Esityksen yleisiä lähtökohtia
Suomi siirtyy hallitusohjelman mukaan asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Hallituksen esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä mahdollistetaan sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus viranomaistoiminnassa. Tavoitteena on, että viranomaisen tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Nykyisin tiedoksiannot toimitetaan postitse, ellei asiakas ole erikseen antanut suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon. Esityksellä tavoitellaan nykyistä tehokkaampia viranomaismenettelyjä, parempaa tuottavuutta ja paikkariippumatonta viranomaisasiointia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia yhteensä 18 lakiin.
Hallintovaliokunta on vuoden 2025 valtiopäivillä käsitellyt hallituksen esitykset, joilla on yhtäältä siirretty Digi- ja väestötietoviraston kansalaisille tarjoaman tuen painopiste digitaalisten palvelujen käytön tuen ja neuvonnan tehtäviin (HaVM 21/2025 vp — HE 76/2025 vp) sekä toisaalta pyritty turvaamaan käyntiasioinnin vähimmäistaso valtion viranomaisissa taloudellisesti tehokkaalla tavalla viranomaisten resurssien niukentuessa ja digiasioinnin lisääntyessä (HaVM 27/2025 vp — HE 122/2025 vp). Hallintovaliokunta pitää perusteltuna, että lähtökohtana valtionhallinnon palveluissa ovat kattavat sähköiset asiointipalvelut. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, digitukea ja muita asiointikanavia on saatavilla riittävästi.
Ehdotetun lainsäädännön keskeisenä sisältönä on tiivistetysti se, että täysi-ikäiselle henkilölle avataan jatkossa tietyin poikkeuksin viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili (Suomi.fi-tili), kun hän tunnistautuu johonkin julkishallinnon sähköiseen palveluun. Tämän jälkeen viranomaiset voivat toimittaa sähköisiä tiedoksiantoja tälle viestinvälityspalvelutilille ilman henkilön nimenomaista suostumusta. Hallintovaliokunta tarkastelee erityisesti näitä hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin (571/2016, tukipalvelulaki) ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lakiin (13/2003, asiointilaki) ehdotettuja muutoksia. Asiointilakia muutetaan myös niin, että sääntely viranomaiselle toimitetun sähköisen asiakirjan saapumisesta määräajassa koskee jatkossa kaikkia viranomaiselle sähköisesti toimitettuja asiakirjoja, mikä selkeyttää sääntelyä.
Hallintovaliokunta pitää perusteltuna, että digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain (306/2019, digipalvelulaki) ja asiointilain soveltamisala laajennetaan koskemaan poliisitutkintaa ja esitutkintaa. Sähköistä tiedoksiantoa voidaan jatkossa käyttää myös esitutkinnassa, poliisitutkinnassa ja sakkomenettelyssä. Uudistuksella saavutetaan merkittäviä säästöjä esimerkiksi poliisin postituskustannuksissa.
Oikeushallinnon viranomaisia ja tuomioistuimia koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan muutoksia, jotka yhdessä asiointilain ja tukipalvelulain yleissääntelyn kanssa helpottavat asiakirjojen antamista tiedoksi sähköisesti. Sähköisen tiedoksiannon käytön mahdollisuuksia laajennetaan ja sen ensisijaisuutta korostetaan muiden tiedoksiantotapojen rinnalla. Sähköisen tiedoksiannon edellytysten parantamiseksi ehdotetaan myös prosessiosoitesääntelyn muuttamista ja asianosaisen velvoittamista ilmoittamaan tuomioistuimelle muun muassa henkilötunnuksensa.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 59/2025 vp) mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan 1. lakiehdotuksen (tukipalvelulaki) 8 e §:stä ja 2. lakiehdotuksen (asiointilaki) 19 a ja 19 b §:stä tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Perustuslakivaliokunnan huomautukset liittyvät ehdotettuun tiedoksi annettavasta asiakirjasta ilmoittamista sekä viestinvälityspalvelutilin sulkemista ja uudelleen avaamista koskevaan sääntelyyn.
Lakivaliokunnan lausunnossa (LaVL 9/2025 vp) kiinnitetään huomiota muun muassa esityksen yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen liittyviin riskeihin sekä esitetään muutoksia eräisiin oikeushallinnon lainsäädäntöä koskeviin lakiehdotuksiin. Hallintovaliokunta viittaa oikeushallinnon viranomaisia ja tuomioistuimia koskevan sääntelyn osalta lakivaliokunnan lausuntoon.
Hallintovaliokunta pitää tavoitteita sähköisen tiedoksiannon lisäämisestä kannatettavina. Hallinnon asiakkaiden sähköinen asiointi on lisääntynyt merkittävästi asiointilain voimaantulon jälkeen. Myös sähköisen tiedoksiannon käyttö on viranomaisten sähköisten palvelujen kehittyessä lisääntynyt. Kuten hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, sähköinen tiedoksianto voi parhaimmillaan edistää perusoikeuksien toteutumista ja helpottaa ihmisten asiointia viranomaisten kanssa. Ehdotettuun sääntelyyn liittyy kuitenkin myös erityisesti yhdenvertaisuuteen ja asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä, jotka on kyettävä minimoimaan.
Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Sähköisen asioinnin tukipalveluista
Tukipalvelulaissa määritellään yhteensä yhdeksän yhteistä sähköisen asioinnin tukipalvelua (Suomi.fi-palvelut), joista keskeisimpiä käsiteltävänä olevan esityksen kannalta ovat viestinvälityspalvelu (Suomi.fi-viestit), luonnollisen henkilön tunnistuspalvelu (Suomi.fi-tunnistus) ja asiointivaltuuspalvelu (Suomi.fi-valtuudet). Valtion hallintoviranomaiset, virastot, laitokset ja liikelaitokset, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymän viranomaiset, kunnalliset viranomaiset niiden hoitaessa laissa niille säädettyjä tehtäviä sekä tuomioistuimet ja muut lainkäyttöelimet on tukipalvelulain 5 §:ssä velvoitettu käyttämään muun ohella viestinvälityspalvelua. Lisäksi esimerkiksi Kansaneläkelaitoksella on oikeus käyttää sitä ja muita tukipalveluja. Tukipalvelujen käyttövelvoitteesta voidaan poiketa laissa säädetyin perustein. Tukipalvelujen käyttövelvollisuutta ja siitä poikkeamista koskevaa sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi, mutta siihen ei tehdä tässä yhteydessä sisällöllisiä muutoksia.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että viranomaiset eivät ole mainitusta käyttövelvoitteesta huolimatta ottaneet viestinvälityspalvelua kattavasti käyttöön. Eri viranomaisilla on käytössään omia sähköisiä asiointipalveluja, joita käytetään viestien ja tiedoksiantojen toimittamiseen. Esimerkiksi hyvin harva kunta käyttää palvelua kattavasti. Hyvinvointialueilla palvelu on vielä kuntasektoriakin rajatummin käytössä.
Yli neljä miljoonaa yksityishenkilöä hyödyntää Suomi.fi-tunnistusta kirjautuessaan viranomaisten sähköisiin palveluihin. Suomi.fi-viestit suostumuksellaan käyttöön ottaneiden kansalaisten määrä on kasvanut noin 180 000 käyttäjällä vuosittain. Käyttäjämäärää on pyritty lisäämään viranomaisten viestinnällisillä toimilla, mutta niistä huolimatta Suomi.fi-viestit on jäänyt rajatusti käytetyksi ja heikosti tunnetuksi. Käyttäjämäärä on saadun selvityksen mukaan tehostettujen viestintätoimenpiteiden avulla kasvanut nyt noin 2,5 miljoonaan, kun palvelulla oli hallituksen esitystä annettaessa noin 2,2 miljoonaa käyttäjää.
Sähköisen viranomaisviestinnän edistäminen on osa valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Viestinvälityspalvelun käyttäjämäärän lisäämisellä tavoitellaan yhteensä noin 40 miljoonan euron vuotuista säästöä. Tästä summasta 30 miljoonaa euroa kohdentuisi valtionhallintoon, 6 miljoonaa euroa Kansaneläkelaitokseen, 2 miljoonaa euroa hyvinvointialueisiin ja 1-3 miljoonaa euroa kuntiin. Säästötavoitteesta saavutetaan arviolta noin 15 miljoonaa euroa jo ennen nyt ehdotettujen muutosten voimaantuloa, joten muutoksilla tavoitellaan noin 25 miljoonan euron vuotuisia säästöjä.
Viestinvälityspalvelutilin avaaminen
Viestinvälityspalvelua käytetään ehdotetun tukipalvelulain 8 a §:n mukaan käyttäjäorganisaation sähköisessä tiedoksiantomenettelyssä. Sitä voidaan käyttää myös muiden sähköisten viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen käyttäjäorganisaation ja käyttäjän välillä sekä postitse toteutettavaan tiedoksiantomenettelyyn ja muiden kirjeiden lähettämiseen.
Valiokunta on edellä todennut, että noin 2,5 miljoonaa henkilöä on ottanut viestinvälityspalvelun eli Suomi.fi-viestit vapaehtoisesti käyttöönsä ja antanut suostumuksensa sähköiseen viestintään. Palvelun käyttöönotto edellyttää nykyisin, että henkilö lisää palveluun käytössään olevan toimivan sähköpostiosoitteen, joka pyydetään vahvistamaan. Jokaisesta viestinvälityspalvelutilille saapuneesta viestistä lähetetään ilmoitus tähän sähköpostiosoitteeseen.
Esityksessä ehdotetaan, että sen lisäksi, että henkilö voi nykyiseen tapaan vapaaehtoisesti ottaa Suomi.fi-viestit käyttöönsä, palvelun käyttöönotto tapahtuisi jatkossa viranomaisaloitteisesti. Ehdotetun tukipalvelulain 8 d §:n mukaan palvelutuottaja eli Digi- ja väestötietovirasto avaa täysi-ikäiselle henkilölle viestinvälityspalvelutilin, kun henkilö tunnistautuu luonnollisen henkilön tunnistuspalvelua (Suomi.fi-tunnistus) käyttäen. Henkilön on säännöksen mukaan ennen tilin avaamista ilmoitettava sähköinen osoite tai tieto siitä, ettei anna osoitetta. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä rajauksena sitä, ettei tiliä avata henkilölle, jolle on määrätty edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettu.
Ehdotettu sääntely tarkoittaa käytännössä sitä, että täysi-ikäiselle henkilölle, jolla on suomalainen henkilötunnus, avataan jatkossa viestinvälityspalvelutili viranomaisaloitteisesti, jos hän kirjautuu vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen mihin tahansa viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Viestinvälityspalvelutilin avaaminen tapahtuisi aina sähköisen asiointitilanteen yhteydessä käytettäessä tunnistuspalvelua. Perustelujen mukaan tunnistautuminen julkishallinnon sähköiseen palveluun osoittaisi, että henkilö kykenee käyttämään jotakin viranomaisen sähköistä palvelua. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että tilin avaaminen viranomaisen aloitteesta edellä kuvatulla tavalla koskee henkilöitä, joilla ei vielä ole viestinvälityspalvelutiliä lain voimaan tullessa käytössään. Lisäksi on syytä huomata, että esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia henkilöihin, jotka eivät käytä lainkaan viranomaisten sähköisiä palveluja.
Esityksen perusteluissa tuodaan varsin kattavasti esiin viestinvälityspalvelutilin kautta tapahtuvaan tiedoksiantoon liittyviä yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä. Riskit liittyvät erityisesti Suomi.fi-viestien käyttäjiksi tulevien ihmisten erilaisiin tosiasiallisiin mahdollisuuksiin käyttää palvelua ja vastaanottaa tiedoksiantoja sähköisesti ja siten päästä käsiksi heidän oikeuksiaan, etujaan ja velvoitteitaan koskeviin viranomaisten asiakirjoihin ja muihin viesteihin. Riskit korostuvat erityisesti sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden digitaalinen toimintakyky on alentunut, mutta joille ei ole määrätty edunvalvojaa tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettua. Suomi.fi-tunnistuksen käyttäminen yhdenkin kerran esimerkiksi OmaVeroon tai OmaKantaan tunnistautuessa johtaisi Suomi.fi-viestien käyttöönottoon viranomaisaloitteisesti. Esityksessä arvioidaan, että palvelun käyttäjiksi ja sähköisten tiedoksiantojen piiriin tulisi henkilöitä, joiden digikyvykkyyden taso voi vaihdella suurestikin. Tiedoksiantojen toimittaminen ehdotetulla tavalla niin, että Suomi.fi-viesteihin toimitetaan vain tiedoksi annettavasta asiakirjasta informoiva heräteviesti, kun itse asiakirja on luettavissa viranomaisen omassa sähköisessä asiointipalvelussa, voi tosiasiallisesti edellyttää, että henkilön digikyvykkyys riittää Suomi.fi-viestien käytön lisäksi näiden viranomaisten omien sähköisten asiointipalvelujen käyttöön. Henkilö ei myöskään välttämättä ole valmistautunut yleiseen Suomi.fi-viestien käyttöönottoon tunnistautuessaan asiointipalveluun.
Valiokunta katsoo, että henkilöä, jolle viestinvälityspalvelutili avataan, tulee informoida tilin avaamisesta ja sen vaikutuksista sekä mahdollisuudesta pyytää palvelun sulkemista mahdollisimman selkeästi. Valiokunta korostaa, että riittävän selkeä informointi mahdollisuudesta tilin sulkemiseen on keskeistä henkilöiden yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaamisessa. Tämä korostuu esimerkiksi niiden henkilöiden kohdalla, jotka käyttävät sähköisiä palveluja vain avustettuina. Valiokunta pitää välttämättömänä, että riittävällä informoinnilla varmistetaan, että käyttäjä ymmärtää tilin avaamisen vaikutuksen ja sen, että viranomaisten tiedoksiannot toimitetaan hänelle jatkossa sähköisesti.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei viestinvälityspalvelutilin avaamiseksi vaadita ehdotetussa sääntelyssä sähköpostiosoitteen tai muun sähköisen yhteystiedon antamista, kuten nykyisin. Henkilön on kuitenkin ennen tilin avaamista ilmoitettava sähköinen osoite tai tieto siitä, ettei anna sähköistä osoitetta. Valiokunta toteaa, että sääntelyä sovellettaessa on huolehdittava siitä, että henkilö varmasti tietää sen, että jättäessään ilmoittamatta sähköisen osoitteen hän ei saa ilmoituksia saapuneista viesteistä.
Valiokunta toteaa, että yksi esityksen keskeisimmistä tavoitteista on, että sähköinen tiedoksianto viestinvälityspalveluun voidaan tehdä ilman tiedoksiannon vastaanottajan erillistä suostumusta. Jos sähköisen osoitetiedon antaminen olisi tiliä avattaessa pakollista, sääntely tilin avaamisesta perustuisi tosiasiassa nykytilaa vastaavasti henkilön nimenomaiseen suostumukseen eikä tavoiteltu sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus toteutuisi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomi.fi-tiliä ei jatkossakaan avata käyttäjän sitä huomaamatta. Tilin avaaminen tapahtuu aina Suomi.fi-tunnistustapahtuman yhteydessä ja edellyttää käyttäjältä edellä todetuin tavoin toimenpiteitä, millä pyritään varmistamaan se, ettei tiliä avata käyttäjän tietämättä tai niin sanotusti vahingossa. Valiokunta tähdentää, että menettelyn sähköisestä tiedoksiannosta kieltäytymiseen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista.
Valiokunta korostaa selkeän ja oikea-aikaisen viestinnän merkitystä muutoksen toteuttamisessa. Digi- ja väestötietovirasto on tiedottanut muutoksesta jo etupainotteisesti. Lain voimaantulon jälkeen käyttäjiä on tarkoitus tukea useilla saavutettavilla tavoilla, kuten video-ohjeilla. Neuvontaa on saatavilla myös Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalvelusta, jonka resursointia vahvistetaan muutosten voimaantulon yhteydessä.
Valiokunta toteaa, että digituella on keskeinen merkitys yhdenvertaisuuden ja oikeusturvaperusoikeuden toteutumisessa. Kunnilla ja erilaisilla järjestöillä on nykyisellään suuri vastuu digituen antamisessa. Käytännössä digitukea etenkin ikääntyneille henkilöille antavat usein läheiset. Sääntely mahdollistaa toisen henkilön puolesta asioinnin Suomi.fi-valtuuksilla, mutta näissä tilanteissa henkilöä autetaan asioiden hoitamisessa epävirallisesti ilman nimenomaista valtuuttamista. Lainsäädännön tulee jatkossakin mahdollistaa tällainen käytännössä varsin yleinen menettely.
Tilin sulkeminen ja uudelleen avaaminen
Ehdotetun asiointilain 8 e §:n mukaan palvelutuottaja sulkee viestinvälityspalvelutilin käyttäjän pyynnöstä tai saatuaan tiedon käyttäjän kuolemasta. Perustelujen mukaan henkilö voi tehdä pyynnön tilin sulkemisesta heti sen jälkeen, kun tili on avattu. Mahdollisuudesta sulkea tili informoidaan käyttäjää tilin avaamisen yhteydessä. Henkilö voi sulkea tilin myös milloin tahansa tilin avaamisen jälkeen ilmoittamalla siitä palvelutuottajalle joko viestinvälityspalvelussa tai muulla tavalla, esimerkiksi asioimalla Digi- ja väestötietoviraston palvelupisteellä. Käyttäjän puolesta tilin sulkemista koskevan pyynnön voi tehdä käyttäjän valtuuttama henkilö tai huoltaja, edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu.
Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan mahdollisuutta kieltäytyä sähköisten tiedoksiantojen vastaanottamisesta valtiosääntöoikeudellisesti merkittävänä siltä kannalta, että sen avulla voidaan turvata myös sellaisten henkilöiden oikeusturvan toteutuminen, jotka eivät pysty käyttämään täysimääräisesti sähköistä tiedoksiantoa. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että sähköisestä asioinnista kieltäytyminen on käytännössä niin helppoa, että sen voi tehdä myös ilman digiosaamista. Tästä näkökulmasta on perusteltua, että tilin sulkemispyynnön voi tehdä myös puhelimitse tai käyntiasioinnin yhteydessä.
Ehdotetun 8 e §:n 2 momentin mukaan palvelutuottaja avaa viestinvälityspalvelutilin uudelleen, jos 8 d §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät ja kuusi kuukautta on kulunut siitä, kun tili on käyttäjän pyynnöstä suljettu. Hallituksen esityksessä ei perustella, miksi sulkemiselle on ehdotettu säädettäväksi varsin lyhyt kuuden kuukauden määräaika. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön sulkema tili avataan uudelleen käyttöön, jos henkilö asioi sähköisesti ja tunnistautuu tunnistuspalvelun avulla henkilökohtaisen vahvan tunnistuksen välineellä kuuden kuukauden jälkeen siitä, kun tili on hänen pyynnöstään suljettu. Tilin uudelleen avaaminen tapahtuu ehdotuksen mukaan samaan tapaan kuin tilin avaaminen viranomaisaloitteisesti. Näin ollen myöskään tilin uudelleen avaaminen ei tapahdu automaattisesti tai käyttäjän tietämättä, vaan edellyttää käyttäjän aktiivisuutta.
Perustuslakivaliokunnan mielestä 8 e §:n 2 momentti on ongelmallinen perustuslain 6 ja 21 §:n kannalta. Viranomaisaloitteinen Suomi.fi-viestien uudelleen avaaminen ei sinänsä velvoita sähköisten tiedoksiantojen vastaanottamiseen, vaan henkilö voi tehdä aina uuden lopettamispyynnön, jonka jälkeen tili suljettaisiin uudelleen. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan käytännössä sääntely johtaisi siihen, että jos henkilö haluaisi asioida sähköisesti Suomi.fi -tunnistusta käyttäen kirjautumalla esimerkiksi OmaKantaan tai OmaVeroon, mutta ei pystyisi käyttämään Suomi.fi-viestejä, tulisi hänen tehdä tilin sulkemispyyntö toistuvasti tiheimmillään puolen vuoden välein. Esityksestä jää epäselväksi, miten henkilölle ilmoitettaisiin siitä, että hän on jälleen siirtynyt sähköisten tiedoksiantojen piiriin, sekä se, miten varmistutaan siitä, että henkilö on vastaanottanut ilmoituksen ja ymmärtänyt sen.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan sääntely viestinvälityspalvelun uudelleen avaamisesta on joko poistettava laista kokonaan tai määräaikaa on pidennettävä merkittävästi. Hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin, että viestinvälityspalvelutilin uudelleen avaamisen määräaikaa pidennetään hallituksen esityksessä ehdotetusta puolesta vuodesta yhteen vuoteen.
Sähköiseen tiedoksiantomenettelyyn ehdotetut muutokset
Tiedoksiannossa on kyse viranomaisen asiakirjan toimittamisesta asianosaiselle tai muulle asiaan liittyvälle taholle. Tiedoksiantomenettely on keskeinen osa hallinto- ja lainkäyttöasian käsittelyä. Hallintopäätöksen ja muun asiakirjan tiedoksiannosta säädetään hallintolaissa (434/2003), jossa on muun ohella yleiset säännökset viranomaisen tiedoksiannosta ja tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä. Tiedoksianto toteutetaan joko tavallisena tiedoksiantona, joka toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle tai todisteellisena tiedoksiantona, jolloin tiedoksianto toimitetaan yleensä postitse saantitodistusta vastaan.
Sähköisestä tiedoksiannosta säädetään erikseen asiointilaissa, joka on sähköistä asiointia koskeva yleislaki. Laissa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä asioinnissa. Asiointilain soveltamisala on laajempi kuin hallintolain soveltamisala, ja sitä sovelletaan hallintoasioiden lisäksi lainkäyttöasioihin, syyteasioihin ja ulosottoasioihin.
Asiointilain 18 §:ssä säädetään todisteellisesta ja 19 §:ssä tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta, joita voidaan käyttää pääasiassa vastaavien asiakirjojen tiedoksiannossa kuin hallintolain mukaista tavallista ja todisteellista tiedoksiantoa. Viranomainen voi näin ollen nykyisin käyttää harkintansa mukaan joko hallintolain mukaista tiedoksiantomenettelyä tai asiointilain mukaista sähköistä tiedoksiantoa. Sähköisen tiedoksiantotavan käyttäminen edellyttää kuitenkin voimassa olevan lain mukaan asianosaisen suostumusta. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että tiedoksiannon toteuttaminen asianosaisen oikeusturvan takaavalla tavalla on mahdollista erilaisilla toteutustavoilla, eikä perustuslakivaliokunta ole edellyttänyt tiedoksiannolta tiettyä toteutustapaa.
Asiointilain 18 ja 19 §:ää ehdotetaan muutettaviksi niin, että sähköinen tiedoksianto ei jatkossa edellytä asianosaisen suostumusta, jos tiedoksianto lähetetään viestinvälityspalveluun tai asiointipalveluun, josta lähetetään ilmoitus viestinvälityspalveluun. Tarkoituksena on selkeyttää sähköistä tiedoksiantoa koskevaa sääntelyä ja mahdollistaa sähköisen tiedoksiannon käyttäminen nykyistä laajemmin.
Viranomainen lähettää ehdotetun sääntelyn mukaan asiakirjan 1) viestinvälityspalveluun, 2) asiointipalveluun tai 3) muuhun kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun sähköiseen osoitteeseen, jonka tiedoksiannon vastaanottaja on ilmoittanut yhteystiedokseen. Viestinvälityspalvelulla tarkoitetaan Suomi.fi -viestejä, asiointipalvelulla viranomaisen vastuulla olevaa sähköisen asioinnin palvelua (esim. OmaKanta, KELAn asiointipalvelu ja OmaVero) ja muulla sähköisellä osoitteella esimerkiksi sähköpostiosoitetta. Perustelujen mukaan tiedoksianto muuhun sähköiseen osoitteeseen vastaa käytännössä voimassa olevan lain edellytystä asianosaisen suostumuksesta.
Hallintovaliokunta toteaa, ettei kaikkia henkilöitä velvoiteta ehdotetulla sääntelyllä yksinomaan Suomi.fi-viestien käyttäjiksi ja sitä kautta sähköisten tiedoksiantojen vastaanottamiseen. Sääntelyllä pyritään osaltaan turvaamaan se, että vain digitaalisten välineiden käyttöön kykeneviä henkilöitä ohjataan sähköisten tiedoksiantojen piiriin.
Tiedoksi annettavasta asiakirjasta ilmoittaminen
Hallintovaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallinnon asiakas saa luotettavalla tavalla tiedon hänelle tiedoksi annettavasta viranomaisen asiakirjasta. Tästä tulee huolehtia myös tilanteessa, jossa ensisijaisena tiedoksiantokanavana on ehdotetun sääntelyn mukaisesti viestinvälityspalvelu.
Tukipalvelulain 8 b §:ssä ehdotetaan säädettäväksi palveluntuottajalle velvollisuus ilmoituksen lähettämisestä käyttäjälle viestinvälityspalveluun saapuneesta tiedoksi annettavasta asiakirjasta. Asiointilain 19 a §:n mukaan viranomaisen on puolestaan ilmoitettava viestinvälityspalveluun lähetetystä ja 19 b §:n mukaan asiointipalveluun lähetystä tiedoksi annettavasta asiakirjasta sen vastaanottajalle. Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan mainittujen pykälien sääntelyä osin ristiriitaisena. Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyä ja säännösten välistä suhdetta selkeytettäväksi yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin.
Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että viestinvälityspalveluun tulleesta asiakirjasta tehtävällä ilmoituksella on keskeinen merkitys tiedoksiannon tarkoituksen toteutumisen kannalta. Sitä, että asianosaisen tulee käydä itse seuraamassa viestinvälityspalvelua varmistaakseen, onko viestejä saapunut, ei voida pitää riittävänä, ellei hän ole itse valinnut tai hänen voida katsoa valinneen sitä tiedoksiantoa koskevan ilmoituksen tekemisen tavaksi. Perustuslakivaliokunta toteaa, että viranomaisen ilmoitukset tiedoksi annettavasta asiakirjasta tulee toimittaa asianosaisen nimenomaisesti valitsemaan sähköiseen yhteystietoon, joka voi olla esimerkiksi sähköposti, puhelin tai viestinvälityspalvelu. Sen sijaan sääntelymalliin sisältyvää olettamaa siitä, että henkilö seuraa viestinvälityspalvelua mahdollisten viranomaisviestien varalta ei voida pitää asianmukaisena. Tällaisella tavalla ei voida riittävästi varmistua siitä, että asianosainen saa tiedon saapuneesta asiakirjasta. Hallintovaliokunnan on perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetuin tavoin muutettava sääntelyä. Hallintovaliokunta ehdottaa, että ilmoituksen lähettämistä koskevaa sääntelyä täsmennetään ja sen rakennetta selkeytetään. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että laissa säädetään nimenomaisesti siitä, että palvelutuottaja antaa käyttäjälle tiedon siitä, ettei ilmoitusta lähetetä, jos käyttäjä ei ole ilmoittanut sähköistä osoitetta.
Ehdotetulla ilmoitussääntelyllä pyritään varmistamaan hallinnon asiakkaiden mahdollisimman kattava tiedonsaanti. Tiedoksiannon vastaanottaja saa edellä kuvatuin tavoin lähtökohtaisesti erillisen ilmoituksen tiedoksi annettavasta asiakirjasta ilmoittamaansa sähköiseen osoitteeseen. Tarkoituksena on varmistaa, että sähköinen tiedoksianto tulee kaikissa tilanteissa tehokkaasti asiakkaan tietoon. Todisteellisessa tiedoksiannossa, jota käytetään oikeusvaikutuksiltaan merkityksellisimmissä asioissa, viranomaisen tulee ehdotetun asiointilain 18 §:n nojalla saada vastaanottajan vahvistus sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta ja siten varmistua tiedoksiannon toteutumisesta. Todisteellisen tiedoksiantotavan käyttäminen määräytyy suoraan lain perusteella, minkä lisäksi todisteellista tiedoksiantoa voidaan viranomaisen harkinnan perusteella käyttää ehdotetun lainsäädännön perusteella muussakin tapauksessa asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi.
Ilmoitus viestinvälityspalveluun toimitetusta tiedoksiannosta toimitetaan käytännössä henkilön ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Ilmoitus voidaan jättää toimittamatta vain, jos viestinvälityspalvelun käyttäjä ei ole ilmoittanut sähköpostiosoitetta. Käyttäjän on tilin avaamisen yhteydessä erikseen ilmoitettava sähköinen osoitteensa tai tieto siitä, ettei anna sähköistä osoitetta ilmoitusta varten. Lisäksi Digi- ja väestötietovirastolla on hallintovaliokunnan ehdottaman 8 b §:n 3 momentin mukaan velvollisuus antaa käyttäjälle tieto siitä, että ilmoitusta ei lähetetä, jos käyttäjä ei ilmoita sähköpostiosoitettaan. Sähköisen osoitteen antamatta jättäminen edellyttää siis käyttäjältä aktiivista valintaa. Viranomaisen asiointipalveluun toimittamista tiedoksiannoista on puolestaan ehdotetun asiointilain 19 b §:n mukaan aina ilmoitettava vastaanottajalle. Ilmoittamista koskevasta vaatimuksesta ei voida asiointipalveluun toimitetun tiedoksiannon osalta poiketa. Ensisijaisena ilmoituskanavana on viestinvälityspalvelu. Jos käyttäjän sähköpostiosoite on annettu viestinvälityspalveluun, ilmoitus lähtee myös tähän sähköpostisoitteeseen. Jos henkilöllä tai viranomaisella ei ole käytössä viestinvälityspalvelua, tiedoksianto viranomaisen asiointipalveluun edellyttää ilmoituksen lähettämistä muuhun vastaanottajan nimenomaisesti viranomaiselle ilmoittamaan sähköiseen osoitteeseen, kuten sähköpostiosoitteeseen tai puhelinnumeroon.
Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan viranomainen voi seurata Suomi.fi-viestien etenemistä ja näin ollen myös sähköisten tiedoksiantojen onnistumista Digi- ja väestötietoviraston tarjoaman teknisen rajapinnan avulla. Valiokunta pitää tärkeänä, että järjestelmä mahdollistaa sen, että viranomainen voi omalta osaltaan varmistua sähköisen viestin toimittamisesta. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu sääntely mahdollistaa myös tekstiviestiherätteiden käytön. Tämän toiminnallisuuden kehittämistä palveluun ei ole kuitenkaan valmistelussa pidetty kustannustehokkaana ratkaisuna. Sähköpostiherätteen lisäksi käytössä on mobiilisovelluksesta toimitettava push-ilmoitus, joka vastaa selvityksen mukaan pitkälti tekstiviestiherätettä.
Valiokunta toteaa, että viranomaisella on jatkossakin mahdollisuus viestiä hallinnon asiakkaan kanssa muullakin tavalla, jos se katsoo, ettei viestinvälityspalvelu ole tähän tarkoituksenmukaisin viestintäkanava. Tämä on mahdollista esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa hyvinvointialue voi lähettää edelleen ajanvaraustietoja ja muita terveydenhuoltoon liittyviä viestejä suoraan asiakkaalta saamiinsa yhteystietoihin.
Muita huomioita
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota Suomi.fi-viestit -sovelluksen ja verkkopalvelun käyttöliittymän ja postilaatikon toteuttamiseen saamen kielillä. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan Digi- ja väestötietovirasto toteuttaa Suomi.fi-viestien avaamisen ja postilaatikon käytön pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielillä lain voimaantulon yhteydessä.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan sähköisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus toteutetaan kuluvalla vaalikaudella kahdessa rinnakkaisessa hankkeessa. Valmistelussa on parhaillaan myös hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi julkisen hallintotehtävän antamisesta kaupallisille toimijoille. Tarkoituksena on mahdollistaa viranomaisten tiedoksiantojen lukeminen käyttäjän valitsemassa kaupallisessa digipostipalvelussa. Saadun selvityksen mukaan hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026.