Ehdotetulla lailla lisätään alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettuun lakiin (8/2014) säännökset valtion talousarvioesitykseen sisältyvästä uudesta kansallisesta alueiden kehittämisen määrärahasta (32.30.40 Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen). Lakiehdotus täydentää aluekehittämisen rahoitusvälineitä ja tukee maakuntien liittojen tehtävää aluekehitysviranomaisena. Esitys toteuttaa hallitusohjelman Elinvoimainen Suomi -kokonaisuutta, jonka mukaan maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta.
Vuoden 2020 talousarvioesityksessä momentille 32.30.40 esitetään myönnettäväksi yhteensä 21 miljoonaa euroa käytettäväksi alueiden ja kaupunkien kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin sekä maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen, jolla tuetaan alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välistä elinkeinopoliittista yhteistyötä. Momentin selvitysosan mukaan määrärahasta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen ja 15 miljoonaa euroa sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Lisäksi 1 miljoona euroa kohdennetaan Talent Hub -toimintamallin sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Uudella määrärahalla edistetään erilaisten alueiden, kaupunkien ja kuntien kestävää kasvua. Maakuntien liittojen mahdollisuudet tukea maakuntien omaehtoista kehittämistä vahvistuvat määrärahaan sisältyvällä maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen tarkoitetulla osuudella. Valiokunta pitää tärkeänä, että omaehtoinen kehittäminen tulee kirjatuksi myös lain tasolle, kuten se oli entisen maakunnan kehittämisrahankin yhteydessä. Maakuntien toimintaympäristöt ovat erilaisia, ja on tärkeää, että rahoitus on mahdollista suunnata joustavasti erilaisiin kehittämistoimiin, jotka perustuvat maakunnan omiin lähtökohtiin, vahvuuksiin ja erikoistumiseen. Keskeinen asiakirja on maakunnan eri toimijoiden kesken yhteistyössä valmisteltu, maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntaohjelma, jossa määritellään maakunnan kehittämisen tavoitteet.
Määrärahalla tuetaan myös hallitusohjelman mukaista sopimuksellista yhteistyötä. Aluekehittämisen alue- ja/tai teemalähtöinen sopimusperustaisuuteen ja kumppanuuteen perustuva toimintamalli valmistellaan hallituksen aluekehittämispäätöksen yhteydessä. Selvityksen mukaan sopimuksellisen yhteistyön osuutta on tarkoitus kohdentaa positiivisen rakennemuutoksen sopimuksiin, kaupunkipoliittisiin toimiin, kuten seutukaupunkiohjelma ja kaupunkistrategia, rakennemuutoksen ennakointiin ja hallintaan sekä muuhun kumppanuuteen perustuvaan kehittämiseen. Rahoituksella tuetaan myös alueiden välistä yhteistyötä ja verkottumista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yliopistokaupunkien globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien kehittämiseen tähtäävät sopimukset tullaan kuitenkin rahoittamaan vuosina 2021—2027 EU:n rakennerahastovaroin (kestävä kaupunkikehitys).
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa voidaan käyttää myös valtakunnallisiin alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Esityksen perustelujen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voi käyttää enintään 2 % vuosittaisesta määrärahasta sellaisiin laajoihin alueiden kehittämistä tukeviin selvityksiin ja hankkeisiin, joiden toteuttaminen edellyttää valtakunnallista päätöksentekoa. Valiokunta korostaa, että myös valtakunnallisia hankkeita on tarpeen valmistella yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa, jotta yhteys maakunnissa toteutettavaan kehittämistyöhön saadaan toimivaksi.
Määrärahan hakemiseen, maksatukseen ja raportointiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen tulee olla mahdollisimman kevyitä. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan kohdentumista ja käyttöä seurataan ja tuloksia arvioidaan.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.