Perustelut

Julkinen sektori tukee kansallista kilpailukykyä

Julkisen sektorin toiminta- ja kilpailukykyä arvioidaan muun muassa sen perusteella, miten sen toiminta ja rakenteet tukevat kansantalouden kasvua ja edistävät työllisyyttä, yleistä turvallisuutta sekä kansalaisten palveluja, hyvinvointia ja elämänlaatua. Julkisen sektorin palvelu- ja kilpailukykyä sekä tuloksellisuutta on vuonna 2000 vahvistettu valtion virastoille ja laitoksille suunnatulla hankekokonaisuudella koskien julkisten palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä sekä vahvistamalla julkisten organisaatioiden strategista ja tulosjohtamista. Kehittämisen sisällöllisiä painopisteitä ovat olleet organisaation toiminnan itsearviointi, palvelusitoumukset sekä strategioiden laadinnan, toteutuksen ja arvioinnin kytkennät erityisesti tulosohjaukseen ja budjetointiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että edistetään julkisten palvelujen arvioinnin yhteisten periaatteiden, tavoitteiden ja monipuolisten arviointinäkökulmien käyttöä julkisen sektorin kehittämistyössä.

Hallinnon kehittäminen

Hallitus on käynnistänyt kertomusvuonna merkittävän hankkeen keskushallinnon uudistamiseksi. Useista osahankkeista muodostuvaa vuosille 2000—2003 ajoittuvaa hankekokonaisuutta ohjaa osaltaan hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä. Myös valiokunta pyrkii tiiviisti seuraamaan ja tarpeen mukaan vaikuttamaan tähän prosessiin. Valiokunnan mielestä valtion keskushallinnon uudistaminen on luonnollinen ja välttämätön jatko sille määrätietoiselle alue- ja paikallishallinnon kehittämiselle, jota maassamme on jo pitempään tehty. Yhtenä osana tätä työtä valtion hallintoa tulee kehittää työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistyöllä. Tämän vuoksi on asianmukaista, että eri keskushallinnon uudistamisen osahankkeissa on edustus myös valtion henkilöstöä edustavista pääsopijajärjestöistä.

Keskushallinnon uudistamistyön yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu valtiotyönantajan kilpailukyvyn kehittäminen. Tätä varten valtiovarainministeriössä on aloitettu syksyllä 2000 valtion henkilöstöstrategian valmistelu. Valiokunta pitää keskeisenä strategian tavoitetta turvata valtiotyönantajan kilpailukyky siten, että valtion palveluksessa on mahdollisimman kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoaan kehittävää henkilöstöä. On myös tärkeää, että nuoret kokevat valtion työtehtävät haasteellisina ja houkuttelevina.

Tasapainoinen alueellinen kehitys

Hallitus hyväksyi kertomusvuoden lokakuussa toimenpideohjelman aluepolitiikan ja seutukuntayhteistyön tehostamiseksi. Valtioneuvosto päätti marraskuussa aluekehityslain mukaisesta tavoiteohjelmasta, jossa hallituksen aluepoliittisia linjauksia täsmennettiin. Keskeisenä tavoitteena on kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston luominen. Myös osaamiskeskusohjelmatyötä on jatkettu.

Kertomuksen mukaan alueelliset kehitysnäkymät ovat parantumassa. Tästä huolimatta kehitysnäkymien ero isompien keskusseutujen ja muiden seutukuntien välillä on edelleen suuri. Muuttoliike on suuntautunut voimakkaasti muutamalle harvalle alueelle. Alueiden kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää entistä suurempia panostuksia osaamisen kehittämiseen. Aluepolitiikan tavoitteena tulee olla koko maan tasapainoinen kehittäminen ja muuttoliikkeen hallinta sekä alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen muun muassa aluekeskusten ja muiden verkostojen avulla.

Kunnat

Vuoden 1999 tilinpäätöstietojen perusteella kuntien rahoitusasema on parantunut koko maan tasolla ja tämän kehityksen arvioidaan toimenpidekertomuksessa jatkuneen myös vuonna 2000. Kertomuksesta ilmenee myös, että hyvästä kokonaiskehityksestä huolimatta taloudelliset erot kuntien välillä pysynevät edelleen suurina. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kuntien talouserot ovat kärjistyneet, minkä vuoksi osassa kuntia peruspalveluiden ylläpito on vaarantunut ja monilla kunnilla tulee olemaan vaikeuksia noudattaa kuntalain edellyttämää talouden tasapainottamissäännöstä.

Eduskunnan lausumat

Valiokunta katsoo, että seuraavien eduskunnan lausumien johdosta suoritetut toimenpiteet ovat riittäviä tai ne ovat käyneet muuten tarpeettomiksi.

• Aluehallinnon uudistamisen toimeenpano

  HE 148/1996 vp

• Rahanpesun estäminen ja selvittäminen

  HE 158/1997 vp

• Kuntien eläkevakuutus

  HE 38/1998 vp

• Tiedonkeruiden vähentäminen ja yhtenäistäminen

  HE 106/1993 vp

• Virkamiesten nimittäminen määräajaksi

  HE 201/1996 vp

• Korkeimpien oikeuksien presidentit ja jäsenet, palkkaus

  Tuomareiden palkkaus

  HE 196/1998 vp

• Veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovarat

  HE 274/1994 vp

Muut hallintovaliokunnan myötävaikutuksella syntyneet lausumat ovat edelleen tarpeellisia.