Ehdotus

EU:n oikeus- ja sisäasioiden kolmas monivuotinen toimintaohjelma 2010—2014, Tukholman ohjelma, on hyväksytty Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2009. Komission 20.4.2010 antama ehdotus Tukholman ohjelman toimintasuunnitelmaksi sisältää lainsäädäntö- ja toimenpideohjelman, jolla Tukholman ohjelmaa toteutetaan. Toimintaohjelmaan on kirjattu myös toimenpiteiden tavoiteaikataulu.

Valtioneuvoston kanta

Joulukuun Eurooppa-neuvostossa hyväksytty Tukholman ohjelma vastaa pitkälti valtioneuvoston tavoitteita. Komission nyt julkaisema toimintaohjelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi on hyvin kunnianhimoinen ja merkittävä. Sen toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa vaatii kaikilta unionin toimielimiltä ja jäsenvaltioilta paljon työtä ja resursseja. Ensisijaisen tärkeää on, että nyt käynnistyvä uudistustyö ei hidasta jo hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että Tukholman ohjelmaan on kirjattu, että toimintasuunnitelman tulee sisältää aikataulu entisen III pilarin instrumenttien muuntamiseksi uusien oikeusperustojen mukaiseksi. Komission tiedonannossa on mainintoja yksittäisten instrumenttien uudistamisesta tai päivittämisestä. Kokonaisvaltainen esitys siitä, mitä entisen III pilarin instrumentteja on tarkoitus muuntaa unionin tavanomaisiksi säädösinstrumenteiksi viiden vuoden siirtymäkaudella, puuttuu. Olisikin tärkeää kuulla komission näkemys oikeus- ja sisäasioita koskevan siirtymäkauden toimenpiteiden (Lissabonin sopimukseen liitetty julistus nro 50) toteuttamisesta.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä, että Tukholman ohjelma ja muut unionin strategiaprosessit ovat linjassa keskenään. Tukholman ohjelman linjauksia esim. sopimusoikeuden kehittämislinjoista tulee seurata myös Eurooppa 2020 -strategiassa. Tukholman toimintasuunnitelmalla on yhtymäkohtia myös valmisteltavaan EU:n digitaaliagendaan. Toimintaohjelma sisältää myös muiden politiikkasektoreiden, kuten viestintäalan, hankkeita. Valtioneuvosto korostaa yhteensovittamisen ja työnjaon selkeyden merkitystä.

Valtioneuvoston yleiset prioriteetit Tukholman ohjelman toteuttamisessa oikeusalalla vuosina 2010—2014 ovat:

- perus- ja ihmisoikeussuojan vahvistaminen ja henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn uudistaminen

- uhrin, epäillyn ja syytetyn oikeuksia koskevan EU-lainsäädännön hyväksyminen

- vastavuoroiseen tunnustamiseen nojaava EU:n rikosoikeudellinen yhteistyö

- kansalaisten välisiä oikeussuhteita ja sisämarkkinoiden toimintaa tukeva eurooppalainen yksityisoikeus

- yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä: yksi yhteinen, tehokas ja oikeusturvan takaava turvapaikkamenettely, yhteiset kansainvälisen suojelun myöntämisperusteet ja yksi yhtenäinen kansainvälinen suojeluasema;

- operatiivisen lainvalvontaviranomaisyhteistyön tiivistäminen;

- EU:n rajaturvallisuuden edelleen kehittäminen: rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimintakyvyn ja jäsenvaltioiden välisen rajaturvallisuuden alan yhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen ja tehostaminen;

- lainvalvontaviranomaisten sujuva tiedonvaihto: tiedonvaihdon kehittäminen edellyttää riittävää oikeudellista kehystä ja tiedonvaihdon teknistä toimivuutta.

Perusoikeudet

Valtioneuvosto pitää hyvänä vahvaa sitoutumista perusoikeusulottuvuuden vahvistamiseen ja perusoikeuskirjan toteutumisen seuraamiseen. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on toteutettava mahdollisimman pian ja mahdollisimman laajasti. EU:n perusoikeusvirastolla tulee olla vahva rooli. Valtioneuvosto pitää tärkeänä myös komission vuosittaista raportointia perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien toteutumisesta unionissa. Menetelmiä, joilla valvotaan lainsäädäntöehdotusten perusoikeuksien mukaisuutta, tulee vahvistaa. Nämä kaikki toimenpiteet on kirjattu komission esitykseen toimintaohjelmaksi.

Myös EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen on yksi valtioneuvoston prioriteetteja oikeusasioissa.

Lainvalvontayhteistyön tehostaminen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Valtioneuvosto katsoo, että toimintasuunnitelman operatiivisen poliisiyhteistyön tehostamista koskevat toimenpiteet tulisi eritellä tarkemmin selkeiksi osatoiminnoiksi, jotka kukin aikataulutetaan erikseen. Erittely on tarpeen, koska osa toimintasuunnitelmassa ehdotetuista toimenpiteistä on jo meneillään.

Tukholman ohjelmassa pidetään tärkeänä, että jäsenvaltioiden johtavien virkamiesten yhteydenpitoa oikeus- ja sisäasioihin kuuluvilla aloilla edistetään mahdollisimman paljon käyttämällä olemassa olevia rakenteita, esimerkiksi Europolia, Eurojustia ja Frontexia. Verkostoja voisivat kansallisista rakenteista riippuen muodostaa johtavat poliisipäälliköt tai syyttäjät, koulutuslaitosten johtajat, vankeinhoitolaitosten johtajat ja tullihallintojen pääjohtajat.

Valtioneuvosto kannattaa Tukholman ohjelman mukaisesti johtavien poliisipäälliköiden verkoston perustamista. Verkosto voisi toimia esimerkiksi siten, että puheenjohtajamaa tai Europol kutsuu poliisipäälliköiden verkoston koolle kaksi kertaa vuodessa.

Myös EU:n ja Venäjän lainvalvonta-alan korkeiden johtajien verkostoja tulisi vahvistaa. Yhteisiä tapaamisia voisi järjestää esimerkiksi puheenjohtajakausittain/puolivuosittain Europolin tai COSI:n yhteydessä.

Tukholman ohjelmassa neuvostoa ja komissiota kehotetaan laatimaan järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva strategia osana sisäisen turvallisuuden strategiaa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvät toimenpiteet näkyvät riittävän painavasti sisäisen turvallisuuden strategiaa koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa. Täytäntöönpanosuunnitelman tulisi käsitellä kaikkia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyviä elementtejä, kuten rikosten ennalta ehkäisemistä, rikosten paljastamista, lainvalvontaviranomaisten yhteistoimintaa sekä syyttäjien ja rikosoikeusjärjestelmän toimintaa.

Lisäksi valtioneuvosto korostaa lainvalvontaviranomaisten ja oikeusviranomaisten yhteistyötä rikosvastuun tehokkaaksi toteuttamiseksi sekä yhteistyötä EU:n virastojen Europolin ja Eurojustin välillä.

Valtioneuvoston mielestä EU:n ja jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten tiedonvaihdon ja operatiivisen yhteistyön kehittämiseen kolmansien maiden, erityisesti EU:n strategisten kumppaneiden, kuten Länsi-Balkanin, Euroopan naapuruuspolitiikan maiden, Venäjän, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian, kanssa on tarpeen kiinnittää nykyistä vahvemmin huomiota.

Ulkorajavalvonta

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rajanylitystietojärjestelmää (entry/exit) sekä rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa (RTP) koskevat asetusehdotukset annetaan mahdollisimman pian / vuoden 2010 aikana. Erityisesti rajanylitystietojärjestelmää koskeva asetus on tarpeen mm. valmistautumisessa tuleviin viisumihelpotuksiin.

Uusia teknologioita tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin, ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa biometriikan säännönmukaista käyttöä ja nykyisten sekä tulevien tietojärjestelmien (VIS, SIS II, Entry/Exit, EURODAC) yhteiskäyttöä. Biometriikan käytön, uusien ja nykyisten tietojärjestelmien sekä lainvalvontaviranomaisten yhteistyön kehittämisessä tulee löytää toimiva tasapaino yksityisyyden suojan ja lainvalvontaviranomaisten tehokkaan tietojen vaihdon välillä. On tärkeää, että lainvalvontaviranomaisten yhteistyöhön kytketään mukaan kaikki relevantit lainvalvontaviranomaiset.

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat

Valtioneuvosto katsoo, että Tukholman ohjelman toimeenpanossa on priorisoitava ennen kaikkea toimenpiteitä yhteisen suojelun alueen luomiseksi. Jo hyväksyttyjen säädösten vaikutukset on arvioitava ja pyrittävä nykyistä yhdenmukaisempaan ja korkealaatuisempaan lainsäädäntöön. Valtioneuvosto toivookin komission resursoivan riittävästi Tukholman ohjelmassa tältä osin sovittujen toimien ja selvitysten valmisteluun, koska tavoitteena tulee olla saada aikaan toteuttamiskelpoisia uusia ideoita.

Valtioneuvosto on johdonmukaisesti korostanut tarvetta turvapaikkapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden vahvistamiselle. Valtioneuvosto pitääkin erityisen myönteisenä, että Tukholman ohjelmassa on esitetty kattavasti tulevien vuosien aikana tarvittavia toimenpiteitä turvapaikkapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden vahvistamiseksi. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tämä sitoumus ulkoisen solidaarisuuden vahvistamiseen heijastuu myös Tukholman toimintasuunnitelmassa. Asiakokonaisuuteen liittyy EU:n uudelleensijoittamisohjelman kehittämisen ohella strategisen kumppanuuden rakentaminen UNHCR:n kanssa sekä uusien lähestymistapojen tutkiminen koskien pääsyä turvapaikkamenettelyn piiriin kauttakulkumaissa.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ulkoista ulottuvuutta (ns. Global Approach) kehitetään edelleen, tavoitteena EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden lisääminen ja lähestymistavan tasapainoinen temaattinen ja maantieteellinen täytäntöönpano. Yhteistyötä maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä on Tukholman ohjelman mukaisesti tiivistettävä Afrikan ohella myös itäisten kumppanien kanssa.