Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Asetus muodostaa ensimmäisen vaiheen prosessissa, jolla pyritään yhdenmukaistamaan EU-passin turvatekijät ja lisäämään siihen biometrisiä tunnisteita. Ehdotus perustuu turvatekijöihin, jotka neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat hyväksyivät lokakuussa 2000 antamassaan päätöslauselmassa passien ja muiden matkustusasiakirjojen turvaamista koskevista vähimmäisvaatimuksista. Vaatimuksia on uudistettu hieman viisumien ja oleskelulupien alalla tapahtuneen teknisen kehityksen myötä. Näistä turvatekijöistä tulee nyt oikeudellisesti sitovia. Turvatekijöiden lisäksi asetuksessa määritetään käytettävät biometriset tunnisteet. Asetuksessa ei käsitellä teknisiä yksityiskohtia.

Ehdotuksessa säädetään jäsenvaltioiden perusvelvoitteesta myöntää passit asetuksen liitteessä tarkoitettujen turvatekijöitä koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Passiin on sisällytettävä myös biometrinen tunniste, kasvokuva, joka on tallennettava kapasiteetiltaan riittävälle tallennusvälineelle.

Sopivien biometristen tunnisteiden valinnassa on tukeuduttu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO:n) työn tuloksiin. Myös ICAO on valinnut kasvokuvan ensisijaiseksi yhteentoimivaksi biometriseksi tunnisteeksi ja sormenjälki- ja/tai iiriskuvan valinnaiseksi biometriseksi tunnisteeksi.

Jäsenvaltiot voivat liittää passiin myös sormenjäljet yhteentoimivassa muodossa. Sormenjälkien tallennus joko tallennusvälineeseen ja/tai kansalliseen tietokantaan jätetään jäsenvaltioiden harkittavaksi. Jos jäsenvaltiot rekisteröivät sormenjäljet, ne olisi tallennettava yhteentoimivassa muodossa, mikä mahdollistaa niiden käytön jäsenvaltioiden kahdenvälisten sopimusten perusteella. Sormenjälkien käyttöä voitaisiin hallinnoida ottamalla käyttöön julkisen/yksityisen avaimen infrastruktuuri (Public/Private Key Infrastructure).

Tallennusväline voi olla joko kontaktiton siru tai jokin muu väline. Välineestä päättävät asiasta vastaavan komitean tekniset asiantuntijat.

Jos passiin on tehtävä korjauksia tai poistoja, passin haltijalle on myönnettävä uusi passi turvallisuussyistä.

Asetusta sovellettaisiin tavallisiin passeihin, viranhoitoon liittyviin passeihin (esimerkiksi virkapasseihin ja diplomaattipasseihin), lyhytaikaisiin passeihin, jotka ovat voimassa vähintään kuusi kuukautta, passia vastaaviin asiakirjoihin, jotka annetaan matkustusasiakirjoiksi passikirjan muodossa, sekä matkustusasiakirjoihin, joita jäsenvaltiot myöntävät kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille.

Säädöksessä annetaan asetuksen toimeenpanovalta yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklalla perustetulle komitealle. Kyseinen komitea määrittää mahdolliset passin turvatekijöihin liittyvät tekniset ominaisuudet samoin kuin tekniset lisävaatimukset, jotka koskevat biometristen tunnisteiden liittämistä passiin.

Passiin sisältyviä henkilötietoja käsiteltäessä sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (EYVL L 281, 23.11.1995). Henkilöllä, jolle passi on myönnetty, olisi oikeus tarkistaa passiin sisältyvät henkilötiedot ja tarvittaessa pyytää tietojen korjaamista tai poistamista. Ehdotuksessa esitetään, että passiin ei saa tallentaa muita tietoja kuin ne, joista säädetään asetuksessa tai sen liitteessä tai jotka mainitaan asianomaisessa matkustusasiakirjassa.

Turvallisuutta lisääväksi pitkän aikavälin tavoitteeksi voitaisiin asettaa keskitetyn myönnettyjen passien (ja mahdollisesti muiden matkustustarkoituksiin käytettävien asiakirjojen) eurooppalaisen rekisterin perustaminen. Rekisteriin tallennettaisiin vain sormenjäljet ja matkustusasiakirjan numero eikä muita henkilötietoja.

Ehdotuksessa säädetään, että jäsenvaltioiden tulisi soveltaa asetusta viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun 2 artiklassa mainitut passia koskevat lisämääräykset on annettu.

Asetusehdotuksen oikeusperustan osalta neuvoston oikeudellinen yksikkö toteaa asetusehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohta muodostaa oikeudellisen perustan niille asetusehdotuksen säännöksille, jotka koskevat koneellisesti luettavien biometristen tietojen ja muiden turvaominaisuuksien käyttöönottoa jäsenvaltioiden kansalaisilleen myöntämissä passeissa. Yhteisö ei kuitenkaan ole toimivaltainen asettamaan passien turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, joilla ei ole välitöntä merkitystä rajavalvontaviranomaisten suorittamien passien aitoutta koskevien tarkastusten kannalta.

Valtioneuvoston kanta

Matkustusasiakirjojen turvatekijöiden edelleen kehittäminen ja biometristen tunnisteiden lisääminen niihin tähtäävät osaltaan terrorismin ja laittoman maahantulon torjuntaan sekä matkustusturvallisuuden lisäämiseen, minkä vuoksi valtioneuvosto suhtautuu komission ehdotukseen myönteisesti. Passeihin sisällytettävien turvatekijöiden tarkoituksena on helpottaa ulkorajoilla suoritettavia tarkastuksia, koska toimivaltaiset viranomaiset pystyvät tuolloin helposti tarkastamaan tietyt kaikkien jäsenvaltioiden passeissa olevat turvatekijät ja joutuvat turvautumaan perusteellisempaan tarkasteluun vain epäilyttävissä tapauksissa.

Valtioneuvosto katsoo, että sormenjälkien tallentamisen tulisi toistaiseksi olla valinnainen jäsenvaltiolle. Sormenjälkien käyttöönottoon liittyvät erityiskysymykset tulisi selvittää vielä erikseen samoin kuin sormenjälkitietojen rekisteröintiin ja käyttöön liittyvät seikat. Jos sormenjäljet otetaan jäsenvaltiossa käyttöön biometrisena tunnisteena, sormenjälkien rekisteröinnin tulisi tapahtua yhteentoimivassa muodossa niin, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi mahdollista käyttää niitä.

Valtioneuvosto katsoo vielä, että asetuksella ei pitäisi sulkea pois tulevaisuudessa muiden biometristen tunnisteiden kuin kasvokuvan ja sormenjälkien käyttöä. Tällä hetkellä kuitenkin viisumien ja oleskelulupien osalta sormenjäljet ovat kasvokuvan lisäksi ainoat hyväksytyt biometriset tunnisteet. Jäsenvaltiolla tulisi olla mahdollisuus käyttää kansallisesti myös muita biometrisiä tunnisteita.

Henkilökortti on myös EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten matkustusasiakirja. Tämän vuoksi valtioneuvosto katsoo, että myös henkilökortin osalta tulisi selvittää mahdollisuudet säätää sen turvatekijöistä ja ominaisuuksista yhdenmukaisesti ja oikeudellisesti sitovalla tavalla.