Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki turvallisuusselvityksistä

1 luku. Yleiset säännökset

2 §. Lain tarkoitus.

Valiokunta ehdottaa 2 §:n johdantokappaleessa käytettäväksi ilmaisua "henkilötietojen suoja" henkilön tietosuojan asemasta.

3 §. Rajoitussäännös.

Lakiehdotuksen 3 §:n toisen virkkeen mukaan toimivaltuuksia käytettäessä ei kenenkään yksityiselämän suojaan saa puuttua enempää kuin on ehdottoman välttämätöntä. Hallintovaliokunta ehdottaa pykälästä poistettavaksi sanan "ehdottoman".

2 luku. Perusmuotoinen turvallisuusselvitys

4 §. Hakija.

Lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan myös kunta ja kuntayhtymä voisivat hakea perusmuotoista turvallisuusselvitystä suojelupoliisilta. Valiokunta pitää lähtökohtaisesti näitä tilanteita harvinaisina ja poikkeuksellisina. Saadakseen turvallisuusselvityksen kunnan tai kuntayhtymän tulee pystyä osoittamaan, että säädettävän lain 2 §:ssä asetetut edellytykset täyttyvät. Näistä merkitykselliseksi voidaan arvioida lähinnä julkisen talouden suojaaminen.

5 §. Toimivaltainen viranomainen.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan huomauttanut 5 §:n viimeisen virkkeen perusteella jäävän mahdolliseksi, että turvallisuusselvityksen tekemisestä siinä tarkoitetuissa tilanteissa päättää joko suojelupoliisi tai pääesikunta. Hallintovaliokunta ehdottaa 5 §:n muuttamista siten, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti. Pykälä kuuluu uudelleen muotoiltuna seuraavasti: "Turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää suojelupoliisi. Turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää kuitenkin pääesikunta, jos hakija kuuluu puolustushallinnon alaan tai (poist.) hoitaa puolustushallinnon antamaa tehtävää."

6 §. Turvallisuusselvityksen tekemisen edellytykset.

Valiokunta ehdottaa, että 6 §:n 2 momentissa käytetään käsitettä "henkilötietojen suoja" rekisteröidyn tietosuojan asemasta.

8 §. Turvallisuusselvityksen tekeminen.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan huomauttanut, että rikosilmoituksia saatetaan tehdä myös kevyesti ja asiattomasti ja että rikosilmoitushakemiston käyttämisestä voi seurata perusteettoman tiedon sisällyttäminen turvallisuusselvitykseen. Tämän vuoksi valiokunta on pitänyt aiheellisena, että sääntelyä rikosilmoitushakemiston käytöstä turvallisuusselvityksen tekemisessä vielä täsmennetään ja tiukennetaan.

Hallintovaliokunta katsoo, että sääntelyä on perustuslakivaliokunnan huomautuksen mukaisesti aihetta tarkentaa. Hallintovaliokunta ehdottaa, että tämä tehdään lisäämällä pykälään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2—4 momentti siirtyvät 3—5 momentiksi. Tällainen tarkennus edellyttää muutosta myös lakiehdotuksen 10 §:ään.

Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa 8 §:ään tarkennusta sen estämiseksi, että tuomiolauselmajärjestelmästä olisi saatavissa tietoja, jotka olisi asiaa koskevien erityissäännösten nojalla rikosrekisteristä jo poistettu. Tämä muutos ehdotetaan kuitenkin kirjoitettavaksi niin, ettei mitään rekisteriä mainita erikseen nimeltä. Näin säännös soveltuisi sellaisenaan esimerkiksi sellaiseen tilanteeseen, että sakon täytäntöönpanoa koskevassa lainsäädännössä tulevaisuudessa perustettaisiin sakkorekisteri ja että myös sen tietoja säädettäisiin mahdolliseksi käyttää turvallisuusselvityksiä tehtäessä.

Hallintovaliokunnan ehdottamassa muodossa 8 §:n uusi 2 momentti kuuluu seuraavasti: "Poliisiasiain tietojärjestelmään kuuluvaan rikosilmoitushakemistoon sisältyvää tietoa saa käyttää vain, jollei rikosilmoitusta ole syytä epäillä perusteettomaksi. Tällaista tietoa käytettäessä on tarkastettava, missä vaiheessa asian käsittely silloin on. Tuomiolauselmajärjestelmään sisältyvää tietoa ei saa käyttää, jos vastaava tieto on sitä koskevan lain säännöksen nojalla poistettu muusta 1 momentissa mainitusta rekisteristä."

10 §. Turvallisuusselvityksen tuloksesta ilmoittaminen.

Valiokunta ehdottaa, että keskeneräisiä rikosasioita koskevien tietojen ilmoittamisesta säädetään 10 §:n 1 momentissa. Tällöin on lainsäädäntöteknisesti selvintä erottaa hallituksen esityksen 10 §:n 1 momentin viimeinen virke omaksi momentikseen, jolloin lakiehdotuksen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi.

Hallintovaliokunnan ehdottama uusi 1 momentti kuuluu seuraavasti: "Turvallisuusselvitys annetaan hakijalle kirjallisesti. Turvallisuusselvitykseen otetaan vain ne tiedot, jotka yksittäistapauksessa ovat tarpeen selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi. S isällytettäessä turvallisuusselvitykseen tieto keskeneräisestä rikosasiasta on samalla ilmoitettava, missä vaiheessa asian käsittely silloin on."

Perustuslakivaliokunta ei ole lausunnossaan pitänyt asianmukaisena perusteluissa esitettyä mainintaa, jonka mukaan riittävää voisi olla pelkästään sen ilmoittaminen, että henkilöstä on merkintöjä suojelupoliisin rekistereissä.

Hallintovaliokunta katsoo, että yksilöityjen tietojen antaminen vaikeuttaisi suojelupoliisin lakisääteisiä valvontatehtäviä. Saadun selvityksen mukaan luotettavuuslausunnoissa tälläkin hetkellä hakijalle pääsääntöisesti kerrotaan yleisellä tasolla, millaisia merkintöjä suojelupoliisin rekisterissä on tai mihin aihepiiriin ne liittyvät. Hallintovaliokunta toteaa, että sisällytettäessä turvallisuusselvitykseen tietoja suojelupoliisin rekistereistä tulee niiden yksilöinnissä noudattaa vähintään nykyistä käytäntöä.

13 §. Tiedonsaantioikeus.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että tulisi vakavasti arvioida mahdollisuuksia kehittää sääntely sellaiseksi, että pääsääntöisesti myös kohdehenkilö saa itsestään tehdyn turvallisuusselvityksen tai siihen edes sellaisen huomautusoikeuden kuin 16 §:n nojalla koskee laajaa turvallisuusselvitystä.

Saadun selvityksen perusteella hallintovaliokunta toteaa, että kyseessä olevaa tiedonsaantioikeutta on harkittu valmistelun aikana erittäin huolellisesti. Tuolloin on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan virkavastuulla toimiva toimivaltainen viranomainen on velvollinen antamaan selvityksen sisältämät tiedot, jolleivät ne ole peräisin sellaisesta rekisteristä, johon selvityksen kohdehenkilöllä ei ole tarkastusoikeutta. Jos kohdehenkilöllä olisi näissä tapauksissa oikeus saada myös jäljennös itse selvityksestä, paljastaisi jo kyseiseen poikkeussäännökseen vetoaminen, että henkilöstä on annettu tietoja jostakin sellaisesta rekisteristä, johon hänellä ei ole tarkastusoikeutta. Koska tarkastusoikeuden ulkopuolelle jäävien rekistereiden kohdalla henkilöllä ei ole oikeutta saada tietää, onko hänestä ylipäänsä merkintää siellä, merkitsisi mainitun kaltainen jäljennöksen antamisvelvollisuus poikkeuksineen mahdollisuutta osittain kiertää tarkastusoikeutta koskevaa rajoitusta. Tämän vuoksi on päädytty ratkaisuun, jossa toimivaltainen viranomainen voi antaa säännöksessä tarkoitetut tiedot joko suullisesti tai laatimalla pyytäjälle säännöksen mukaisen erillisen asiakirjan. Edellä mainituista syistä hallintovaliokunta ei pidä mahdollisena sellaista muutosta, että henkilölle annettaisiin jäljennös itse turvallisuusselvityksestä.

Säännöksessä ei myöskään anneta selvityksen kohdehenkilölle sellaista huomautusoikeutta kuin laajan turvallisuusselvityksen osalta 16 §:ssä. Tämäkin on tietoisen ratkaisun tulos. Perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä ja suppeassa turvallisuusselvityksessä on kyse yksilöityjen rekisteritietojen tarkistamisesta. Kaikki käytettävissä olevat rekisterit ovat viranomaisrekistereitä, joihin jo tämän vuoksi liittyy tavanomaista suurempi luotettavuus. Laajassa turvallisuusselvityksessä taas menettely rakentuu paljolti erillisen henkilötietoilmoituksen varaan. Tiivistettäessä tällä tavoin saatuja tietoja virhe- ja väärinkäsitysmahdollisuudet ovat aivan toisenlaisia kuin pelkän rekistereissä olevien tietojen tarkastamisen kohdalla. Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen ja suppean turvallisuusselvityksen tekeminen tulee todennäköisesti myös määriltään huomattavasti eroamaan laajojen turvallisuusselvitysten tekemisestä, jolloin huomautusoikeuden liittäminen näihin menettelyihin olisi omiaan merkittävästikin viivyttämään esimerkiksi virka- tai työsuhteeseen ottamista. Edellä mainituista syistä hallintovaliokunta ei pidä ainakaan tässä vaiheessa aiheellisena kohdehenkilön huomautusoikeuden perustamista. Valiokunta edellyttää kuitenkin sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön toimialoillaan seuraavan lain toimivuutta. Jos turvallisuusselvitysten tietosisällön oikeellisuudessa käytännössä ilmenee merkittäviä puutteita, on asiaa harkittava uudelleen.

Valiokunta ehdottaa 10 §:ään tehtävien muutosten johdosta 13 §:n 2 momentin viittaussäännöksen muuttamista koskemaan 10 §:n 3 momenttia.

3 luku. Turvallisuusluokitus ja laaja turvallisuusselvitys

14 §. Laaja turvallisuusselvitys.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, ettei turvallisuusluokitusta koskevia ratkaisuja ilman erityistä syytä ole aiheellista tehdä säädösmuodossa. Valiokunta on puoltanut ehdotuksen muuttamista niin, että turvallisuusluokituksen käyttöönottamisesta tekee päätöksen valtioneuvosto ja tehtävien turvallisuusluokkiin sijoittamisesta asianomainen ministeriö.

Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta 14 §:n 1 ja 3 momentin muuttamista.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut lisäksi, ettei ehdotetussa 14 §:n 2 momentissa omaksuttu määrällinen kriteeri välttämättä ole onnistunut turvallisuusluokituksen tarkoituksen kannalta. Valiokunta onkin kiinnittänyt huomiota siihen, pitäisikö sääntelyn lähtökohdaksi omaksua se, että henkilöllä on tehtävässä muutoin kuin satunnaisesti pääsy tarkoitettuihin tietoihin.

Perustuslakivaliokunnan huomautuksen vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa 14 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen kirjoittamista seuraavasti: "Ensimmäiseen turvallisuusluokkaan kuuluvat tehtävät, joissa henkilöllä on muutoin kuin satunnaisesti pääsy vähäistä suurempaan määrää sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joiden paljastuminen vakavasti vahingoittaisi 2 §:n 1—3 kohdassa tarkoitettuja etuja."

15 §. Laajan turvallisuusselvityksen tekeminen.

Hallintovaliokunta ehdottaa 15 §:n 3 momentin viimeisen virkkeen täsmentämistä osoittamaan, että tältäkään osin kysymys tietojen antamisesta ei oikeudellisena seikkana riipu kohdehenkilön valinnoista. Valiokunta ehdottaa momentin viimeisen virkkeen hyväksymistä näin kuuluvana: "Henkilötietoilmoituksessa voidaan tarvittaessa edellyttää annettavaksi myös tietoja 2 momentissa tarkoitetuista taloudellisista sidonnaisuuksista."

17 §. Laajan turvallisuusselvityksen ulottaminen läheisiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että läheisen määritelmä on pykälän 1 momentissa tyhjentävä. Laajan turvallisuusselvityksen ulottamista läheisiin rajoittaa yksittäistapauksissa myös ehdotettu 3 §:n rajoitussäännös.

5 luku. Erinäiset säännökset

29 §. Tarkemmat säännökset.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että puolustusministeriön asetuksella ei ole mahdollista antaa tarkempia säännöksiä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuista ehdoista, vaikka siihen 5 § huomioon ottaen näkyisi olevan tarvetta.

Hallintovaliokunta ehdottaa 29 §:n muuttamista siten, että 2 momentin loppu kuuluu seuraavasti: "...esitettävistä tiedoista (poist.), hakumenettelystä sekä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuista ehdoista."

2.—7. lakiehdotukset

Valiokunta ehdottaa 2.—7. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina. Yksityiskohtaisten perustelujen osalta valiokunta viittaa hallituksen esityksessä lausuttuun.