Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Asiassa on kysymys komission uudesta, tarkennetusta keskusteluasiakirjasta alueellisia valtiontukia koskevien sääntöjen, ns. aluetuen suuntaviivojen, uudistamiseksi, joka julkaistiin joulukuussa 2004, sekä tästä johtuvasta Suomen kannan täsmentämistarpeesta. Suomen voimassa oleva kanta koskee komission keväällä 2004 julkaisemaa keskusteluasiakirjaa, josta on eduskunnalle 16.6.2004 annettu valtioneuvoston selvitys E 58/2004 vp.

Aluetuen suuntaviivat koskevat kansallisista varoista myönnettävää tukea. Sikäli kuin EU-säännökset mahdollistavat rakennerahastovarojen käytön investointien osarahoituksena, aluetuen suuntaviivoja sovelletaan myös niiltä osin. Aluetuen suuntaviivat määrittelevät sekä tukikelpoiset alueet että tukialueilla sovellettavat investointituen enimmäismäärät. Jäsenvaltioiden nykyiset aluetukikartat ovat voimassa vuoden 2006 loppuun.

Komissio on esittänyt, että harvaan asutut alueet (väestötiheys < 12,5 as/km²) tulevat vuoden 2006 jälkeen EY:n perustamissopimuksen 87.3c-alueeksi. Komission uudessa esityksessä viitataan siihen, että harva asutus määriteltäisiin NUTS III -tasolla, jolloin tukikelpoisten alueiden väestöpeitto olisi Suomessa noin 24 %. Komissio on myös muun muassa esittänyt, että nykyiset 87.3a-alueet tulevat c-alueeksi siirtymäkaudeksi 2007—2013, mikäli ne eivät enää täytä a-alueen kriteeriä eli BKT/asukas < 75 % EU-25:n keskiarvosta. Uuden keskusteluasiakirjan mukaan siirtymäkauden alueilla olisi harvaanasuttuja alueita alhaisempi tukitaso. Lisäksi komissio on tarkentanut esityksiään muun muassa investointi- ja toimintatukien osalta.

Arvion mukaan komission uuden keskusteluasiakirjan esitykset saattavat toteutuessaan vaikuttaa lisää sekä aluetukikelpoisten alueiden että hanketason tukimäärän pienenemiseen.

Valtioneuvoston kanta

EU-ministerivaliokunnassa 18.2.2005 päätetyn mukaiset kannan täsmennykset:

1. Harvan asutuksen c-alue: Suomi pitää tärkeänä, että EU:ssa jo päätettyjen linjausten mukaisesti aluetuki kohdistetaan vähiten kehittyneille alueille. Harvan asutuksen määritelmä (12,5 as/km²) kattaa oleellisilta osin nämä alueet Suomessa. Komission esittämä aluetuen kohdentamisratkaisu edellyttää kuitenkin tiettyä joustoa. Joustolla turvattaisiin se, että kaikkein heikoimmin kehittyneet alueet ml. vanhan tavoite 6 -alueen seutukunnat, jotka eivät sisälly NUTS II -alueisiin, sekä saaristoalueet ja Ahvenanmaa (pl. Maarianhamina) voidaan tulevaisuudessakin sisällyttää aluetuen piiriin. Suomi esittää, että nämä, bruttokansantuotteeltaan heikommat, harvaanasutut alueet sisällytetään tukialueeseen laajentamalla komission esitystä. Tarvittavan jouston suuruus olisi noin 5 % maan väestöstä.

Mikäli edellä oleva vaihtoehto ei toteudu, Suomi esittää, että puheena olevat ongelmalliset alueet sisällytettäisiin tukialueeseen "vaihtamalla" ne kehitystasoltaan maan parhaimpiin, nykyisen tukikartan ulkopuolella oleviin alueisiin. Tässä vaihtoehdossa tuen piirissä oleva väestömäärä ei välttämättä lisääntyisi komission esittämästä. Mahdollisen jouston käytöstä päätetään erikseen.

Suomi kannattaa harvan asutuksen kriteerin määrittelyn soveltamista ensisijaisesti NUTS II -tasolla. Tällöin joustotarve olisi pienempi.

2. Erittäin harvaan asuttujen alueiden toimintatuki (aikaisempi arktisen alueen toimintatuki): Suomi kannattaa komission esitystä toimintatuiksi. Suomi tukee komission pyrkimystä jatkaa kuljetustukea nykymuodossaan. Samoin Suomi kannattaa erityisen harvaan asuttuja (< 8 as/km²) alueita koskevaa kuljetustukea laajempaa toimintatukien myöntämismahdollisuutta. Erityisen harvaan asuttujen alueiden aluerajauksen lähtökohtana tulee olla tavoite 6 -alue.

Kyseisillä erityisen harvaan asutuilla alueilla tulisi olla mahdollista myöntää myös investointitukea korotetulla tukitasolla (esim. 10 %-yksikön bonus) suhteessa harvaanasutun c-alueen yleiseen tukitasoon.

3. Muita Suomen yksityiskohtaisia linjauksia aluetukisuuntaviivojen uudistamisesta: Eduskunnalle 16.6.2004 toimitetussa kirjelmässä E 58/2004 vp näitä koskevat kannat ovat muuten voimassa sellaisenaan, mutta ryhmäpoikkeussääntöä koskevaa kantaa täsmennetään kuljetustukea koskevalla kannanotolla seuraavasti: Suomi tukee lisäksi aluetuen ryhmäpoikkeussäännön käyttöönottamista. Komission esitys on perusteltua hallinnollisten menettelyjen keventämiseksi tilanteissa, joissa kilpailun vääristymän uhka on vähäinen. Esimerkiksi kuljetustoiminnan kuljetustuki vähän kilpailua vääristävänä tukimuotona tulisi sisällyttää ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan. Samoin bruttointensiteetin käyttö nykyisen nettokäsitteen sijaan on perusteltua.

EU-ministerivaliokunnassa 18.2.2005 päätettiin lisäksi seuraavien kantojen lisäyksistä:

a) Korotukset horisontaalisiin tukiin: Suomi katsoo, että myös jatkossa "horisontaalisiin" tukiin tulee sisältyä mahdollisuus bonukseen, mikäli hanke toteutetaan aluetukeen oikeutetulla alueella.

b) Investointien pysyvyyssäännökset tukikeinottelun estämiseksi: Suomi yhtyy komission huoleen epäterveen yritysten sijoittumiskilpailun lisääntymisestä. Siihen on löydettävä toimivat välineet. Investoinnin pysyvyysvaatimuksen pidentäminen seitsemään vuoteen ei ole tähän tarkoitukseen paras keino. Suomi katsoo, että viiden vuoden pysyvyyssäännön säilyttäminen olisi perusteltua.

c) 87.3a-alueen toimintatuen siirtymäsäännös: Suomi esittää, että nykyisille 87.3a-alueen mukaisille tuleville c-alueille olisi nykysäännön mukainen toimintatuki voimassa viiden vuoden siirtymäkauden ajan.