Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Yhteistoiminta-avustuksen käyttöönotto tuo tärkeän lisän kuntien toiminnallisen yhteistyön edistämiseen. Esityksen tarkoituksena on helpottaa nimenomaan yhteistoiminnan aloittamista, jolloin tarvitaan usein panostusta erilaisiin — käytännöllisiinkin — kysymyksiin, kuten esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensopivuuteen, henkilöstön koulutukseen ja toiminnan organisatorisiin järjestelyihin. Tukemalla käynnistysvaihetta voidaan pitemmällä aikavälillä aikaansaada kunnissa yhteistoiminnan kautta huomattaviakin säästöjä ja laadultaan parempia palveluja. Palvelujen yhdessä tuottamisen on arvioitu hyödyttävän erityisesti pieniä kuntia, mutta myös suuremmat kunnat ja kaupunkiseudut voivat saada yhteistoiminnasta merkittäviä hyötyjä.

Valiokunnan mielestä on perusteltua, että tuettavalta yhteistoiminnalta edellytetään laaja-alaisuutta tai merkittävyyttä ja kuntien päätöksiä yhteistoimintaan ryhtymisestä. Ottaen huomioon, että tässä tarkoitettu kuntien yhteistoiminta voi esityksen mukaan koskea koko hallinnonalaa, huomattavaa osaa siitä tai merkittävää tehtävää ja että yhteistoiminta voi koskea viranomaistehtävien lisäksi myös muita tehtäviä sisäiset palvelut mukaan lukien, merkittävyyttä tulee valiokunnan näkemyksen mukaan suhteuttaa asianomaisiin kuntiin ja niiden tavoittelemiin hyötyihin verrattuna siihen tilanteeseen, että yhteistoimintaan ei ryhdyttäisi. Yhteistoiminnan monimuotoisuus on hyödyllistä myös arvioitaessa kannustimen toimivuutta.

Valtion talousarviossa vuodelle 2005 esitetään kuntien yhdistymisavustuksiin ja kuntajakoon sekä kuntien yhteistoiminnan tukemiseen yhteensä 41 miljoonaa euroa, josta kuntien yhteistoiminnan tukemiseen saa käyttää enintään 500 000 euroa. Valtiontalouden vuosille 2005—2008 hyväksyttyjen kehyksien mukaan kuntien yhteistoiminnasta arvioidaan syntyvän kustannuksia vuosina 2006—2008 kunakin noin 1—3 miljoonaa euroa. Vastaava arvio yhdistymiskannustimien osalta on vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että uudet yhteistyön kannustimet eivät heikennä kuntien yhdistymisavustusten kannustavuutta, sillä jatkossa tarvitaan sekä kuntien yhdistymisiä että kuntien tiivistä toiminnallista yhteistyötä.

Lopuksi valiokunta ehdottaa lakiehdotukseen tehtäväksi seuraavat lakitekniset täsmennykset.

Koska kuntien valtionosuuslain (1147/1996) määritelmiä koskevassa 2 §:ssä ei ole mainittu yhteistoiminta-avustusta ja koska ehdotetussa 13 a §:ssä on muutoinkin käytetty sanaa sisäasiainministeriö, valiokunta ehdottaa 13 a §:n 3 momenttia muutettavaksi siten, että siinäkin käytettäisiin sanaa sisäasiainministeriö.

Lain 13 a §:n 5 momentin mukaan yhteistoiminta-avustukseen sovelletaan lisäksi momentissa lueteltuja, lähinnä avustuksen takaisinperintään ja palauttamiseen liittyviä valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä. Ehdotettu laki on määräaikainen ja tarkoitettu olemaan voimassa vuoden 2008 loppuun. Koska valtionavustuslain 3 §:n mukaan valtionavustuslakia ei sovelleta kuntien valtionosuuslaissa säädettyyn valtionosuuteen tai -avustukseen, voi jäädä epäselväksi, voidaanko ehdotetussa 5 momentissa mainittuja valtionavustuslain säännöksiä soveltaa ehdotetun lain perusteella myönnettyyn yhteistoiminta-avustukseen lain voimassaolon päätyttyä. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa lisättäväksi lain voimaantulosäännökseen uuden 2 momentin, jonka mukaan lain 13 a §:n 5 momenttia sovelletaan tämän lain perusteella myönnettyyn yhteistoiminta-avustukseen 31 päivän joulukuuta 2008 jälkeenkin. Ehdotetussa 5 momentissa viitatut takaisinperinnän määräaikaa ja avustuksen palautusvelvollisuuden vanhenemista koskevat säännökset rajaavat tosiasiassa lain soveltamisajan avustuskohtaisesti.