Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 14 päivänä syyskuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Europolin toimeksiannon laajentamisesta Europol-yleissopimuksen liitteessä lueteltujen törkeiden kansainvälisten rikollisuuden muotojen käsittelyyn (U 59/2001 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että hallintovaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
poliisiylitarkastaja Kaarle J. Lehmus, sisäasiainministeriö
rikostarkastaja Anssi Kangas, keskusrikospoliisi
Ehdotuksessa neuvoston päätökseksi esitetään Euroopan poliisiviraston Europolin toimivallan laajentamista Europol-yleissopimuksen liitteessä lueteltuihin törkeisiin kansainvälisiin rikoksiin. Liitteessä luetellaan erilaisia
henkeen, ruumiilliseen koskemattomuuteen ja vapauteen kohdistuvia rikoksia;
kansallisomaisuuteen, julkiseen omaisuuteen kohdistuvia rikoksia ja petoksia sekä
laitonta kauppaa ja ympäristöön kohdistuvia rikoksia.
Neuvosto vahvistaisi Europolin hallintoneuvoston ehdotuksesta käytännön työssä etusijalle asetettavat rikoslajit ja velvoittaisi Europolin johtajan pitämään hallintoneuvoston ajan tasalla.
Valtioneuvoston kirjelmästä ilmenee lisäksi, että tarkoituksena on myöhemmin Europolin toimivallan laajentaminen koskemaan kaikkia kansainvälisiä, vakavia ja järjestäytyneesti tehtyjä rikoksia. Tällainen toimivallan laajentaminen edellyttää Europol-yleissopimuksen muuttamista. Samalla Europolille saatettaisiin antaa oikeus pyytää jäsenmaata käynnistämään rikostutkinta erityistapauksissa ja Europolin virkailijoille mahdollisuus osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin tukiroolissa.
Valtioneuvosto kannattaa Europol-yleissopimuksen muuttamista ensi vaiheessa siten, että Europolin toimivaltaa laajennetaan neuvoston päätöksellä kaikkiin Europol-yleissopimuksen liitteessä mainittuihin rikoksiin. Muutoksella laajennetaan Europol-yleissopimuksen soveltamisalaa merkittävästi ja tehostetaan Europolin valmiuksia vastata jäsenmaiden odotuksiin rikostutkinnan tukemisesta.
Valtioneuvosto kannattaa alustavasti Europolin toimivallan laajentamista toisessa vaiheessa yleisesti kaikkiin vakaviin kansainvälisiin järjestäytyneisiin rikoksiin, jotka koskevat kahta tai useampaa EU:n jäsenmaata.
Kyseisellä muutoksella Europolin toimivalta laajenisi edelleen, mikä tehostaisi Europolin toimintaa sikäli, ettei se enää olisi sidottu yksittäisiin rikoslajeihin, vaan toimivalta olisi luonteeltaan yleinen.
Valtioneuvosto kannattaa myös Europolin oikeutta esittää jäsenmaalle rikostutkinnan aloittamista yksittäistapauksessa. Europolin toiminnassa — erityisesti analyysiyksikön työssä —saattaa tulla ilmi seikkoja, joista yksittäisen jäsenmaan viranomaiset eivät ole tietoisia ja jotka edellyttävät rikostutkinnan suorittamista.
Valtioneuvosto kannattaa niin ikään jäsenmaiden yhteisten tutkintaryhmien muodostamista ja Europolin virkailijoiden oikeutta osallistua niihin tukiroolissa yksittäistapauksissa.
Kansainvälisten rikosten tutkinnassa yhteiset tutkintaryhmät ovat omiaan tehostamaan ja nopeuttamaan tutkintaa. Europolin virkailijoiden mukanaolo tuo merkittävää lisäarvoa tutkintaryhmien työlle erityisesti Europolin suorittamien analyysien välittömänä hyödyntämismahdollisuutena. Yhteisten tutkintaryhmien johto ja eri toimenpiteistä päättäminen kuuluu aina sen maan kansalliselle viranomaiselle, jonka alueella tutkintaa suoritetaan.
Europol aloitti toimintansa itsenäisenä oikeushenkilönä vuoden 1997 heinäkuun alussa. Varsin pian kävi ilmi, että Europolin toimivallan rajoittaminen vain yleissopimuksessa lueteltuihin rikoksiin haittaa sen toimintaa jäsenmaiden rikostutkinnan tukena ja jopa estää jäsenmaiden tutkinnan tukemisen yksittäisten rikosten osalta niiden jäädessä Europolin toimivallan ulkopuolelle.
Amsterdamin sopimuksessa asetettiin unionin tavoitteeksi antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella.
Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmässä 45 todetaan, että Europol on avainasemassa unioninlaajuisen rikosten ehkäisemisen, analysoinnin ja tutkinnan tukemisessa. Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa antamaan Europolille sen tarvitseman tuen ja resurssit.
Hallintovaliokunta puoltaa Europolin toimivallan laajentamista neuvoston päätöksellä kaikkiin Europol-yleissopimuksen liitteissä mainittuihin rikoksiin.
Valtioneuvoston kannan perusteluihin viitaten valiokunta kannattaa alustavasti hanketta Europol-yleissopimuksen muuttamiseksi.
Kaavaillut muutokset merkitsisivät valiokunnan käsityksen mukaan sitä, että kansallisten viranomaisten rikostutkinta ja yhteistyö tehostuisi merkittävästi Europolin tarjoaminen tukitoimien vahvistuessa. Europol-yleissopimuksen hyväksyminen on vuoden 1997 valtiopäivillä tapahtunut hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta (HE 136/1997 vp; HaVM 28/1997 vp). Mietinnössään valiokunta toteaa, että Europol toimii lähinnä tietoja kokoavana, analysoivana ja välittävänä yksikkönä eikä sillä ole jäsenvaltioissa julkista valtaa sisältävää toimivaltaa.
Tässä yhteydessä valiokunta katsoo alustavasti, etteivät kaavaillut muutokset ole ongelmallisia mietinnöstä ilmenevien seikkojen kanssa. Yhteisten tutkintaryhmien johto ja eri toimenpiteistä päättäminen kuuluu aina sen maan kansalliselle viranomaiselle, jonka alueella tutkintaa suoritetaan.
Valiokunta arvioi tarpeen mukaan yleissopimuksen muuttamiseen liittyviä kysymyksiä sitä mukaa kuin hankkeesta on käytettävissä uutta tietoa.
Lausuntonaan hallintovaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2001
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Ossi Lantto