HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2009 vp

HaVM 6/2009 vp - HE 26/2008 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 2 päivänä huhtikuuta 2008 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 26/2008 vp).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot (PeVL 35/2008 vp ja LaVL 23/2008 vp), jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Keijo Suuripää, rajavartio-osaston oikeudellisen osaston päällikkö, hallitusneuvos Tomi Vuori, hallitusneuvos Marko Viitanen ja rikostarkastaja Jari Nyström, sisäasiainministeriö

lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva ja lainsäädäntöneuvos Päivi Pietarinen, oikeusministeriö

ylitarkastaja Jukka M. Kekkonen, valtiovarainministeriö

valtionsyyttäjä Mika Illman, Valtakunnansyyttäjänvirasto

johtaja Juha Niskanen, Tullihallitus

apulaispäällikkö Tero Kurenmaa, keskusrikospoliisi

lakimies Kimmo Lehtimäki, Poliisiammattikorkeakoulu

poliisikomentaja Jukka Riikonen, Helsingin kihlakunnan poliisilaitos

poliisipäällikkö Seppo Kinnunen, Peräpohjolan kihlakunnan poliisilaitos

puheenjohtaja Antero Rytkölä, Suomen Nimismiesyhdistys ry, edustaen myös Poliisi-, ulosotto-, syyttäjä- ja maistraattilakimiesten edunvalvontajärjestö PUSH ry:tä

puheenjohtaja Juha Masalin ja luottamusmies Veikko Lehtonen, Merivartioliitto ry

pääluottamusmies Mika Ala-Hiiro, Päällystöliitto ry

pääluottamusmies Markku Pietikäinen ja varapääluottamusmies Erkki Hirvonsalo, Rajavartioliitto ry

lakimies Rita Ridanpää, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry

puheenjohtaja Markku Kosonen, Tulliliitto ry

puheenjohtaja Sirkkaliisa Suutari, Tullin Akavalainen Yhdistys ry

puheenjohtaja Mikko Grönberg, Tullivirkamiesliitto ry

puheenjohtaja, majuri Harri Westerlund, Upseeriliitto ry

professori Olli Mäenpää

professori Tuomas Ojanen

professori Kaarlo Tuori

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • suojelupoliisi
  • Raja- ja merivartiokoulu
  • tietosuojavaltuutetun toimisto
  • Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki poliisin, tullin, ja rajavartiolaitoksen (myöhemmin PTR-viranomaiset) yhteistoiminnasta. Esityksen mukaan lain tasolla säädettäisiin niistä keskeisistä asioista, joista säädetään nykyisessä asetuksessa poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta sekä muista lakitasoista sääntelyä edellyttävistä PTR-viranomaisten yhteistoimintaa koskevista asioista.

Tavoitteena on, että laista saisi kokonaiskuvan PTR-viranomaisten yhteistoiminnasta rikostorjunnassa, valvontatoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Ehdotettu lainsäädäntö muodostaisi myös selkeän oikeudellisen pohjan PTR-viranomaisten yhteistyölle.

Lailla ei muutettaisi PTR-viranomaisten päävastuualueita, mutta sillä parannettaisiin viranomaisten yhteistoimintaa erityisesti rikostorjunnassa sekä lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia tietyissä tilanteissa suorittaa toiselle PTR-viranomaiselle kuuluvia rikostorjuntatehtäviä tämän puolesta. Lailla ei annettaisi viranomaisille uusia toimivaltuuksia muutoin kuin yhteistoimintaan sisältyvään tiedonhankinta-, tutkinta- ja rikostiedusteluyhteistyöhön liittyen. Toimittaessa muutoin toisen PTR-viranomaisen puolesta tämän toimialueella viranomaiskohtaiset toimivaltuudet eivät laajenisi.

Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi keskeisistä uusista yhteistyömuodoista, kuten yhteisistä rikostiedustelu- ja rikosanalyysitoiminnoista sekä siitä, millä tavoin ja mitä toimivaltuuksia käyttäen PTR-viranomaiset voivat yhdessä torjua rikoksia. Lain tasolla olisi tarve säätää PTR-viranomaisten keskinäisestä tietojen vaihtamisesta, tallentamisesta ja käsittelemisestä sekä siitä, minkälaisia yhteisiä tietokantoja PTR-viranomaisilla voisi olla. Ehdotukseen sisältyvät myös niin kutsuttua valvottua läpilaskua koskevat menettelylliset säännökset.

Laissa säädettäisiin myös henkilöstön, välineistön ja tilojen käyttöön liittyvästä yhteistoiminnasta sekä PTR-yhteistoiminnasta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.

Samalla rajavartiolain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain päällekkäiset säännökset kumottaisiin ja lakien sanamuotoja yhdenmukaistettaisiin ehdotetun lain kanssa. Ennen tullilain kokonaisuudistusta ehdotetaan tullilakiin lisättäväksi säännökset tilapäisestä analyysirekisteristä sekä rikostorjuntatoimenpiteen siirtämisestä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Uudistuksen tarve

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta on säädetty vuonna 2001 voimaantulleella asetuksella (257/2001). Lakitasoisia säännöksiä yhteistoiminnasta on eri PTR-viranomaisia koskevissa erillislaeissa. Tämä sääntely on kuitenkin hajanaista, eikä siihen sisälly säännöksiä kaikkia kolmea PTR-viranomaista koskevasta yhteistyöstä. Tietyistä yhteistyömuodoista, kuten yhteisistä tiedonhankinta- ja tutkintaryhmistä, ei ole lainkaan säännöksiä.

Käsiteltävänä olevien lakiehdotusten taustalla on rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) säätämiseen liittyvä hallintovaliokunnan mietintö, jossa valiokunta on edellyttänyt hallituksen selvittävän uuden erillisen poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoimintaa koskevan säädöksen tarpeellisuuden ottaen huomioon muun muassa kyseisten viranomaisten laissa säädetyt toimialakohtaiset tehtävät, olemassa olevan sääntelyn mahdollistama yhteistoiminta ja käytännön yhteistoiminnan tarpeet (HaVM 25/1998 vp — HE 42/1998 vp).

Valiokunta pitää tärkeänä, että lain tasolla säädetään kokonaisvaltaisesti PTR-viranomaisten yhteistoiminnasta. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoimintaan kuuluvien tehtävien luonne huomioon ottaen tämä on perusteltua myös siltä osin kuin nykyinen asetustasoinen sääntely nostetaan lain tasolle. Säädettävän PTR-lain tavoitteena on muodostaa selkeä oikeudellinen pohja yhteistyölle ja sen kehittämiselle.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutotosehdotuksin.

Toimiminen toisen PTR-viranomaisen tehtäväalueella

Yhteistoiminnasta ehdotetaan PTR-laissa säädettäväksi kahdessa erilaisessa tilanteessa: 1) pyynnön perusteella tapahtuva toimenpiteen suorittaminen toisen PTR-viranomaisen puolesta ja 2) ilman pyyntöä tapahtuva toimenpiteen suorittaminen toisen PTR-viranomaisen puolesta kiiretilanteissa.

PTR-viranomainen voi 1. lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin nojalla suorittaa pyynnöstä toisen PTR-viranomaisen puolesta tämän tehtäväalueeseen kuuluvan rikostorjuntatoimenpiteen. Valiokunta tähdentää, että toimenpiteen suorittamisessa PTR-viranomainen saa käyttää vain niitä toimivaltuuksia, joita se saa käyttää omalla tehtäväalueellaan sille kuuluvissa rikostorjuntatehtävissä. PTR-yhteistoiminta ei mahdollista sitä, että viranomainen saa käyttöönsä uusia toimivaltuuksia. Kysymys on siitä, että PTR-viranomaisen nykyisten toimivaltuuksien käyttöala laajenee tilapäisesti, jolloin toimenpiteen suorittavalla viranomaisella on lähtökohtaisesti jo olemassa olevien toimivaltuuksien perusteella asianmukainen kokemus, koulutus, välineistö ja muu varustautuminen. Valiokunta pitää PTR-lakiehdotukseen sisältyvää sääntelyä perusteltuna. Tarkoitus on, että viranomaisille säädetyt tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Samalla parannetaan viranomaispalvelujen saatavuutta saaristossa ja muualla harvaan asutulla alueella.

PTR-viranomainen voi 1. lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin mukaan suorittaa rikostorjuntaan liittyvän toimenpiteen ilman pyyntöäkin, jos toimenpidettä ei voida viivyttää. Toimenpiteestä on tällöin ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava sille PTR-viranomaiselle, jonka tehtäväalueeseen toimenpide kuuluu. Lisäksi toimenpiteestä on luovuttava, kun se viranomainen, jonka puolesta toimenpide suoritetaan, sitä pyytää tai ottaa itse tehtävän hoitaakseen. Tällä sääntelyllä pyritään varmistamaan, että kiireelliset toimenpiteet, esimerkiksi vakavaan rikollisuuteen liittyvät tehtävät, tulevat suoritetuiksi joutuisasti.

Ehdotettu PTR-laki ei aseta PTR-viranomaiselle velvoitetta toimia toisen PTR-viranomaisen tehtäväalueella kiiretilanteessakaan. Valiokunta painottaa kuitenkin sitä lähtökohtaa, että toimenpide suoritetaan aina kiireellisessä tilanteessa, kun PTR-viranomaisella on tehtävän hoitamisen edellyttämä koulutus, osaaminen ja tarpeellinen välineistö sekä mahdollisuus toimenpiteen suorittamiseen.

Kiireelliset yleisen järjestyksen ja turvallisuuden poliisin toimenpiteet

Hallituksen esitykseen sisältyvän rajavartiolain muuttamista koskevan 2. lakiehdotuksen 21 §:n 1 momentin mukaan rajavartiolaitos voi yksittäistapauksessa poliisimiehen pyynnöstä suorittaa sellaisia kiireellisiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia poliisilain 2 luvussa tarkoitettuja poliisin toimenpiteitä, joita poliisi ei voi viipymättä suorittaa. Pykälän nykyisen sanamuodon mukaan rajavartiolaitos voi suorittaa vain rikoksen estämiseen tai sen keskeyttämiseen liittyviä kiireellisiä tehtäviä.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä (HE 6/2005 vp) eduskunta muutti lakiehdotusta nykyisen säännöksen mukaiseksi. Hallintovaliokunta katsoo perustuslakivaliokunnan tavoin, että tällainen perustelu on epäasianmukainen.

Hallintovaliokunta toteaa, että vuonna 1999 säädetyn rajavartiolain 9 §:n 1 momentissa on ollut seuraava säännös rajavartiolaitoksen virka-avusta poliisille: "Rajavartiolaitos voi poliisin pyynnöstä yksittäistapauksessa suorittaa valvonta-alueellaan sellaisia poliisilaissa (493/1995) tarkoitettuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvia kiireellisiä poliisin tehtäviä, joita poliisi ei voi viipymättä suorittaa."

Hallituksen esitykseen HE 6/2005 vp sisältyneessä ehdotuksessa rajavartiolaiksi ehdotettiin uutta säännöstä, jonka mukaan rajavartiolaitos voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia ilman poliisin pyyntöäkin, jos toimenpidettä ei voida viivyttää terveydelle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttamatta (21 §:n 2 momentti). Muilta osin sääntelyä, joka hallituksen esityksen mukaan vastasi koko itsenäisyyden ajan vallinnutta tilannetta, ei ollut tarkoitus muuttaa. Lakiehdotuksen 21 §:n 1 momentissa oli vuoden 1999 lain 9 §:n 1 momenttia vastaava säännös ilman toimeenpiteen rajaamista rajavartiolaitoksen valvonta-alueelle, koska rajavartiolain säätämisen yhteydessä luovuttiin valvonta-alueen käsitteestä. Hallituksen esitykseen HE 6/2005 vp sisältyvä ehdotus rajavartiolain 21 §:n 1 momentiksi kuului seuraavasti: "Rajavartiolaitos voi yksittäistapauksessa poliisimiehen pyynnöstä suorittaa sellaisia poliisilaissa tarkoitettuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvia kiireellisiä poliisin tehtäviä, joita poliisi ei voi viipymättä suorittaa."

Eduskuntakäsittelyssä lakiehdotusta muutettiin hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 12/2005 vp) lakivaliokunnan lausunnon perusteella (LaVL 10/2005 vp). Tuolloin on kysymys ollut lakiehdotuksen sanamuodon ja perustelujen välisestä suhteesta sekä niiden tulkinnasta seurauksin, että 21 §.n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut poliisitehtävät määriteltiin "yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen" sijasta "rikoksen estämiseksi tai sen keskeyttämiseksi".

Poliisilain esitöistä ilmenee, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden käsitteeseen on katsottu kuuluvan kaiken sellaisen poliisitoiminnan, jonka tarkoituksena on luoda ja ylläpitää turvallista ja viihtyisää elin- ja toimintaympäristöä yhteiskunnan jäsenille, torjua ja estää ennakolta oikeudenloukkauksia ja häiriöitä sekä poistaa tapahtuneet häiriöt ja selvittää tapahtuneet oikeudenloukkaukset. Hallintovaliokunta toteaa tässä yhteydessä, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen voidaan katsoa kuuluvan ainakin rikosten ennalta estämisen ja keskeyttämisen. Sen sijaan rikosten selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen ovat erikseen säänneltyjä tehtäviä, mikä puoltaa niiden käsitteellistä erottamista yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Perustellusti voidaankin päätyä siihen näkemykseen, että hallituksen esitykseen HE 6/2005 vp sisältyneet esimerkit ovat kirjoitustavastaan huolimatta liittyneet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen eikä siten ristiriitaa jää lakiehdotuksen ja perustelujen välille.

Valiokunta toteaa, että voimassa olevasta rajavartiolain 21 §:stä saattaa aiheutua käytännön ongelmia silloin, kun kysymys on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvasta toimenpiteestä, jota ei voida pitää rikosten ennalta estämisenä tai keskeyttämisenä. Voimassa olevaa sääntelyä voidaa pitää sikälikin epäjohdonmukaisena, että rajavartiolaitoksen hoidettavat poliisitehtävät rajanylityspaikoilla on rajavartiolain 20 §:n 1 momentissa määritelty yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen avulla: "Rajavartiolaitos huolehtii yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä rajanylityspaikalla silloin, kun poliisi on estynyt sitä tekemästä." Kun otetaan lisäksi huomioon käsiteltävänä olevan PTR-lakiehdotuksen tarkoitus edistää poliisi, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa, hallintovaliokunta katsoo, että käsiteltävänä olevan 2. lakiehdotuksen 21 §:n 1 momentti sisältää asianmukaisen tarkennuksen voimassaolevaan lainsäädäntöön. Samalla valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttuun viitaten mainitussa lainkohdassa säädettäväksi nimenomaisesti, että pyynnön on toimivaltainen esittämään virka-asemaltaan päällystöön kuuluva poliisimies, jolloin asia ei jää yksinomaan organisaatio- ja johtosuhteiden varaan.

Valvottu läpilasku

PTR-lakiin sisältyvät nimenomaiset säännökset, jotka ohjaavat PTR-viranomaisten toimintaa laittomaan tai laittomaksi epäiltyyn valtakunnanrajan ylittävään kuljetukseen liittyvässä valvotussa läpilaskussa.

Luonteeltaan valvottu läpilasku on taktinen menettelytapa rikostorjunnassa, jonka tavoitteena on laittomien valtakunnanrajan ylittävien kuljetusten paljastaminen. Valvotun läpilaskun suorittamista koskevat toimivaltuussäännökset sisältyvät kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettuun lakiin (4/1994) sekä sen kanssa rinnakkain sovellettaviin kansainvälisiin sopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut.

Tällaisia Suomea sitovia sopimuksia, joissa on erityinen maininta valvotusta läpilaskusta, ovat esimerkiksi EU:n tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehty yleissopimus (Napoli II, SopS 148/2004), keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa EU:n jäsenvaltioiden välillä tehty yleissopimus (SopS 57/2004), yhteisiä tutkintaryhmiä koskeva puitepäätös (EYVL 2002/L162), huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehty Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus (SopS 44/1994), Schengenin yleissopimus (158/2001)ja Prümin sopimus (277/2007).

Lakivaliokunnan lausuntoon viitaten hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että erillisen valmistelun pohjalta täydennetään ja tarkennetaan valvottua läpilaskua koskevaa sääntelyä (LaVL 23/2009 vp). Valvotun läpilaskun sääntelyn kehittäminen on myös oikeusturvakysymys sekä rikoksesta epäillyn että viranomaisen näkökulmasta. Samoin kansainvälisen yhteistyön kannalta on tarpeen voida helposti selvittää, mitkä ovat viranomaisten toimivaltuudet ja mahdollisuudet osallistua operatiiviseen yhteistyöhön yksittäisessä tapauksessa. Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietinnössä ehdotetaan valvotusta läpilaskusta säädettäväksi sekä poliisilaissa että pakkokeinolaissa (komiteanmietintö 2009:2). Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vielä kuluvalla vaalikaudella.

Koulutus

Suomen PTR-yhteistoiminnalla on pitkät perinteet, ja se on kansainvälisesti arvostettu esimerkki erinomaisesta viranomaisten yhteistyöstä. Yhteistyön kehittyminen ja kyky suoriutua eri toimialojen PTR-viranomaisten tehtävistä asettaa koulutukselle huomattavia vaatimuksia. Valiokunta tähdentää, että menestyksellinen yhteistoiminta ja etenkin toimiminen toisen PTR-viranomaisen tehtäväalueella edellyttävät jatkuvaa panostusta koulutukseen sekä sitä, että kuhunkin tehtävään osallistuvalla on tehtävän vaatima koulutus ja käytännön kokemus. Tämä on yhteiskunnan tehtävään osallistuvan virkamiehen ja kansalaisten oikeusturvan kannalta tärkeää.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta

2 §. Toimiminen toisen PTR-viranomaisen tehtäväalueella.

Valiokunta ehdottaa 2 §:n 1 momentin täsmentämistä sanonnallisesti koskemaan nimenomaan vain "yksittäisen" rikostorjuntaan liittyvän toimenpiteen suorittamista.

Pykälän 2 momentti koskee ilman pyyntöä suoritettavaa kiireellistä toimenpidettä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon yhtyen hallintovaliokunta ehdottaa sanamuodon tarkentamista niin, että myös näissä tapauksissa toinen PTR-viranomainen saa käyttää vain niitä toimivaltuuksia, jotka sillä on omalla tehtäväalueellaan. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momentin muuttamista niin, että siinä viitataan "1 momentin mukaisin toimivaltuuksin" suoritettavaan tehtävään.

5 §. PTR-rikostiedusteluyksiköt.

PTR-viranomaisten rikostiedustelu- ja rikosanalyysitoimintaa varten voidaan perustaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia PTR-rikostiedusteluyksiköitä.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että lain tasolla tulee säätää, kuka tällaisen rikostiedusteluyksikön perustamisesta päättää. Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että valtakunnallisen PTR-rikostiedustelukeskuksen ja alueellisten PTR-rikostiedusteluryhmien toiminta on käynnistetty vuonna 2004. Käynnistämispäätös on tehty valtakunnallisessa PTR-johtoryhmässä. Samalla on sovittu, että kukin PTR-viranomainen sijoittaa PTR-rikostiedusteluyksiköihin päätoimisia virkamiehiään rikostiedustelu- ja rikosanalyysitehtäviin. Virkamiesten sijoittaminen perustuu PTR-viranomaisten keskinäisiin yhteistoimintasopimuksiin.

Edelleen perusteluissa todetaan, että kukin virkamies toimii PTR-rikostiedusteluyksikössä omilla toimivaltuuksillaan ja on edustamansa PTR-viranomaisen alainen. PTR-rikostiedusteluyksikössä toimivat virkamiehet käyttävät työssään lähtökohtaisesti edustamansa PTR-viranomaisen omia tietokantoja ja rekistereitä sekä syöttävät omaa hallinnonalaansa koskevan rikostiedustelutiedon edustamansa viranomaisen omiin rekistereihin. PTR-rikostiedusteluyksiköissä toimiville virkamiehille on myös erikseen sovitulla tavalla myönnetty käyttöoikeuksia toisten PTR-viranomaisten rekistereihin. Tiedon luovutus kunkin viranomaisen rekisteristä toiselle on mahdollista lainsäädännön mukaan yksittäistapauksissa rikosten selvittämiseksi ja paljastamiseksi.

PTR-rikostiedusteluviranomaiset ovat tehneet ja tekevät myös tulevaisuudessa tiedustelu- ja analyysiyhteistyötään kunkin PTR-viranomaisen tiloissa ja erilaisilla kokoonpanoilla. Valiokunta katsookin saamansa selvityksen perusteella, että PTR-rikostiedusteluyksiköt eivät nimestään huolimatta ole varsinaisia organisaatioyksiköitä, vaan tehostetun viranomaisyhteistyön toimintamuotoja. PTR-rikostiedusteluyksiköihin sijoitetut PTR-viranomaisten virkamiehet toimivat näissä yksiköissä lähettäjäviranomaisen toimivaltuuksin ja lähettäjäviranomaisen alaisuudessa. PTR-rikostiedusteluyksikön toiminnan eli tehostetun tiedustelu- ja analyysiyhteistyön päivittäisestä työnjohdosta vastaa yksikköön sijoitettu päällystöön kuuluva poliisimies.

6 §. Tietojen käsittely PTR-rikostiedusteluyksikössä.

Lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentissa säädetään, että PTR-rikostiedusteluyksikössä edustettuna oleva PTR-viranomainen voi perustaa vakavaa tai laajamittaista rikollisuutta koskevaa yksittäistä rikostorjuntatehtävää varten henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 6 §:n 2 momentissa, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005) 4 §:ssä tai tullilain (1466/1994) 22 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilapäisen rikosanalyysirekisterin.

Perustuslakivaliokunta pitää tarpeellisena, koska on kyse usean eri viranomaisen yhteistyöstä, että lakiin kirjataan se esityksen perusteluista ilmikäyvä seikka, jonka mukaan rikosanalyysirekisterin pitäjänä toimii rekisterin perustanut PTR-viranomainen. Lisäksi perustuslakivaliokunta pitää henkilötietojen suojan kannalta tärkeänä, että valvontaa koskevat perussäännökset sisällytetään lakiin.

Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta toteaa, ettei tarkoitus ole luoda uutta PTR-rikosanalyysirekisteriä, vaan kysymys on poliisin, rajavartiolaitoksen tai tullin oman henkilörekisteriä koskevan nykyisen sääntelyn nojalla perustamasta tilapäisestä analyysirekisteristä. Rekisterin käyttötarkoituksen, tietosisällön, salassapidettävien tietojen luovuttamisen teknisen käyttöyhteyden avulla ja tietojen säilytysaikojen osalta noudatetaan rekisterin perustaneen PTR-viranomaisen omia analyysirekistereitä koskevia voimassa olevia säännöksiä. Ehdotetussa rikosanalyysirekisterissä saataisiin yhdistää sellaiset yksittäistapauksessa tarpeelliset tiedot, jotka analyysioperaatioon osallistuvat viranomaiset saisivat yhdistää omissa analyysirekistereissään.

Rekisterin perustajasta ja rekisterin pitäjästä on säädetty kutakin viranomaista koskevassa henkilörekisterilainsäädännössä. Rekistereistä ei sisälly lakiehdotukseen erillistä sääntelyä, koska säännösehdotus perustuu siihen, että rekisteriin sovelletaan ehdotetun 6 §:n 1 momentissa mainittuja voimassa olevia lakeja. Hallintovaliokunta katsoo lakiehdotuksesta ilmenevän myös, että rekisterinpitäjänä toimii sen perustanut PTR-viranomainen. Toisaalta valiokunta ei näe estettä tällaisen lisäyksen tekemiselle 6 §:n 1 momenttiin, minkä vuoksi sääntelyn tarkentamiseksi valiokunta ehdottaa kyseisen momentin muuttamista.

Hallintovaliokunta ehdottaa lisäksi selvyyden vuoksi 6 §:ään lisättäväksi uuden 5 momentin seuraavasti: "PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnan valvonnasta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään." Tällä sääntelyllä viitataan kunkin PTR-viranomaisen valvontaa koskevaan lakitasoiseen sääntelyyn. Erityisesti on syytä mainita, että sisäasiainministeriön on poliisin osalta poliisilain 33 §:n perusteella samoin kuin rajavartiolaitoksen osalta rajavartiolain 41 §:n nojalla annettava vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomus poliisilain 33 §:n 3 momentissa tarkoitetun teknisen kuuntelun ja televalvonnan käytöstä. Samalla on annettava selvitys teknisen tarkkailun käytöstä rangaistuslaitoksessa. Myös pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 15 §:n mukaan sisäasiainministeriön on annettava sekä poliisin että rajavartiolaitoksen osalta vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomus telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä. Samalla on annettava selvitys teknisen tarkkailun käytöstä rangaistuslaitoksissa.

Edellä mainittujen tiedonhankinnan laillisuusvalvontaa koskevien säännösten lisäksi esimerkiksi lakiin henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005) sisältyy yksityiskohtaisia säännöksiä tietojen käsittelystä, oikeudesta tietojen saamiseen, niiden käyttämisestä ja luovuttamisesta, arkistoinnista, poistamisesta ja tietojen tarkastusmenettelystä. Vastaavia säännöksiä sisältyy myös poliisin ja tullin omaan lainsäädäntöön.

7 §. PTR-tiedonhankinta- ja tutkintaryhmät.

PTR-viranomaiset voivat 1 momentin nojalla perustaa yhteisen tiedonhankinta- ja tutkintaryhmän rikoksen tai rikoskokonaisuuden estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. PTR-tiedonhankinta- ja tutkintaryhmä voidaan perustaa niiden viranomaisten kesken, joiden tehtäväalueeseen rikosasia kokonaan tai osittain kuuluu.

Pykälän 3 momentin mukaan tällaisessa ryhmässä olevalla PTR-viranomaisen edustajalla on oikeus osallistua ryhmän johtajan johdon ja tarpeellisen valvonnan alaisena kaikkien niiden tiedonhankinta- ja tutkintatoimenpiteiden suorittamiseen, joita yhteinen tiedonhankinta tai tutkinnan kohteena olevan rikoskokonaisuuden estäminen, paljastaminen ja selvittäminen edellyttävät ja joista ryhmän johtaja on toimivaltuuksiensa nojalla päättänyt.

Säännöksellä on esityksen perustelujen mukaan tarkoitettu laajentaa PTR-viranomaisten toimivaltuuksia toimittaessa yhteisissä PTR-tiedonhankinta- ja tutkintaryhmissä. Säännös mahdollistaa sen, että PTR-viranomainen voi osallistua ryhmän johtajan johdon ja valvonnan alaisena sellaisen yksittäisen toimenpiteen suorittamiseen, joka ei muutoin sisälly kyseisen PTR-viranomaisen omiin toimivaltuuksiin.

Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan saamansa selvityksen perusteella 7 §:n 3 momentin tarkoittavan käytännössä muun muassa sitä, että rajavartiomies tai tullimies voi nykyisestä lainsäädännöstä poiketen osallistua ryhmään, jossa käytettäväksi tulee poliisilaissa tarkoitettu peitetoiminta tai valeosto-oikeus. Perustuslakivaliokunnan mielestä tämänkaltaisten poikkeuksellisten ja muualla laissa tarkoin säädeltyjen toimivaltuuksien perustaminen ryhmän johtajan yksittäiseen päätökseen on vastoin perustuslain 2 §:n 3 momenttia, jonka mukaan julkisen vallan tulee perustua lakiin. Kyse on viimekädessä myös ryhmään osallistuvien virkamiesten omasta turvallisuudesta. Näistä syistä säännöksessä tulee ryhmään osallistuvien PTR-viranomaisten edustajien toimivaltuudet rajata niihin toimivaltuuksiin, jotka heillä omalla tehtäväalallaan on. Tällainen muutos on edellytys sille, että 1. lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta ehdottaa PTR-viranomaisten edustajien toimivaltuuksien rajaamista 7 §:n 3 momentissa niihin valtuuksiin, jotka heillä omalla tehtäväalueellaan on seuraavasti: "PTR-tiedonhankinta- ja tutkintaryhmässä PTR-viranomaisen edustajalla on oikeus osallistua ryhmän johtajan johdon ja tarpeellisen valvonnan alaisena sellaisten tiedonhankinta- ja tutkintatoimenpiteiden suorittamiseen, joihin kyseisen PTR-viranomaisen edustaja on toimivaltainen omalla tehtäväalueellaan kyseiselle PTR-viranomaiselle kuuluvissa rikostorjuntatehtävissä ja joita yhteinen tiedonhankinta tai tutkinnan kohteena olevan rikoskokonaisuuden estäminen, paljastaminen ja selvittäminen edellyttävät ja joista ryhmän johtaja on toimivaltuuksiensa nojalla päättänyt."

12 §. Tarkemmat säännökset.

Perustuslakivaliokunta on huomauttanut lausunnossaan, ettei 12 § ole sanonnallisesti asianmukainen, koska siinä mainitaan annettavan tarkempia säännöksiä useista asioista, joista lakiehdotukseen ei sisälly lainkaan säännöksiä. Siksi säännöstä on syytä tarkistaa siten, että siitä ilmenee, mistä todella annetaan "tarkempia säännöksiä" ja mitkä kysymykset jäävät kokonaisuudessaan asetuksen tasolle. Samalla perustuslakivaliokunta muistuttaa siitä, että perustuslain 80 §:n 1 momentin säännökset rajoittavat suoraan valtuussäännösten tulkintaa samoin kuin valtuuksien nojalla annettavien säännösten sisältöä.

Hallintovaliokunta toteaa ottamatta kantaa luonnoksen sisältöön, että sille on toimitettu 9.4.2009 päivätty valtioneuvoston asetusluonnos poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta. Valiokunta ei ole myöskään puuttunut lakiehdotuksen rakenteeseen, jossa toisaalta ehdotetaan säädettäväksi asetuksenantovaltuuksista eri pykälissä ja lisäksi vielä 12 §:ssä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta ehdottaa 12 §:n jakamista kahdeksi momentiksi, joista 1 momentissa säädetään, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää lain 1 §:ssä tarkoitettujen PTR-viranomaisten yhteistoimintaelinten muodostamisesta ja yhteistoiminnasta 6 §:ssä tarkoitetun valvonnan järjestämisessä.

Pykälän 2 momentti sen sijaan koskee tarkempien säännösten antamista. Valiokunnan ehdottamassa muodossa kysymys on PTR-viranomaisen päätöksentekomenettelystä, joka koskee 5 §:ssä tarkoitetun rikostiedusteluyksikön muodostamista, 7 §:ssä tarkoitettua PTR-viranomaisten yhteisten tiedonhankinta- ja tutkintaryhmien perustamista sekä 10 §:ssä tarkoitettua PTR-viranomaisten välineistöön, tiloihin, henkilövoimavaroihin tai erityisasiantuntijapalveluihin liittyvää avun pyytämistä ja antamista.

2. Laki rajavartiolain muuttamisesta

21 §. Kiireelliset yleisen järjestyksen ja turvallisuuden poliisin toimenpiteet.

Yleisperusteluista ilmenee valiokunnan asettuneen puoltamaan hallituksen esityksen hyväksymistä siinä muodossa, että rajavartiolaitokselle esitettävän pyynnön kiireellisen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toimenpiteen suorittamisesta voi tehdä vain virka-asemaltaan päällystöön kuuluva poliisimies.

Kullakin PTR-viranomaisella on omat laissa säädetyt tehtävät ja toimivaltuudet niiden suorittamiseen. Esimerkiksi rajavartiomiehen tehtävät ja toimivaltuudet on määritelty rajavartiolaissa (578/2005). Sanottuun lakiin sisältyvät säännökset virka-avun pyytämisen edellytyksistä. Periaatteessakaan virka-avun pyytäminen ei kuulu jokaisen rajavartiomiehen toimivaltaan. Vastaavasti on perusteltua säätää rajavartiolain 21 §:n 1 momentissa pyynnön esittämiseen oikeutetun poliisimiehen virka-asemasta.

Valiokunnan ehdottama sääntely on sopusoinnussa myös poliisin muualla laissa säädetyn asteellisen toimivallan kanssa. Esimerkiksi kiinniotetun henkilön pidättämiseen ja vapauttamiseen liittyvä toimivalta on annettu virka-asemaltaan päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle. Tällainen sääntely on tärkeää sekä kansalaisen että virkamiehen oikeusturvan kannalta. Valiokunta ei pidä asianmukaisena, että kysymys asteellisesta toimivallasta jäisi rajavartiolain 21 §:n 1 momentissa pelkästään johtosuhdetasolla määriteltäväksi. Sen sijaan asiallinen ja alueellinen toimivalta määrittyy poliisin organisaation mukaisesti.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota rajavartiolain 21 §:n 1 momentissa säänneltävän kiireellisen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toimenpiteen suorittamiseen. Pyynnön esittävän päällystöön kuuluvan poliisimiehen on käytettävissään olevien tietojen perusteella ratkaistava, pyydetäänkö rajavartiolaitosta suorittamaan kiireellinen toimenpide poliisin puolesta. Yhteydenpitovaiheessa rajavartiolaitokseen hänen on arvioitava asiaa oman virkavastuunsa kannalta. Vastaavasti rajavartiolaitoksen puolella toimivaltaisen virkamiehen on virkavastuullaan arvioitava, voidaanko tehtävä ottaa vastaan. Tässäkin kohdin valiokunta tähdentää, että suoraan kansalaisiin kohdistuvaa toimivaltaa käyttävällä virkamiehellä tulee olla virkatehtävän edellyttämä koulutus, kokemus sekä tehtävän suorittamiseksi asianmukaiset varusteet sillä tavoin, että ennalta arvioiden voidaan suoriutua tehtävästä luotettavasti ja turvallisesti.

41 §. Rajavartiomiehen toimivalvuudet rikosten ennalta estämiseksi ja selvittämiseksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan pykälän loppuun lisättäväksi uusi virke, jonka mukaan rajavartiomiehellä on muun esitutkintaviranomaisen johdolla tapahtuvaan esitutkintaan osallistuessaan oikeus käsitellä tietoa, joka on hankittu sellaisella menetelmällä, joka ei ole rajavartiolaitoksen käytettävissä.

Edellä 1. lakiehdotuksen 7 §:n 3 momentin kohdalla lausuttuun viitaten hallintovaliokunta ehdottaa, että tässä yhteydessä luovutaan 41 §:n 2 momentin muuttamisesta. Tämä merkitsee sitä, että kyseinen pykälä poistetaan lakiehdotuksesta ja maininta siitä johtolauseesta.

78 §. Rajavartiolaitokselle annettava virka-apu.

Valiokunta ehdottaa ainoastaan voimassa olevan 78 §:n 1 momentin muuttamista hallituksen esityksen mukaisesti. Sen sijaan valiokunta katsoo, ettei voimassa olevan 78 §:n 2 momentin kumoaminen ole perusteltua, koska muussa tapauksessa jäisi säätämättä siitä, kuka rajavartiolaitoksessa päättää virka-avun pyytämisestä. Virka-avun antamisen päättämisestä säädetään rajavartiolain 77 §:n 3 momentissa. Valiokunnan ehdottama muutos tarkoittaa johtolauseen muuttamista.

3.—5. Lakiehdotus

Valiokunta puoltaa 3.—5. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina.

Säätämisjärjestys

Hallintovaliokunta on ottanut asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan 1. lakiehdotuksen 7 §:stä tekemän valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen, minkä vuoksi lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että 3.—5. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleiset säännökset

1 §

(Kuten HE)

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta rikostorjunnassa

2 §

Toimiminen toisen PTR-viranomaisen tehtäväalueella

PTR-viranomainen voi pyynnöstä suorittaa toisen PTR-viranomaisen puolesta tämän tehtäväalueeseen kuuluvan yksittäisen rikostorjuntaan liittyvän toimenpiteen käyttäen niitä toimivaltuuksia, joita se saa käyttää omalla tehtäväalueellaan sille kuuluvissa rikostorjuntatehtävissä.

PTR-viranomainen voi suorittaa 1 momentissa tarkoitetun rikostorjuntatehtävään liittyvän kiireellisen toimenpiteen 1 momentin mukaisin toimivaltuuksin ilman pyyntöäkin, jos toimenpidettä ei voida viivyttää. Toimenpiteestä on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä sille PTR-viranomaiselle, jonka tehtäväalueeseen toimenpide kuuluu. Toimenpiteestä on luovuttava, jos viranomainen, jonka puolesta toimenpide suoritetaan, sitä pyytää tai ottaa tehtävän hoitaakseen.

(3 mom. kuten HE)

3—5 §

(Kuten HE)

6 §

Tietojen käsittely PTR-rikostiedusteluyksikössä

PTR-rikostiedusteluyksikössä edustettuna oleva PTR-viranomainen voi perustaa vakavaa tai laajamittaista rikollisuutta koskevaa yksittäistä rikostorjuntatehtävää varten henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 6 §:n 2 momentissa, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005) 4 §:ssä tai tullilain (1466/1994) 22 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilapäisen rikosanalyysirekisterin. Rekisterinpitäjänä toimii sen perustanut PTR-viranomainen.

(2—4 mom. kuten HE)

PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnan valvonnasta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. (Uusi 5 mom.)

7 §

PTR-tiedonhankinta- ja tutkintaryhmät

(1 ja 2 mom. kuten HE)

PTR-tiedonhankinta- ja tutkintaryhmässä PTR-viranomaisen edustajalla on oikeus osallistua ryhmän johtajan johdon ja tarpeellisen valvonnan alaisena sellaisten tiedonhankinta- ja tutkintatoimenpiteiden suorittamiseen, joihin kyseisen PTR-viranomaisen edustaja on toimivaltainen omalla tehtäväalueellaan kyseiselle PTR-viranomaiselle kuuluvissa rikostorjuntatehtävissä ja joita yhteinen tiedonhankinta tai tutkinnan kohteena olevan rikoskokonaisuuden estäminen, paljastaminen ja selvittäminen edellyttävät ja joista ryhmän johtaja on toimivaltuuksiensa nojalla päättänyt.

PTR-viranomaisten muu yhteistyö

8 ja 9 §

(Kuten HE)

Erinäiset säännökset

10 ja 11 §

(Kuten HE)

12 §

Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää 1 §:ssä tarkoitettujen PTR-viranomaisten yhteistoimintaelinten muodostamisesta ja PTR-viranomaisten yhteistoiminnasta 6 §:ssä tarkoitetun valvonnan järjestämisessä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa lisäksi tarkempia säännöksiä PTR-viranomaisten päätöksentekomenettelystä, joka koskee 5 §:ssä tarkoitetun rikostiedusteluyksikön muodostamista, 7 §:ssä tarkoitettua PTR-viranomaisten yhteisten tiedonhankinta- ja tutkintaryhmien perustamista sekä 10 §:ssä tarkoitettua PTR-viranomaisten välineistöön, tiloihin, henkilövoimavaroihin tai erityisasiantuntijapalveluihin liittyvää avun pyytämistä ja antamista. (Uusi 2 mom.)

13 §

(Kuten HE)

_______________

2.

Laki

rajavartiolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun rajavartiolain (578/2005) 45 ja 48 § ja

muutetaan 1 §:n 2 momentti, 21 §:n otsikon suomenkielinen sanamuoto, 21 §:n 1 momentti, 77 §:n 1 momentti, 78 §:n 1 momentti ja 84 §:n 1 momentti seuraavasti:

1 §

(Kuten HE)

21 §

Kiireelliset yleisen järjestyksen ja turvallisuuden poliisin toimenpiteet

Rajavartiolaitos voi yksittäistapauksessa päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä suorittaa sellaisia kiireellisiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia poliisilain 2 luvussa tarkoitettuja poliisin toimenpiteitä, joita poliisi ei voi viipymättä suorittaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

41 §

(Poist.)

77 §

(Kuten HE)

78 §

Rajavartiolaitokselle annettava virka-apu

(1 mom. kuten HE)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

84 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2009

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Tapani Tölli /kesk
  • vpj. Tapani Mäkinen /kok
  • jäs. Thomas Blomqvist /r
  • Juha Hakola /kok
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Heli Järvinen /vihr
  • Anne Kalmari /kesk
  • Oiva Kaltiokumpu /kesk
  • Ilkka Kantola /sd
  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Valto Koski /sd
  • Outi Mäkelä /kok
  • Petri Pihlajaniemi /kok
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Lenita Toivakka /kok
  • Unto Valpas /vas
  • vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ossi Lantto

VASTALAUSE

Perustelut

Ehdotimme mietintöön lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää huomioon ottaen poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen heikot henkilöstöresurssit, että valtion tuottavuusohjelmaa ei sovelleta näillä hallinnon toimialoilla (vastalauseen lausumaehdotus).

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnat liittyvät kansalaisten perusturvallisuuteen. Tuottavuusohjelma vähentää henkilökuntaa useilla sadoilla henkilötyövuosilla. Henkilöstövähennykset tehdään usein harvaan asutuilla seuduilla, joilla kansalaisten avun saanti on muutenkin vaikeaa. Suunnitteilla olevat tuottavuusohjelman henkilövähennykset kohdistuvat epäoikeudenmukaisella tavalla kansalaisten turvallisuuteen.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lausumaehdotuksen:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää huomioon ottaen poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen heikot henkilöstöresurssit, että valtion tuottavuusohjelmaa ei sovelleta näillä hallinnon toimialoilla.

Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2009

  • Unto Valpas /vas
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Veijo Puhjo /vas