kasvuyrittäjän oleskelu- ja jatkolupa-asioissa, vaan tämä toimivalta kuuluisi yksinomaan rahoituskeskukselle. Tämä edellyttää myös sitä, että rahoituskeskuksella tulee olla riittävä itsenäinen kyvykkyys arvioida lausunnon antamisen kritereejä yhtiölle esitetystä tukevasta tehtävästä huolimatta.
Esityksen 11 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaisesti yhtiö tukisi rahoituskeskusta toteuttamalla neuvontaa koskien rahoituskeskuksen digitaalisten palveluiden käyttämistä. Digipalvelulain 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen on julkaistava digitaalisessa palvelussa yhteystieto, josta jokaisella on mahdollisuus saada neuvoja viranomaisen digitaalisen palvelun käyttämiseksi. Tehtävällä on yhteys hallintolain 8 §:n 1 momentin mukaiseen viranomaisen neuvontavelvollisuuteen. Digipalvelulain esitöiden mukaan (HE 60/2018 vp, s. 69) kyseisen säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella viranomaisella on järjestetty riittävä tuki digitaalisten palvelujen käyttöön ja sitä tarjotaan aktiivisesti hallinnon asiakkaille. Neuvonnassa on kyse teknisestä palvelun käyttöön liittyvää tuesta. Kyseisen lain esitöiden mukaan viranomainen voisi järjestää digitaalisten palvelujen käytön tuen myös yksityisen toteuttamana, jos siitä on erikseen säädetty laissa. Muun muassa avustava puhelinpalvelu on katsottu julkiseksi hallintotehtäväksi, jonka antaminen yksityiselle edellyttää lailla säätämistä (PeVL 11/2006 vp). Näin ollen esityksessä säädettäisiin yhtiön tehtävästä toteuttaa digitaalisten palveluiden käyttämistä koskevaa neuvontaa rahoituskeskuksen asiakkaille.
Digipalvelulain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella kyseisessä laissa viranomaisen määritelmä sisältää muut toimijat, jotka toteuttavat julkista hallintotehtävää. Näin ollen digipalvelulaissa viranomaisen velvollisuudet koskevat yhtiötä siltä osin kuin se toteuttaa julkista hallintotehtävää.
Nykyinen 2 momentti siirtyisi 4 momentiksi.
13 §. Rahoituskeskuksen ja yhtiön välinen palvelusopimus.Rahoituskeskuksen ja yhtiön palvelusopimusta koskevaa pykälää täsmennettäisiin siten, että säännöksessä yksilöitäisiin yhtiön tehtäviä koskevat säännökset, joihin perustuvista toimenpiteistä ja vuosittaisesta korvauksesta palvelusopimuksella voitaisiin sopia. Tämän osalta pykälään lisättäisiin viittaukset yhtiön lain 11 §:ssä ja 14 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin. Voimassa olevassa säännöksessä viitataan vain yleisesti yhtiön lakisääteisiin tehtäviin viittaamatta yksittäisiin yhtiön tehtäviä koskeviin säännöksiin.
Kyseisten muutosten tarkoituksena ei ole muuttaa palvelusopimuksen tarkoitusta eikä jatkossakaan palvelusopimuksella voitaisi siirtää julkisia hallintotehtäviä yhtiölle laissa säädettyä enempää.
14 §. Rahoituspäätökset. Suomenkielisenpykälän 1 momenttia täsmennettäisiin viittaamalla valtiontuen sijaan valtionavustuksiin. Rahoituskeskus voi myöntää myös valtionavustuksia, joihin ei sisälly valtiontukea, esimerkiksi julkisille organisaatioille. Ruotsinkielisen pykälän 1 momentti säilyisi sellaisenaan.
Voimassa olevan 2 momentin mukaan rahoituskeskuksen lisäksi myös yhtiö voi tehdä valtionavustuslaissa tarkoitettuja, de minimis -ehtoisia valtiontuen myöntö-, muutos- ja maksatuspäätöksiä joiden arvo ei ylitä 100 000 euroa. Esityksessä täsmennettäisiin säännöksen mukaisen valtionavustuksen euromääräisen 100 000 euron enimmäismäärän määritelmää siten, että yhtiö voisi tehdä päätöksiä, joiden arvo ei yksittäisen päätöksen osalta ylitä 100 000 euroa yhtä yritystä kohden.
Yhtiön myöntämät valtionavustukset ovat EU:n valtiontukisääntelyn osalta ns. de minimis -ehtoisia, eli yhtiön valtionavustusten myöntäminen perustuu Euroopan komission antamaan ns. de minimis -asetukseen (komission asetus (EU) N:o 1407/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen). De minimis -avustusta koskeva myöntöpäätös tehdään Business Finlandissa aina yksittäistä yritystä koskien. Myönnetyn rahoituksen enimmäismäärän määritelmä, yksittäisen päätöksen osalta enintään 100 000 euroa yhtä yritystä kohden, vastaisi myös de minimis -asetuksen säännöksiä ja vakiintunutta tulkintaa. Vakiintuneen EU-sääntelyn tulkinnan mukaan samaan hankkeeseen kohdistuvaa de minimis -ehtoista valtionavustusta ei myöskään voida keinotekoisesti pilkkoa. Siten ei olisi sallittua, että yhtiön yritykselle myöntämän yksittäisen avustuksen määrä alittaisi lain enimmäismäärän 100 000 euroa, mutta erillisillä päätöksillä samalle yritykselle samalle hankkeelle myönnettävien avustusten yhteismäärä ylittäisi tämän enimmäismäärän. Lisäksi de minimis -asetuksen mukaan jäsenvaltion yhdelle yritykselle myöntämän vähämerkityksisen tuen yhteismäärä ei saa olla yli 200 000 euroa minkään kolmen peräkkäisen verovuoden jakson aikana, mikä rajaa yhdelle yritykselle myönnettävien kaikkien de minimis -ehtoisten avustusten enimmäismäärää.
Pykälän 2 momenttia muutettaisiin myös siten, että yhtiön toimihenkilöiden sijasta viitattaisiin yhtiön palveluksessa oleviin henkilöihin. Lisäksi suomenkielisessä momentissa viitattaisiin valtiontuen sijasta valtionavustukseen, mutta ruotsinkielinen momentti säilyisi tältä osin sellaisenaan.
Suomenkielisen pykälän 3 momentti säilyisi sellaisenaan. Ruotsinkielisen pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että sanan ” statsbidrag” sijaan viitataan sanaan ”statsunderstöd”.
Takaisinperintää, maksatuksen keskeytystä, maksatuksen lopettamista ja tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia koskevaa nykyistä suomenkielistä 4 momenttia täsmennettäisiin siten, että valtiontuen sijasta viitattaisiin valtionavustukseen, mutta ruotsinkielinen 4 momentti säilyisi sellaisenaan tältä osin. Lisäksi neljännessä momentissa viitattaisiin tuen saajien sijaan valtionavustuksen saajiin. Momenttiin lisättäisiin, että rahoituskeskus päättää myöntämänsä lainan maksatuksen keskytyksestä ja lainan määräämisestä takaisinmaksettavaksi. Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain 4 a §:n 1 momentin mukaisesti rahoituskeskus päättää Business Finland Venture Capital Oy:n kohderahaston sijoitukseen liittyvän valtiontuen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä.
Pykälän 5 momentti esitetään kumottavaksi. Yhtiön työntekijän rikosoikeudellisesta virkavastuusta esitetään säädettäväksi uudessa 14 a §:ssä.
14 a §. Yhtiön palveluksessa olevan virkavastuu ja vahingonkorvausvastuu. Lakiin lisättäisiin uusi 14 a §, jossa säädettäisiin yhtiön palveluksessa olevan henkilön virkavastuusta ja vahingonkorvausvastuusta.
Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin yhtiön palveluksessa olevaan henkilöön sovellettavasta rikosoikeudellista virkavastuusta hänen suorittaessaan julkiseksi hallintotehtäväksi katsottavaa tehtävää. Voimassa olevan lain rahoituspäätöksiä koskevan 14 §:n 5 momentin mukaan yhtiön palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa säädettyjä julkisia hallintotehtäviä. Tämän säännöksen on kuitenkin voitu tulkita liittyvän vain yhtiön 14 §:n 2 momentin nojalla tekemiin rahoituspäätöksiin liittyviin julkisiin hallintotehtäviin. Käytännön toiminnassa on siten osin ollut epäselvyyttä siitä, mihin tehtäviin yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden rikosoikeudellinen virkavastuu kohdistuu. Selkeyden vuoksi yhtiön palveluksessa olevan henkilön virkavastuusta esitetään säädettäväksi uudessa säännöksessä. Säännös sisältäisi nykyistä 14 §:n 5 momenttia vastaavan säännöksen, jonka mukaan yhtiön rahoituspäätösten esittelijöihin ja päätöksentekijöihin sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta. Virkavastuuta koskevaa sääntelyä laajennettaisiin siten, että sitä sovellettaisiin yhtiön palveluksessa olevaan henkilöön hänen hoitaessaan 11 §:n 3 momentissa ja 14 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä.
Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin myös yhtiön palveluksessa olevan henkilön vahingonkorvausvastuusta. Momenttiin sisällytettäisiin vakiomuotoinen viittaus vahingonkorvauslain soveltumiseen. Yhtiölle lain mukaan kuuluvan julkisen hallintotehtävän hoitamisesta aiheutuneen vahingon korvaamista arvioidaan vastaavasti kuin vahinko olisi aiheutunut viranomaisen toiminnassa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Yhteisön korvausvastuun syntymisen edellytyksenä on vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, että toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
15 §. Muutoksenhaku.Pykälän otsikkoa muutettaisiin siten, että pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta.
Pykälään tehtäisiin muutoksia, jotka ovat luonteeltaan selventäviä ja teknisiä. Muutosten tarkoituksena on myös saattaa pykälä vastaamaan nykyistä kirjoitustapaa muutoksenhakusäännöksistä. Pykälää muutettaisiin siten, että rahoituskeskuksen päätökseen ja yhtiön 14 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asiassa tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua rahoituskeskukselta. Muutoksen tarkoituksena on täsmentää muutoksenhaun kohteena olevia päätöksiä yhtiön osalta. Pykälään lisättäisiin viittaus hallintolakiin (434/2003), jossa säädetään oikaisuvaatimuksesta.
Lisäksi voimassaolevaa muutoksenhakua koskevaa pykälää muutettaisiin ottaen huomioon, että muutoksenhausta hallintotuomioistuimelta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019), joka on tullut voimaan 1.1.2020. Uudella lailla on kumottu hallintolainkäyttölaki (586/1996). Pykälästä poistettaisiin maininta siitä, että hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Kyseisen muutoksen tarkoituksena on yksinkertaistaa pykälää, eikä muutoksella olisi vaikutusta muutoksenhakuun hallinto-oikeuden päätöksestä.
16 §. Yhtiön valvonta ja tietojen luovuttaminen. Suomenkielisen pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että valtiontuen sijaan viitataan valtionavustukseen. Ruotsinkielisen pykälän 1 momentti säilyisi sellaisenaan.
Pykälän 2 momenttiiin lisättäisiin, että yhtiöllä olisi velvollisuus antaa salassapitosäännösten estämättä rahoituskeskukselle tiedot, jotka ovat välttämättömiä rahoituskeskuksen lausunnon antamiseksi kasvuyrittäjän oleskelu- ja jatkolupaa koskevissa asioissa. Rahoituskeskuksen lausunnosta kasvuyrittäjän oleskelulupa-asiassa säädetään ulkomaalaislain 47 h §:n 1 momentissa ja kasvuyrittäjän jatkolupa-asiassa puolestaan 54 a §:n 2 momentissa. Yhtiön on ollut mahdollista jo nykytilassa luovuttaa tietoja rahoituskeskukselle kasvuyrittäjän lupia koskevissa asioissa, minkä vuoksi esitetyn muutoksen tarkoituksena on lain tasolla täsmentää yhtiön tiedonantovelvollisuutta. Esitetyn tiedonantovelvollisuuden perusteella yhtiön tulisi antaa rahoituskeskukselle yhtiön tekemiä arvioita ja selvityksiä kasvuyrittäjiä koskevissa lupa-asioissa, jotka liittyvät esimerkiksi siihen täyttääkö yritys Tempo-rahoituksen myöntämisedellytykset. Yhtiön kasvuyrittäjän lausuntoasioihin liittyvästä arviointi- ja selvitystehtävästä säädettäisiin esityksen 11 §:n 3 momentin 3 kohdassa. Kyseisiin yhtiön arvioihin ja selvityksiin voisi sisältyä salassapidettäviä tietoja liikesalaisuuksista tai yksityisen elinkeinotoimintaa koskevista seikoista, joiden antaminen voisi aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Yhtiön rahoituskeskukselle antamiin tietoihin voisi sisältyä henkilötietoja, joita yhtiö on saanut toteuttaessaan lausuntoihin liittyvää arviointi- ja selvitystehtäväänsä. Kasvuyrittäjän oleskelulupa- ja jatkolupia koskevissa asioissa rahoituskeskus toimii tietosuoja-asetuksen mukaisena rekisterinpitäjänä ja yhtiö henkilötietojen käsittelijänä.
Pykälän 3 momentti säilyisi sellaisenaan.
Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädetään yhtiön palveluksessa olevan henkilön salassapitovelvollisuudesta, kun tämä on saanut ministeriöltä tai rahoituskeskukselta salassapidettäviä tietoja lain 16 §:n 2 momentin perusteella hoitaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä. Yhtiön julkisten hallintotehtävien hoitamiseen sovellettaisiin julkisuuslakia siltä osin kuin ne sisältävät julkisen vallan käyttöä julkisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan. Näin ollen esimerkiksi liikesalaisuuksia koskevat salassapitosäännökset tulisivat sovellettaviksi yhtiön toimintaan siltä osin kuin yhtiö käyttää julkista valtaa toteuttaessaan julkisia hallintotehtäviä. Kaikki yhtiön hoitamat julkiset hallintotehtävät eivät kuitenkaan sisällä julkisen vallan käyttöä. Säännöksen tarkoituksena on turvata tietojen salassapito yhtiössä silloin, kun yhtiön toimintaan ei sovelleta julkisuuslakia ja siinä säädettyjä salassapitosäännöksiä. Tietoja luovuttaessaan ministeriön tai rahoituskeskuksen tulisi ilmoittaa yhtiölle, mitkä tiedot ovat salassapidettäviä.
Säännöksessä kiellettäisiin yhtiön palveluksessa olevaa henkilöä ilmaisemasta tai luovuttamasta sivulliselle salassapidettävää tietoa tai hyödyntämästä niitä omaksi taikka toisen hyödyksi tai vahingoksi. Lisäksi säännöksessä säädettäisiin salassapidettävien tietojen käsittelyyn oikeutetuista henkilöistä. Salassa pidettäviä tietoja saisivat yhtiössä käsitellä vain ne henkilöt, joiden työtehtäviin kyseisten salassapidettävien tietojen käsittely kuuluu. Salassa pidettävien tietojen käsittelyyn osallistuvien henkilöiden luotettavuus ja nuhteettomuus tulisi varmistaa lainsäädännön mahdollistamin keinoin, kuten henkilöturvallisuusselvitysten avulla. Henkilöt tulisi myös kouluttaa tietojen asianmukaiseen käsittelyyn.
16 a §. Rahoituskeskuksen oikeus saada tietoja Maahanmuuttovirastolta. Lakiin lisättäisiin uusi 16 a pykälä rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeudesta Maahanmuuttovirastolta. Pykälässä säädettäisiin rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeudesta maahanmuuttovirastolta, kun rahoituskeskuksen harkittavaksi tulee puoltavan lausunnon antaminen ulkomaalaislain 54 a §:n 2 momentin mukaisissa kasvuyrittäjän jatkolupa-asioissa. Ulkomaalaislain 54 a §:n 2 momentin perusteella Maahanmuuttovirasto voi pyytää rahoituskeskuksen lausuntoa kasvuyrittäjän jatkolupaa koskevassa asiassa, minkä vuoksi Maahanmuuttovirasto voi ratkaista jatkolupaa koskevan asian myös ilman rahoituskeskuksen lausuntoa. Julkisuuslain 29 §:n mukaan viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty. Esitettävän säännöksen perusteella rahoituskeskuksella olisi oikeus saada tiedot salassapitosäännösten estämättä ja maksutta Maahanmuuttovirastolta. Nykytilanteessa rahoituskeskuksella ei ole ollut suoraa tiedonsaantioikeutta Maahanmuuttovirastolta kasvuyrittäjän jatkolupiin liittyvissä asioissa, minkä vuoksi rahoituskeskus on joutunut pyytämään tarvittavia tietoja suoraan jatkoluvan hakijalta. Rahoituskeskuksen uudesta tiedonsaantioikeudesta säätäminen sujuvoittaisi sen tiedonsaantia asioissa, joissa sen harkittavaksi tulee puoltavan lausunnon antaminen.
Pykälän 1 momentissa rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeus salassapidettäviin tietoihin olisi sidottu välttämättömyysedellytykseen sen ulkomaalaislain 54 a §:n 2 momentin mukaisen tehtävän kannalta, joka koskee lausunnon antamista kasvuyrittäjän jatkolupaa koskevassa asiassa. Säännöksessä rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeus kohdistuisi jatkolupahakemukseen ja liitteisiin. Säännöksen perusteella rahoituskeskuksella olisi oikeus saada Maahanmuuttovirastolta esimerkiksi jatkoluvan hakijan nimi, yhteystiedot sekä yritystunnus. Lisäksi rahoituskeskuksella olisi oikeus saada tiedot siitä, onko hakijalle myönnetty oleskelulupa ja milloin lupa on myönnetty sekä tiedot siitä, kuinka kauan tämä on oleskellut Suomessa. Rahoituskeskuksella olisi myös oikeus saada tiedot muutoksista hakijan alkuperäiseen liiketoimintasuunnitelmaan, joka oli rahoituskeskuksen aiemmin antaman puoltavan lausunnon perusteena kasvuyrittäjän ensimmäistä oleskelulupaa koskevassa asiassa. Rahoituskeskuksen tulisi saada Maahanmuuttovirastolta jatkolupahakemukseen ja sen liitteisiin sisältyvät tiedot muutoksista muiden kasvuyrittäjien (ns. hakijan tiimiin kuuluvat henkilöt) toimintaan, jotka ovat aiemmin yhdessä hakijan kanssa hakeneet rahoituskeskuksen lausuntoa kasvuyrittäjän ensimmäistä oleskelulupaa koskevassa asiassa. Kyseiset tiedot voisivat sisältää tietoja hakijan tiimin nykytilanteesta Suomessa, esimerkiksi siitä toimivatko tiimiin kuuluvat henkilöt edelleen kasvuyrittäjinä Suomessa tai onko tiimiin kuuluvat henkilöt sitoutuneet yrityksen toimintaan Suomessa. Edellä mainittujen tietojen avulla rahoituskeskuksen on mahdollista arvioida, onko kyse samasta tai vastaavanlaisesta yritystoiminnasta kuin haettaessa ensimmäistä lupaa. Lisäksi rahoituskeskuksen on mahdollista arvioida yrityksen ja tiimin toiminnassa saavutettuja tuloksia sekä yrityksen toimintaedellytyksiä Suomessa tulevaisuudessa.
Pykälän 2 momentin mukaan rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeus koskisi kasvuyrittäjän jatkolupaa koskevan lausunnon antamiseksi välttämättömiä tietoja siitä, onko muille kasvuyrittäjille myönnetty oleskelu- tai jatkolupaa ja milloin luvat on myönnetty tai tietoa muun kasvuyrittäjän oleskelu- tai jatkolupahakemuksen viereilläolosta. Tiedonsaantioikeus kohdistuisi Maahanmuuttoviraston hallussa oleviin tietoihin edellä mainituista asioista. Kuitenkaan rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeus ei koskisi myönnetyn oleskeluluvan tai vireillä olevan oleskelulupahakemuksen sisältöä tai luvan tai lupahakemuksen perustetta. Momentissa muilla kasvuyrittäjillä viittattaisiin hakijan tiimiin kuuluviin henkilöihin, jotka ovat aiemmin yhdessä hakijan kanssa hakeneet rahoituskeskuksen lausuntoa kasvuyrittäjän ensimmäistä oleskelulupaa koskevassa asiassa. Rahoituskeskuksen lausunnon antamisesta kasvuyrittäjiä koskevissa oleskelulupa-asioissa säädetään ulkomaalaislain 47 h §:n 1 momentissa. Säännöksen tarkoituksena on antaa rahoituskeskukselle tiedonsaantioikeus Maahanmuuttoviraston hallussa oleviin tietoihin hakijan tiimiin kuuluville henkilöille myönnetyistä luvista tai lupahakemusten vireilläolosta, jotka eivät sisältyisi esitetyn pykälän 1 momentin mukaisen tiedonsaantioikeuden piiriin.
Pykälän 1 ja 2 momentin mukaisten tiedonsaantioikeuksien perusteella rahoituskeskus voi saada Maahanmuuttovirastolta salassapidettäviä tietoja, joihin voisi kuulua esimerkiksi oikeushenkilön yksityistä liikesalaisuutta koskevaa tietoa. Rahoituskeskuksen kasvuyrittäjän jatkolupaa koskevien lausuntoasioiden moninaisuuden vuoksi ehdotettavan säännöksssä ei ole tarkoituksenmukaista kuvata tyhjentävästi tietoja, jotka kuuluvat rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeuden piiriin. Pykälän 1 ja 2 momentin mukaisten tiedonsaantioikeuksien myötä rahoituskeskukselle syntyy myös rekisteri tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 6 kohdan määritelmän mukaisesti. Rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeuden piiriin kuuluviin henkilötietoihin kuuluisivat esimerkiksi jatkoluvan hakijan nimi ja yhteystiedot. Siltä osin kuin pykälän 1 ja 2 momentin mukaiset tiedonsaantioikeudet ulottuvat elinkeinonharjoittajan yksityisliikkeenä (ei oikeushenkilömuodossa) harjoittamaan toimintaan, tiedonsaantioikeuksien kohteena oleva tietoon voi sisältyä henkilötietoja siltä osin kuin ne eivät ole julkisia. Perustetun yrityksen yritystunnus on julkinen tieto. Rahoituskeskuksen oikeus käsitellä henkilötietoja perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun perusteeseen eli siihen, että käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on rahoituskeskuksen lausunnon antaminen ulkomaalaislain 54 a §:n 2 momentin mukaisesti. Pykälän 1 ja 2 momentissa rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeudet on rajattu vain niihin tietoihin, jotka ovat välttämättömiä rahoituskeskuksen ulkomaalaislaissa säädetyn tehtävän hoitamisen kannalta. Maahanmuuttoviraston rahoituskeskukselle luovuttamiin tietoihin ei sisällytettäisi tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja.
Maahanmuuttovirasto luovuttaisi tiedot rahoituskeskukselle yhtenä tai useampana kertapoimintana. Maahanmuuttovirasto luovuttaisi tiedot suojattuna tai muuten yleisesti käytössä olevalla tietoturvallisella tavalla rahoituskeskuksen palveluksessa olevalle henkilölle, jonka työtehtäviin kyseisten tietojen käsittely kuuluu.