Perustelut
Merenkulkualan lisääntynyt taloudellinen toiminta
edellyttää turvallista ja vakaata toimintaympäristöä.
Komissio pyrkii tiedonannoissa esitetyllä tavalla luomaan
merellisille viranomaisille yhteisen tietojenvaihtoympäristön (Common
Information Sharing Environment, CISE), joka parantaa merivalvonnan
yleistä tehokkuutta ja kustannustehokkuutta mahdollistamalla
asianmukaisen, laillisen ja turvallisen tietojenvaihdon eri alojen
ja jäsenmaiden välillä. Komissio on ilmoittanut
antavansa yhdennetystä merivalvonnasta valkoisen kirjan
vuonna 2014. Vaikka valkoisesta kirjasta ei ole mainintaa komission
vuoden 2014 työohjelmassa, on valiokunnan mielestä ennakkovaikuttamisen kannalta
perusteltua, että Suomi muodostaa tässä vaiheessa
kansallisia tavoitteitaan.
Yhdennetyn merialueiden valvonnan avulla pyritään
nykyistä parempaan tilannetietoisuuteen merellä harjoitetusta
toiminnasta. Hanke kattaa meriturvallisuuden, rajavalvonnan, meriympäristön
suojelun, kalastuksen valvonnan, tullin toiminnan sekä yleisen
lainvalvonnan ja puolustuksen alat, joilla toimii eri puolilla unionia
yhteensä noin 400 viranomaista. Hanke on merkittävä sektorirajat
ylittävän tiedonvaihtoympäristön
kehittämiseksi. Erityistä merkitystä tällä on
viranomaisille, jotka toimivat usealla edellä mainitulla
alalla, kuten Suomessa esimerkiksi rajavartiolaitos.
Valiokunta kannattaa tiedonvaihdon lisäämistä merellisten
viranomaisten välillä. Sen avulla voidaan tehostaa
merialueiden valvontaa, saavuttaa kustannussäästöjä sekä parantaa
eri tahojen käytettävissä olevaa tilannekuvaa
laadullisesti ja määrällisesti. Suomella
on vahvaa osaamista ja kokemusta viranomaisten välisestä yhteistyöstä sekä kansallisella
että kansainvälisellä tasolla, ja valiokunta
pitää sen vuoksi tärkeänä,
että Suomi osallistuu aktiivisesti puheena olevaan kehittämistyöhön.
Selvityksen mukaan tarkoituksena ei ole luoda yhtä hierarkkista
järjestelmää vaan eri käyttäjäyhteisöt
yhdistävä hajautettu tietojenvaihtojärjestelmä.
Perusperiaatteena on, että samaa tietoa käsiteltäisiin
järjestelmässä vain kertaalleen, ja järjestelmän
tulisi tukea erilaisia sektorisovelluksia esimerkiksi eri viranomaisten
salassa pidettävien tietojen turvallisen käsittelyn
osalta. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että tietojenvaihdon
kehittämisessä tulisi hyödyntää täysimääräisesti
jo olemassa olevia sekä kehitteillä olevia EU:n
ja kansallisia järjestelmiä. Tarpeetonta hallinnollista
ja taloudellista taakkaa tulee välttää.
Tietojenvaihdon nykytilassa on lainsäädännöllisiä ja
muita eroja hallinnonalojen ja jäsenvaltioiden välillä.
Valiokunta korostaakin oikeudellisten, hallinnollisten, teknisten
ja taloudellisten vaikutusten huolellista arviointia hankkeen valmistelun
yhteydessä.
Valiokunta tähdentää myös
kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön
merkitystä merialueiden valvonnan tehostamisen kannalta.
Valiokunnan näkemyksen mukaan järjestelmään tulisi
kehittää kolmansiin maihin nähden sellaiset
turvalliset rajapinnat, jotka mahdollistavat näiden mukaan
ottamisen tiedonvaihtoympäristöön mahdollisimman
monella toiminnan osa-alueella.